Uudenmaan ja Hämeen lääni

Suomen lääni 1634–1831

Uudenmaan ja Hämeen lääni (ruots. Nyland och Tavastehus län) oli vuonna 1634 perustettu lääni, joka alun perin käsitti suurin piirtein nykyiset Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnat. Vuosina 16401648 lääni oli väliaikaisesti jaettuna Uudenmaan lääniksi ja Hämeen lääniksi. Vuonna 1775 läänin rajoja muutettiin perusteellisesti, kun läänin pohjoisosa (nykyinen Keski-Suomi) liitettiin Vaasan lääniin. Samaan aikaan Uudenmaan ja Hämeen lääniin liitettiin Turun ja Porin läänistä pääosa nykyistä Pirkanmaan maakuntaa. Maaherran residenssi siirrettiin Helsingistä Hämeenlinnaan[1]. Vuonna 1831 lääni jaettiin kahtia, jolloin syntyivät Uudenmaan ja Hämeen läänit.

Uudenmaan ja Hämeen läänin sinettejä. Sineteissä kuvattuna Uudenmaan ja Hämeen maakuntien vaakunat.
Suomen läänit 1635: 1: Turun ja Porin lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 18: Pohjanmaan lääni, 20: Viipurin ja Savonlinnan lääni, 21: Käkisalmen lääni
Suomen läänit 1776: 1: Turun ja Porin lääni, 4: Vaasan lääni, 10: Oulun lääni, 14: Uudenmaan ja Hämeen lääni, 15: Kymenkartanon lääni, 16: Savon ja Karjalan lääni
Suomen läänit 1831: 1: Turun ja Porin lääni, 2: Uudenmaan lääni, 3: Hämeen lääni, 4: Vaasan lääni, 6: Mikkelin lääni, 8: Kuopion lääni, 10: Oulun lääni, 13: Viipurin lääni

Maaherrat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Mäntylä, Ilkka: Vapauden aika, s. 316. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.