Suomen läänit

Suomen valtiohallinnollinen jako 1634–2009

Suomen läänit olivat valtionhallinnon aluejako, joka oli käytössä vuodesta 1634 vuoteen 2009. Ne korvasivat keskiaikaiset linnaläänit. Kunkin läänin toimintaa johti lääninhallitus, jonka johdossa oli maaherra.

Läänit lakkautettiin 31. joulukuuta 2009 ja niiden tehtävät siirtyivät aluehallintovirastoille sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille[1].

Läänit Ruotsin vallan aikana 1634–1809 muokkaa

Suomen, kuten myös Ruotsin läänijako sai alkunsa vuonna 1634, jolloin keskiaikaiset linnaläänit korvattiin maaherran johtamilla lääneillä. Viisi alkuperäistä lääniä olivat

Käkisalmen lääni oli Venäjältä vuonna 1617 Stolbovan rauhassa saatu ns. voittomaa, joka oli hyvin erilaisessa asemassa kuin Suomen muut läänit. Lapin historiallinen maakunta ja Tornionlaakson itäpuoli kuuluivat Ruotsin vallan aikana ensin Västernorrlandin lääniin (1634–1638) ja sitten Västerbottenin lääniin (1638–1809).

Läänijako ei aluksi ollut täysin vakiintunut. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe katsoi että Suomen läänit olivat liian laajoja ja halusi jakaa ne pienemmiksi yksiköiksi. Vuosien 1640 ja 1650 välillä kaikki läänit Käkisalmen lääniä lukuun ottamatta jaettiinkin eri pituisiksi ajoiksi kahtia. Lähinnä kustannussyistä kokeilu jäi väliaikaiseksi. Päinvastaisena toimena yritettiin Pohjanmaan läänin ja Västerbottenin lääniin yhdistämistä saman maaherran alaisuuteen vuosina 1654–1668 ja 1669–1674. Tämäkään kokeilu ei osoittautunut tyydyttäväksi, ja alkuperäinen läänijako palautettiin.

Itä-Suomen läänijako muuttui 1700-luvulla merkittävästi alueluovutusten vuoksi. Vuonna 1721 Uudenkaupungin rauhassa suuri osa Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja Käkisalmen läänistä joutui Venäjälle, minkä jälkeen niiden jäljelle jääneistä osista muodostettiin Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni. Osa siitäkin joutui Venäjälle Turun rauhassa vuonna 1743 ja jäännöksestä muodostettiin vuonna 1747 Kymenkartanon ja Savon lääni. Venäjälle luovutetut alueet (ns. Vanha Suomi) muodostivat ensin osan Pietarin kuvernementtia (1721–1744) ja sitten erillisen Viipurin kuvernementin (1744–1812).

Vuonna 1775 kuningas Kustaa III uudisti Suomen läänijakoa perusteellisesti. Pohjanmaan lääni jaettiin Vaasan ja Oulun lääneiksi ja Kymenkartanon ja Savon lääni jaettiin Kymenkartanon lääniksi ja Savon ja Karjalan lääniksi. Samalla Keski-Suomi siirrettiin Uudenmaan ja Hämeen läänistä Vaasan lääniin ja suuri osa Ylä-Satakuntaa siirrettiin Turun ja Porin läänistä Uudenmaan ja Hämeen lääniin. Oulun lääniin liitettiin Kuusamon suurpitäjä (myöhemmät Kuusamon, Sallan ja Posion kunnat), joka siihen asti oli kuulunut Västerbottenin läänistä hallinnoituun Kemin Lappiin

Nimitystä ”Kymenkartanon lääni” on kirjallisuudessa käytetty suurpiirteisesti myös Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä (1721–1747) ja Kymenkartanon ja Savon läänistä (1747–1775), vaikka nimitys varsinaisesti kuuluu vain 1775 perustetulle Kymenkartanon läänille. Lisäksi jo ennen varsinaisen läänijaon perustamista oli vuosina 1556–1634 olemassa Kymenkartanon läänin voutikunta.

