Avaa päävalikko
Wikipedia

Vieremä

kunta Pohjois-Savon maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee savolaista kuntaa. Vieremä on myös kaupunginosa Hyvinkäällä ja Forssassa.

Vieremä on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kunnassa asuu 3 677 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 973,35 km², josta 48,14 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,97 asukasta/km².

Vieremä
Vieremä.vaakuna.svg Vieremä.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°44′35″N, 27°00′05″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Ylä-Savon seutukunta
Hallinnollinen keskus Vieremän kirkonkylä
Perustettu 1922
Kokonaispinta-ala 973,35 km²
113:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 925,21 km²
– sisävesi 48,14 km²
Väkiluku 3 677
205:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys 3,97 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,2 %
– 15–64-v. 59,7 %
– yli 64-v. 25,1 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 97,5 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,4 %
Kunnallisvero 21,00 %
138:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Mika Suomalainen
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Muut
 • KD
 • Ps.
 • Kok.
13
5
1
1
1
www.vierema.fi

Kunta perustettiin Iisalmen maalaiskunnasta erottamalla vuonna 1922.[7]

Vapaa-ajan asuntoja Vieremällä on 496.[8]

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Vieremän naapurikunnat ovat Iisalmi, Kajaani, Kiuruvesi, Pyhäntä ja Sonkajärvi.

Vieremän Natura-kohteita ovat Selkäsuo, Saarisuo-Kurkisuo, Rahajärvi-Kontteroinen, Hyppyypuronsuo, Naimapuron metsä, Mammonhauta-Rotimojoki, Kaatiainen, Joutensuo, Hällämönharju-Valkeiskangas ja Talaskangas.[9]

KyliäMuokkaa

Amerikka, Haajainen (Haajaiskylä), Kaarakkala, Karankamäki, Kauppilanmäki, Kirkonkylä, Rotimojoki, Marttisenjärvi, Nissilä, Palosenjärvi, Palosenmäki, Pyöree, Salahmi, Savimäki, Valkeiskylä (Valkiamäki).

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2016 lopussa Vieremällä oli 3 685 asukasta, joista 1 368 asui taajamissa, 2 288 haja-asutusalueilla ja 29 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Vieremän taajama-aste on 37,4 %.[10] Vieremän taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Vieremän kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 368 asukasta.[11]

HallintoMuokkaa

Vieremän kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Mika Suomalainen.[12] Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

TalousMuokkaa

Vieremän teollisuuselämä on vahvassa kasvussa. Vieremällä toimivia yrityksiä ovat Ponsse Oyj, muun muassa kevytsoraharkkoja, pihakiviä, kaivonrenkaita ja pilarianturoita valmistava Lujabetoni Oy, elementti- ja moduulitaloja valmistava Ratesteel Oy, HT Laser Oy ja Hytar Oy. Näistä Ponsse on tunnetuin valmistamiensa metsäkoneitten vuoksi. Yritys työllistää yli 800 henkilöä, joista noin 440 Vieremällä. Ponssen alihankkijoina toimivat muun muassa Ratesteel, joka valmistaa erilaisia teräsrakenteita. HT Laser leikkaa ja särmää erilaisia metalleja ja Hytar valmistaa hydraulijärjestelmiä. Finnritilä valmistaa metalliritilöitä teollisuudelle.[13]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Ponsse, Ratesteel, Veljekset Heiskanen ja Soraliike Ikola. .[14]

LiikenneyhteydetMuokkaa

 
Opaskyltti Kiuruveden suunnasta.

Kunnan halki kulkee luode–kaakko-suunnassa kantatie 88. Lähin kaupunki on 25 kilometriä etelään sijaitseva Iisalmi, josta lähtee päivittäin Pendolino-, InterCity-, pika- ja taajamajunia kaikkialle Suomeen. Vieremän kunnan alueella sijaitsee myös Kauppilanmäen rautatieasema, mutta se on vain tavaraliikenteen käytössä. Lähin lentoasema on Kajaanin lentoasema Kajaanissa. Kunnan pohjoisosassa sijaitsee lentokoneiden varalaskupaikka. Kirkonkylän liepeillä sijaitseva venesatama on Vuoksen vesireitin pohjoisin satama. Reittiä voivat matkata veneet, joiden syväys on enintään yksi metri.

