Kihniö
Kihniö on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnan luoteisrajalla. Kuntakeskus sijaitsee aivan Parkanosta Jyväskylään johtavan valtatie 23:n pohjoispuolella. Matkaa kuntakeskuksesta maakunnan rajalle on noin 20 km.
| Kihniö | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Luoteis-Pirkanmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 250 |
| Hallinnollinen keskus | Kihniön kirkonkylä |
| Perustettu | 1920 |
| Kokonaispinta-ala |
390,50 km² 242:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 357,22 km² |
| – sisävesi | 33,28 km² |
| Väkiluku |
1 808 270:nneksi suurin 31.12.2021 [2] |
| – väestötiheys | 5,06 as./km² (31.12.2021) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 11,9 % |
| – 15–64-v. | 53,4 % |
| – yli 64-v. | 34,7 % |
| Äidinkieli | 2020 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – muut | 1,6 % |
| Kunnallisvero |
21,50 % 90:nneksi suurin 2022 [5] |
| Kunnanjohtaja | Petri Liukku |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025[6] • PS • Kesk. • KD • SDP • Kok. |
8 7 3 2 1 |
| www.kihnio.fi | |
Kihniön naapurikuntia ovat Kurikka, Ylöjärvi, Parkano, Seinäjoki ja Virrat. Entisiä naapurikuntia ovat Kurikkaan liitetty Jalasjärvi, Ylöjärveen liitetty Kuru ja Seinäjokeen liitetty Peräseinäjoki. Suurimmat vesistöt ovat Kankarinjärvi ja Nerkoonjärvi. Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 777.
Kihniön vaakunan on suunnitellut Toivo Vuorela ja se vahvistettiin vuonna 1960.[7]
HistoriaaMuokkaa
Kihniö oli pitkään erämaata; sen ensimmäinen talo, Linna, mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1557. Keskiajalla Kihniö oli osa Kyrön pitäjää. Kyrön jakautuessa 1640 Kihniö siirtyi Ikaalisten Kyröön tai Suur-Ikaalisten emäpitäjään yhdessä Parkanon, Ikaalisten, Kankaanpään, Karvian ja Honkajoen kuntien alueitten kanssa.
Ilmari Launiksen suunnittelema Kihniön kirkko valmistui vuonna 1916 ja kunta itsenäistyi syyskuun alussa 1918; ero Parkanosta toteutui vasta kaksi vuotta myöhemmin.
TalousMuokkaa
Kihniössä on yhtenä merkittävimmistä elinkeinoista turvetuotanto, jota harjoittaa lähinnä Vapo. Turpeen kuljetusta varten on kunnan alueella ollut rautatie. Aitonevalla on turvemuseo ympäristöpolkuineen.[8]
Keihäsmatkojen omistajan Kalevi Keihäsen perustama Pyhäniemen lomakeskus sijaitsee Kihniössä.
Perussuomalaiset ehdottivat syyskuussa 2015, että kuntaan perustetaan vastaanottokeskus 200 pakolaiselle, mikä toteutettiin.[9][10]
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Kihniössä oli 1 967 asukasta, joista 680 asui taajamassa, 1 268 haja-asutusalueilla ja 19:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kihniön taajama-aste on 34,9 prosenttia.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Kihniön kirkonkylä.[13]
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kihniössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Kihniöllä toimii Kihniön helluntaiseurakunta.[15]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kihniön alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[16]
KylätMuokkaa
Kihniön kyliä ovat Niskos, Linnankylä, Nerkoo, Mäkikylä, Jokikylä, Ratikylä, Naarminkylä, Kirkonkylä, Kihniönkylä, Kankari ja Korhoskylä.
KoulutMuokkaa
Kihniössä toimii Kihniön yhtenäiskoulu, jossa on luokat 0-9.[17] Vanha Mäkikylän koulu paloi 29. tammikuuta 2014.[18] Kihniön yhtenäiskoulun vieressä sijaitseva Kirkonkylän koulu toimi vuoteen 2013 asti.