 
Kartta A
Läänit 1634–1640
1. Turun lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Karjalan lääni
5. Käkisalmen lääni



 
Kartta B
Läänit 1640–1641
1. Turun lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Karjalan lääni
5. Käkisalmen lääni
6. Hämeen lääni



 
Kartta C
Läänit 1641–1642
1. Turun lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Viipurin lääni
5. Käkisalmen lääni
6. Hämeen lääni
7. Savonlinnan lääni
8. Porin lääni

 
Kartta D
Läänit 1642–1646
1. Turun lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Viipurin lääni
5. Käkisalmen lääni
6. Hämeen lääni
7. Savonlinnan lääni
8. Porin lääni
9. Vaasan lääni
 
Kartta E
Läänit 1647–1648
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Viipurin lääni
5. Käkisalmen lääni
6. Hämeen lääni
7. Savonlinnan lääni
8. Vaasan lääni

 
Kartta F
Läänit 1648–1650
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Viipurin lääni
5. Käkisalmen lääni
6. Savonlinnan lääni


 
Kartta G
Läänit 1650–1721
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
(alue kuului Västerbottenin ja Pohjanmaan lääniin 1654–1668 ja 1669–1674)
4. Viipurin ja Savonlinnan lääni
5. Käkisalmen lääni
 
Kartta H
Läänit 1721–1743
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni


 
Kartta I
Läänit 1743–1747
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni


 
Kartta J
Läänit 1747–1775
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Pohjanmaan lääni
4. Kymenkartanon ja Savon lääni


 
Kartta K
Läänit 1775–1809
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Oulun lääni
4. Kymenkartanon lääni
5. Vaasan lääni
6. Savon ja Karjalan lääni

Läänit Venäjän vallan aikana 1809–1917 muokkaa

Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle vuonna 1809 ja siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta. Oulun lääni laajeni nyt suuresti, kun siihen liitettiin Västerbottenin läänistä hallinnoidut Kemin Lappi, Tornion Lapin itäosa ja Tornionlaakson itäpuoli. Venäjän aikaisemmin valtaama Vanha Suomi yhdistettiin vuonna 1812 suuriruhtinaskuntaan uutena Viipurin lääninä. Keisari Nikolai I:n määräyksestä Suomen läänijakoon tehtiin vuonna 1831 huomattavia muutoksia. Tällöin vanha Uudenmaan ja Hämeen lääni jaettiin kahtia, Hämeen lääniksi ja Uudenmaan lääniksi. Uuden­maan lääniin liitettiin myös etelä­osa siihen­astisesta Kymenkartanon läänistä. Pää­asiassa Kymen­kartanon läänin keski- ja pohjois­osista muodostettiin Mikkelin lääni, johon liitettiin myös alueita Viipurin läänistä ja Savon ja Karjalan läänistä. Savon ja Karjalan läänin jäljelle jääneistä osista tuli Kuopion lääni.

Vuoden 1832 alusta Suomen kahdeksan lääniä olivat siis seuraavat:

Läänien rajoja muutettiin jonkin verran tämän jälkeenkin. Niinpä esimerkiksi Tampere siirrettiin vuonna 1870 Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin.

 
Kartta L
Läänit 1809–1812
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Oulun lääni
4. Kymenkartanon lääni
5. Vaasan lääni
6. Savon ja Karjalan lääni

 
Kartta M
Läänit 1812–1831
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan ja Hämeen lääni
3. Oulun lääni
4. Kymenkartanon lääni
5. Vaasan lääni
6. Savon ja Karjalan lääni
7. Viipurin lääni
 
Kartta N
Läänit 1831–1917
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni

Läänit itsenäisessä Suomessa 1917–2009 muokkaa

Vuonna 1918 perustettiin Ahvenanmaan lääni hoitamaan valtionhallinnon tehtäviä itsehallinnollisessa Ahvenanmaan maakunnassa. Vuoden 1919 hallitusmuodon mukaan muutoksista läänien lukumäärään oli säädettävä lailla, mutta niiden rajoja voitiin muuttaa valtioneuvoston päätöksellä. [2]

Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920 liitetty alue oli lyhyen aikaa omana Petsamon lääninä, kunnes se liitettiin Oulun lääniin, josta taas erotettiin Lapin lääni vuonna 1938. Toisen maailmansodan jälkeen Suomelle jääneestä osasta Viipurin lääniä tehtiin Kymen lääni, johon liitettiin myös muutamia Uudenmaan läänin itäisimpiä kuntia.

Vuonna 1960 perustettiin kaksi uutta lääniä: Kuopion läänistä erotettiin uusi Pohjois-Karjalan lääni ja uusi Keski-Suomen lääni muodostettiin pääosin Vaasan sekä osin myös Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneihin kuuluneista alueista.

Läänijaosta seurasi Suomessa myös se, että monet tunnukset määriteltiin läänijaon perusteella. Tällaisia läänijakoja olivat mm. autojen rekisteritunnusten ensimmäiset kirjaimet ja radioamatöörien kutsutunnusten numero-osa.

 
Kartta O
Läänit 1917–1918
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
 
Kartta P
Läänit 1918–1920
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
 
Kartta Q
Läänit 1921
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Petsamon lääni
 
Kartta R
Läänit 1922–1938
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
 
Kartta S
Läänit 1938–1940 ja 1941–1944
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
 
Kartta T
Läänit 1940–1941
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
 
Kartta U
Läänit 1944–1945
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Viipurin lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
 
Kartta V
Läänit 1945–1947
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Kymen lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
 
Kartta W
Läänit 1947–1960
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Kymen lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
 
Kartta X
Läänit 1960–1997
1. Turun ja Porin lääni
2. Uudenmaan lääni
3. Oulun lääni
4. Mikkelin lääni
5. Vaasan lääni
6. Kuopion lääni
7. Kymen lääni
8. Hämeen lääni
9. Ahvenanmaan lääni
10. Lapin lääni
11. Keski-Suomen lääni
12. Pohjois-Karjalan lääni

Toteutumattomat hankkeet muokkaa

Suomen itsenäisyyden ajan alkuvaiheessa suunniteltiin Helsingin läänin, Keski-Pohjanmaan läänin ja Korsholman läänin perustamista.

Vuonna 1962 säädettiin laki, jonka mukaan kaksi uutta lääniä, Tampereen ja Satakunnan läänit olisi voitu perustaa asetuksella sen jälkeen, kun valtion tulo- ja menoarviossa oli myönnetty tarkoitukseen määrä­rahat. Samalla olisi Turun ja Porin läänin jäljelle jääneen osan nimi muutettu Turun lääniksi.[3] Näitä lain mahdollistamia uusia läänejä ei kuitenkaan ollut perustettu, ennen kuin hallitus vuonna 1986 antoi edus­kunnalle uuden esityksen laiksi lääni­jaosta. Tämän esityksen mukaisesti olisi perustettu kolme uutta lääniä: Pirkanmaan lääni, joka vastasi aiemman lain mukaista Tampereen lääniä, Sata­kunnan lääni ja Kainuun lääni.[4] Eduskunnan laki- ja talousvaliokunta kuitenkin asettui mietinnössään vastustamaan uusien läänien perustamista[5], ja sen mukaisesti eduskunta päätti niukalla äänten­enemmistöllä (91–89) hylätä suunnitelmat uusien läänien perustamiseksi.[6] Vuonna 1962 annettu laki kumottiinkin uudella lailla lääni­jaosta, jossa lueteltiin vain tuolloin jo toiminnassa olleet läänit.[7]