IlmastokuormitusMuokkaa

Hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv. tai CO2-ekvivalentti) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Vuoden 2010 laskelmien mukaan vieremäläisten asukaskohtainen hiilijalanjälki oli Pohjois-Savon toiseksi suurin: 18 600 CO2-ekv./asukas. Laskelmissa on huomioitu mm. lämmitys, sähkön kulutus, teollisuuden ym. polttoaine, liikenne ja maatalous. Pohjois-Savossa keskimääräinen hiilijalanjälki oli 12 700 CO2-ekv./asukas. Suomalaisten keskimääräinen hiilijalanjälki oli 13 900 CO2-ekv.[15]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vieremän väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 5 134
1985
  
 4 960
1990
  
 4 779
1995
  
 4 637
2000
  
 4 361
2005
  
 4 125
2010
  
 3 982
2015
  
 3 757
Lähde: Tilastokeskus.[16]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Vieremällä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Vieremän alueella toimii Iisalmen ortodoksinen seurakunta.[18]

PalvelutMuokkaa

Vieremän kirkonkylällä toimivat alakoulu, yläkoulu ja lukio. Alaluokkien (1-6) opetusta annetaan myös kolmella kyläkoululla.[19]

Vieremän paloasemalla Teollisuustiellä sijaitsevat seuraavat yksiköt: johto- ja tarkastusauto PS 065, sammutusauto PS 691, säiliöauto PS 693 sekä miehistö- ja ensivasteauto PS 697.

Vieremän ensihoitopalvelun tuottaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri. Vieremällä on yksi ambulanssi, PS 132, joka on välittömässä lähtövalmiudessa joka päivä kello 8–20. Muina aikoina ambulanssi tulee Iisalmesta, Kiuruvedeltä tai lähimmän yksikön periaatteella. Aikaisemmin Vieremän ensihoitopalvelun tuotti Vieremän sairaankuljetus Oy.

Nähtävyyksiä ja käyntikohteitaMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Vieremän perinneruoaksi valittiin muurinpohjaletut.[21]

Tunnettuja vieremäläisiäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Vieremä Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Tapio Toivola: Vieremän kunnan historiaa vierema.fi. Viitattu 1.2.2017.
  8. ↑ Pohjois-Savon liitto: Kesämökkien määrä pohjois-savo.fi. 25. toukokuuta 2007. Viitattu 16. lokakuuta 2007.
  9. ↑ Natura 2000 -alueet Pohjois-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.12.2018.
  12. ↑ Mika Suomalainen valittiin Vieremälle Iisalmen Sanomat. Viitattu 14.1.2018.
  13. ↑ Finnritilän osake-enemmistö pääomasijoittajille Tekniikka ja talous 1.8.2008
  14. ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  15. ↑ Kuntakoko ei kerro kaikkea. Savon Sanomat, 9.5.2012, s. 5.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  17. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  18. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/iisalmen-ortodoksinen-seurakunta
  19. ↑ Opetus ja koulutus Vieremä. Viitattu 14.1.2018.
  20. ↑ Luontoon.fi – Talaskankaan luonnonsuojelualue
  21. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).

Aiheesta muuallaMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Kauppinen, Asko (toim.): Palosenjärven kyläkirja. Palosenjärven kyläseura, 2008. ISBN 978-952-92-4485-0.
  • Kokkonen, Jouko (toim.): Hajallaan ku Haajaiskylä - koossa ku Konolanmäki : Haajaisten ja Konolanmäen kyläkirja. Haajaisten nuorisoseura, 2005. ISBN 952-91-9507-9.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vieremä&oldid=18152880”