Kihniöläisiä merkkihenkilöitäMuokkaa
- Ahti Jokinen (s. 1944), näyttelijä
- Kalevi Keihänen (1924–1995), matkatoimistoyrittäjä
- Päivi Lepistö (s. 1973), Movetron-yhtyeen solisti
- Lea Mäkipää (s. 1947), kansanedustaja
- Germund Paaer (1881–1950), taiteilija
- Mika Sundqvist (1947–2021), säveltäjä ja tuottaja
KunnanvaltuustoMuokkaa
Kihniön kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista kahdeksan on perussuomalaisten hallussa kaudella 2021–2025.[6] Valtuuston puheenjohtajana toimii Juha-Matti Markkola.[19]
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | |||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | |||||||
| Kesk. | Kok. | SDP | SKL KD |
SMP PS |
SKDL Vas. |
Muut | |||
| 1976 | 9 | 4 | 3 | 3 | 1 | 1 | 79,3 % | ||
| 1980 | 9 | 4 | 3 | 2 | 2 | 1 | 81,1 % | ||
| 1984 | 8 | 4 | 3 | 2 | 4 | -- | 82,9 % | ||
| 1988 | 10 | 4 | 3 | -- | 4 | -- | 80,4 % | ||
| 1992 | 7 | 3 | 3 | 4 | 4 | -- | -- | 79,8 % | |
| 1996 | 7 | 3 | 3 | 2 | 4 | -- | 2a | 69,9 % | |
| 2000 | 9 | 3 | 3 | 3 | 3 | 67,5 % | |||
| 2004 | 8 | 2 | 4 | 3 | 4 | -- | 67,0 % | ||
| 2008 | 7 | 2 | 3 | 3 | 6 | -- | 70,0 % | ||
| 2012 | 7 | 2 | 2 | 2 | 8 | -- | 69,9 % | ||
| 2017 | 7 | 1 | 2 | 3 | 7 | 1b | 67,9 % | ||
| 2021 | 7 | 1 | 2 | 3 | 8 | -- | 64,5 % | ||
| a Kihniöläinen yhteislista b Kyykystä ylös yhteislista | |||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus,[20] Oikeusministeriö[21] | |||||||||
MuutaMuokkaa
Saija Mäki-Nevala ohjasi synnyinkunnastaan vuonna 2014 valmistuneen dokumenttielokuvan Kihniö, jossa hän palaa tarkastelemaan tyhjenevän pikkukunnan elämää vuosien muuallaolon jälkeen.[22]
Kihniön kipakka on tunnettua kihniöläistä pontikkaa. Kihniön pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lampaanpaisti ja imelletty perunalaatikko.[23]
Kihniötä on nimitetty 'Suomen perussuomalaisimmaksi paikkakunnaksi', koska Perussuomalaiset-puolue on saanut siellä vaaleissa prosentuaalisesti suurimman kannatuksen Suomessa.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- Suomenmaa 3 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1970, Porvoo (ss. 285–290)
ViitteetMuokkaa
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M12* 31.12.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Kihniö Oikeusministeriö. Viitattu 27.10.2021.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 161. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Aitonevan turvemuseo Pirkanmaan museokompassi. Viitattu 23.8.2015.
- ↑ Perussuomalaisten esitys Kihniössä: Tulossa 150–200 paikan vastaanottokeskus? Aamulehti. https://plus.google.com/102894459181339261226/. Viitattu 13.10.2015.
- ↑ Yllätysilmoitus Kihniöön: Vastaanottokeskus avataan jo viikon päästä Yle Uutiset. https://plus.google.com/102894459181339261226/. Viitattu 13.10.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 22.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Perusopetus, Kihniö.fi
- ↑ Vanha koulu palaa Kihniössä. Ylen uutiset 29.1.2014
- ↑ Kunnanvaltuusto Kihniön kunta. Viitattu 27.10.2021.
- ↑ Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat: Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976-2021 (Tilastokeskus 2021); Kuntavaalit, äänestystiedot, 1976-2021 (Tilastokeskus 2021)
- ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 2012); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 2017); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 22.6.2021).
- ↑ http://docpoint.info/tapahtumat/elokuvat/kihnio/
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 37. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kihniö Wikimedia Commonsissa