Lääniuudistus, suurläänit ja läänien lakkauttaminen muokkaa

Suomessa toteutettiin 1. syyskuuta 1997 suuri lääniuudistus, joka vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistus johti siihen, että läänijako enimmäkseen menetti merkityksen aluejakona ja vastaavasti maakuntajaon merkitys aluejakona kasvoi. Esimerkiksi läänien sisääntulokylteistä teiden varsilla luovuttiin ja otettiin sen sijaan käyttöön maakuntien sisääntulokyltit, ja tämä koski uudistuksessa ennalla pysyneitäkin läänejä ja niiden käsittämiä maakuntia.[8] Niin ikään metsäpalovaroitukset alettiin Lapin maakuntaa lukuun ottamatta antaa maakunnittainlähde?.

Lääniuudistusta perusteltiin julkishallinnon keventämisellä ja 20 %:n säästöillä hallintokuluissa. Uudistusta kritisoitiin kuitenkin siitä, että virallisten maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen ja hallintokulujen säästö vaihteli todellisuudessa laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimien katsottiin myös olevan vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.

Läänit toimivat valtion keskushallinnon toimeenpanoeliminä ja valvoivat, että kunnat panivat toimeen valtionhallinnon päätökset alueilla. Lääninhallitus toimi seitsemän kansallisen ministeriön aluehallintona seuraavilla alueilla:

  • sosiaalituki ja terveydenhuolto
  • opetus ja kulttuuri
  • poliisi
  • pelastuspalvelut
  • liikenne
  • kilpailu ja kuluttajan asiat
  • oikeudenhallinto.

Läänijako siirtyi lopullisesti historiaan 31. joulukuuta 2009, jolloin kaikki läänit lakkautettiin. Niiden tilalle perustettiin aluehallintovirastot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.

 
Kartta Y
Läänit 1997–2009
1. Länsi-Suomen lääni
2. Etelä-Suomen lääni
3. Oulun lääni
4. Itä-Suomen lääni
5. Ahvenanmaan lääni
6. Lapin lääni

Aluemuutokset muokkaa

Kun läänien aluejakoon tehtiin muutoksia, niin joissain tapauksissa lääni jatkoi muodollisesti toimintaansa entisellään, mutta sen alue oli muutoksen jälkeen täysin erilainen. Tällaisia tapauksia ovat seuraavat:

Jonkin verran vähäisemmistä, mutta silti huomattavista muutoksista voidaan mainita seuraavat:

Luettelo Suomessa olleista lääneistä muokkaa

Kartta Vaakuna Lääni Pääkaupunki Perustettu Lakkautettu Kuvaus
A-B 1, E-X 1   Turun ja Porin lääni Turku 1634 1997 Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ahvenanmaan historialliset maakunnat. Ahvenanmaan lääni erotettu 1918.
A 2, F-M 2 Uudenmaan ja Hämeen lääni Helsinki / Hämeenlinna 1634 1831 Uudenmaan ja Hämeen historialliset maakunnat. Jaettu Uudenmaan lääniksi ja Hämeen lääniksi 1831.
A-C 3, F-J 3 Pohjanmaan lääni Oulu / Vaasa 1634 1775 Pohjanmaan historiallinen maakunta. Jaettu Oulun lääniksi ja Vaasan lääniksi 1775.
A-B 4, G 4 Viipurin ja Savonlinnan lääni Viipuri 1634 1721 Savon historiallinen maakunta ja osa Karjalan historiallista maakuntaa.
A-G 5 Käkisalmen lääni Käkisalmi 1634 1721 Pääosa Karjalan historiallista maakuntaa.
H-I 4 Savonlinnan ja Kymenkartanon lääni Lappeenranta 1721 1747 Entisestä Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja entisestä Käkisalmen läänistä Ruotsille 1721 jääneet osat.
J 4 Kymenkartanon ja Savon lääni Loviisa 1747 1775 Entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä Ruotsille 1743 jääneet osat sekä osia Uudenmaan ja Hämeen läänistä.
K-X 5   Vaasan lääni Vaasa 1775 1997 Entisen Pohjanmaan läänin eteläosa sekä Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa. Keski-Suomen lääni erotettu 1960.
K-Y 3     Oulun lääni Oulu 1775 2009 Entisen Pohjanmaan läänin pohjoisosa sekä osia Västerbottenin läänistä. Lapin historiallinen maakunta ja Tornionlaakson itäpuoli liitetty Västerbottenin läänistä 1809. Lapin lääni erotettu 1938.
K-M 4 Kymenkartanon lääni Heinola 1775 1831 Entisen Kymenkartanon ja Savon läänin eteläosa.
K-M 6 Savon ja Karjalan lääni Kuopio 1775 1831 Entisen Kymenkartanon ja Savon läänin pohjoisosa.
M-U 7   Viipurin lääni Viipuri 1812 1945 Entisestä Viipurin ja Savonlinnan läänistä ja entisestä Käkisalmen läänistä Venäjälle 1721 luovutetut osat sekä entisestä Savonlinnan ja Kymenkartanon läänistä Venäjälle 1743 luovutetut osat. 17211744 osa Pietarin kuvernementtia, 17441812 Viipurin kuvernementti (Vanha Suomi).
N-X 2   Uudenmaan lääni Helsinki 1831 1997 Entisen Uudenmaan ja Hämeen läänin eteläosa sekä entisen Kymenkartanon läänin eteläosa.
N-X 8   Hämeen lääni Hämeenlinna 1831 1997 Entisen Uudenmaan ja Hämeen läänin pohjoisosa.
N-X 4   Mikkelin lääni Mikkeli 1831 1997 Entisen Kymenkartanon läänin pohjoisosa sekä osia Savon ja Karjalan läänistä ja Viipurin läänistä.
N-X 6   Kuopion lääni Kuopio 1831 1997 Entinen Savon ja Karjalan lääni. Pohjois-Karjalan lääni erotettu 1960.
P-W 9, X 5   Ahvenanmaan lääni Maarianhamina 1918 2009 Aikaisemmin Turun ja Porin lääniin kuulunut saaristo. Useat normaalisti läänille kuuluvat tehtävät Ahvenanmaan maakuntahallituksella.
Q 10   Petsamon lääni Petsamo 1921 1921 Venäjän 1920 Suomelle luovuttaman Petsamon alueen käsittänyt lyhytaikainen lääni. Liitettiin Oulun lääniin 1921.
S-X 10, Y 6     Lapin lääni Rovaniemi 1938 2009 Aikaisemmin Oulun läänin pohjoisosa. Historiallinen Lappi sekä Peräpohjola.
V-X 7   Kymen lääni Kouvola 1945 1997 Entisestä Viipurin läänistä Suomelle 1940 jääneet osat sekä osia Uudenmaan läänistä.
X 11   Keski-Suomen lääni Jyväskylä 1960 1997 Aikaisemmin Vaasan läänin itäosa sekä osia Hämeen, Mikkelin ja Kuopion lääneistä.
X 12   Pohjois-Karjalan lääni Joensuu 1960 1997 Aikaisemmin Kuopion läänin itäosa.
Y 1   Etelä-Suomen lääni Hämeenlinna 1997 2009 Entiset Uudenmaan ja Kymen läänit, Hämeen läänin eteläosa sekä osa Mikkelin läänistä.
Y 2   Länsi-Suomen lääni Turku 1997 2009 Entiset Turun ja Porin, Vaasan ja Keski-Suomen läänit sekä Hämeen läänin pohjoisosa.
Y 4   Itä-Suomen lääni Mikkeli 1997 2009 Entiset Kuopion ja Pohjois-Karjalan läänit sekä pääosa Mikkelin läänistä.

Läänien väkiluvut 1840–2009 muokkaa

[9]lähde tarkemmin?

Karttanumero Lääni 1840 % 1.1.1881 % 1.1.1906 % 1.1.1938 % 1.1.1964 % 1.1.1993 % 31.12.2009 %
P-X 9, Y 5 Ahvenanmaan lääni &&&&&&&&&&028248.&&&&0028 248 0,8% &&&&&&&&&&021213.&&&&0021 213 0,5% &&&&&&&&&&024993.&&&&0024 993 0,5% &&&&&&&&&&027732.&&&&0027 732 0,5%
N-X 1 Turun ja Porin lääni &&&&&&&&&0259724.&&&&00259 724 18,0% &&&&&&&&&0344649.&&&&00344 649 16,7% &&&&&&&&&0475068.&&&&00475 068 16,4% &&&&&&&&&0531477.&&&&00531 477 13,6% &&&&&&&&&0669785.&&&&00669 785 14,6% &&&&&&&&&0731786.&&&&00731 786 14,5%
X 11 Keski-Suomen lääni &&&&&&&&&0248527.&&&&00248 527 5,4% &&&&&&&&&0255989.&&&&00255 989 5,1%
N-X 5 Vaasan lääni &&&&&&&&&0212775.&&&&00212 775 14,7% &&&&&&&&&0358480.&&&&00358 480 17,4% &&&&&&&&&0484413.&&&&00484 413 16,7% &&&&&&&&&0596245.&&&&00596 245 15,6% &&&&&&&&&0449729.&&&&00449 729 9,8% &&&&&&&&&0448384.&&&&00448 384 8,9%
N-X 8 Hämeen lääni &&&&&&&&&0138701.&&&&00138 701 9,6% &&&&&&&&&0221360.&&&&00221 360 10,8% &&&&&&&&&0320659.&&&&00320 659 11,1% &&&&&&&&&0408640.&&&&00408 640 10,7% &&&&&&&&&0600611.&&&&00600 611 13,1% &&&&&&&&&0688200.&&&&00688 200 13,6%
Y 1 Länsi-Suomen lääni &&&&&&&&01889542.&&&&001 889 542 35,3%
N-X 2 Uudenmaan lääni &&&&&&&&&0150358.&&&&00150 358 10,4% &&&&&&&&&0202806.&&&&00202 806 9,8% &&&&&&&&&0333519.&&&&00333 519 11,5% &&&&&&&&&0567696.&&&&00567 696 14,8% &&&&&&&&&0900568.&&&&00900 568 19,7% &&&&&&&&01277932.&&&&001 277 932 25,3%
V-X 7 Kymen lääni &&&&&&&&&0347658.&&&&00347 658 7,6% &&&&&&&&&0335037.&&&&00335 037 6,6%
N-U 7 Viipurin lääni &&&&&&&&&0249215.&&&&00249 215 17,2% &&&&&&&&&0301975.&&&&00301 975 14,7% &&&&&&&&&0466796.&&&&00466 796 16,2% &&&&&&&&&0654601.&&&&00654 601 17,1%
Y 2 Etelä-Suomen lääni &&&&&&&&02209677.&&&&002 209 677 41,3%
N-X 4 Mikkelin lääni &&&&&&&&&0135861.&&&&00135 861 9,4% &&&&&&&&&0167310.&&&&00167 310 8,1% &&&&&&&&&0192682.&&&&00192 682 6,7% &&&&&&&&&0203138.&&&&00203 138 5,3% &&&&&&&&&0233609.&&&&00233 609 5,1% &&&&&&&&&0207967.&&&&00207 967 4,1%
X 12 Pohjois-Karjalan lääni &&&&&&&&&0203913.&&&&00203 913 4,5% &&&&&&&&&0177893.&&&&00177 893 3,5%
N-X 6 Kuopion lääni &&&&&&&&&0167228.&&&&00167 228 11,6% &&&&&&&&&0256420.&&&&00256 420 12,4% &&&&&&&&&0319501.&&&&00319 501 11,0% &&&&&&&&&0390911.&&&&00390 911 10,2% &&&&&&&&&0269288.&&&&00269 288 5,9% &&&&&&&&&0258662.&&&&00258 662 5,1%
Y 4 Itä-Suomen lääni &&&&&&&&&0569832.&&&&00569 832 10,6%
S-X 10, Y 6 Lapin lääni &&&&&&&&&0133068.&&&&00133 068 3,5% &&&&&&&&&0216227.&&&&00216 227 4,7% &&&&&&&&&0202433.&&&&00202 433 4,0% &&&&&&&&&0183775.&&&&00183 775 3,4%
N-Y 3 Oulun lääni &&&&&&&&&0131764.&&&&00131 764 9,1% &&&&&&&&&0207782.&&&&00207 782 10,1% &&&&&&&&&0299450.&&&&00299 450 10,4% &&&&&&&&&0320638.&&&&00320 638 8,4% &&&&&&&&&0419067.&&&&00419 067 9,1% &&&&&&&&&0445706.&&&&00445 706 8,8% &&&&&&&&&0471774.&&&&00471 774 8,8%
Yhteensä &&&&&&&&01445626.&&&&001 445 626 100,0% &&&&&&&&02060782.&&&&002 060 782 100,0% &&&&&&&&02892088.&&&&002 892 088 100,0% &&&&&&&&03834662.&&&&003 834 662 100,0% &&&&&&&&04580195.&&&&004 580 195 100,0% &&&&&&&&05054982.&&&&005 054 982 100,0% &&&&&&&&05352331.&&&&005 352 331 100,0%

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Aluehallinnon uudistushanke (Arkistoitu – Internet Archive) Valtiovarainministeriö
  2. ”Suomen Hallitusmuoto (94/1919), 50 §”, Suomen Asetuskokoelma 1919. Valtioneuvoston kirjapaino, 1919.
  3. ”Laki läänien luvusta, annettu 2. maaliskuuta 1962”, Suomen Asetuskokoelma 1962, s. 375. Valtioneuvoston kirjapaino, 1963.
  4. ”Hallituksen esitys n:o 19/1986 laiksi läänijaosta”, Valtiopäivät 1986, Asiakirjat A1, Hallituksen esitykset 1–50. Valtion Painatuskeskus, 1986.
  5. ”Laki- ja talousvaliokunnan mietintö Ltvm 6”, Valtiopäivät, Asiakirjat C2, Valiokuntien mietinnöt ja lausunnot. Valtion Painatuskeskus, 1986.
  6. Valtiopäivät 1986, Pöytäkirjat, 2. osa, s. 2002. Valtion Painatuskeskus, 1986.
  7. ”Laki läänijaosta (633/1986), annettu 22. elokuuta 1986”, Suomen Säädöskokoelma 1986, s. 1325. Valtion Painatuskeskus, 1986.
  8. Läänit katoavat Suomen tiekuvasta - Maakuntatunnusten saaminen paikoilleen vie viikkoja HS arkisto (maksullinen). Viitattu 17.7.2018.
  9. Tilastolliset vuosikirjat

Kirjallisuutta muokkaa

  • Lääninhallinto 350 vuotta – Länsförvaltningen 350 år. Helsinki: Sisäasiainministeriö, 1986. ISBN 951-46-8896-1.
  • Suomen keskushallinnon historia 1809–1996. Helsinki: Hallintohistoriakomitea, 1996. ISBN 951-37-1976-6.
  • Selovuori, Jorma (toim.): Valta ja byrokratia Suomessa 1809–1998. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 1999. ISBN 951-37-2783-1.
  • Savolainen, Raimo (toim.): Oma hallinto: kansakuntaa rakentamassa 1809–2009. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2009. ISBN 978-951-37-5635-2.

Aiheesta muualla muokkaa