Kihniö
Kihniö on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnan luoteisrajalla. Kuntakeskus sijaitsee aivan Parkanosta Jyväskylään johtavan valtatie 23:n pohjoispuolella. Matkaa kuntakeskuksesta maakunnan rajalle on noin 20 km.
| Kihniö | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Luoteis-Pirkanmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 250 |
| Hallinnollinen keskus | Kihniön kirkonkylä |
| Perustettu | 1920 |
| Kokonaispinta-ala |
390,50 km² 242:nneksi suurin 2020 [1] |
| – maa | 357,11 km² |
| – sisävesi | 33,39 km² |
| Väkiluku |
1 821 269:nneksi suurin 31.12.2020 [2] |
| – väestötiheys | 5,10 as./km² (31.12.2020) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 13,5 % |
| – 15–64-v. | 57,0 % |
| – yli 64-v. | 29,5 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,5 % |
| – muut | 1,5 % |
| Kunnallisvero |
21,50 % 84:nneksi suurin 2021 [5] |
| Kunnanjohtaja | Petri Liukku |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • Ps. • KD • SDP • Muut • Kok. |
7 7 3 2 1 1 |
| www.kihnio.fi | |
Kihniön naapurikuntia ovat Kurikka, Ylöjärvi, Parkano, Seinäjoki ja Virrat. Entisiä naapurikuntia ovat Kurikkaan liitetty Jalasjärvi, Ylöjärveen liitetty Kuru ja Seinäjokeen liitetty Peräseinäjoki. Suurimmat vesistöt ovat Kankarinjärvi ja Nerkoonjärvi. Vapaa-ajan asuntoja kunnassa on 777.
Kihniön vaakunan on suunnitellut Toivo Vuorela ja se vahvistettiin vuonna 1960.[7]
HistoriaaMuokkaa
Kihniö oli pitkään erämaata; sen ensimmäinen talo, Linna, mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1557. Keskiajalla Kihniö oli osa Kyrön pitäjää. Kyrön jakautuessa 1640 Kihniö siirtyi Ikaalisten Kyröön tai Suur-Ikaalisten emäpitäjään yhdessä Parkanon, Ikaalisten, Kankaanpään, Karvian ja Honkajoen kuntien alueitten kanssa.
Ilmari Launiksen suunnittelema Kihniön kirkko valmistui vuonna 1916 ja kunta itsenäistyi syyskuun alussa 1918; ero Parkanosta toteutui vasta kaksi vuotta myöhemmin.
TalousMuokkaa
Kihniössä on yhtenä merkittävimmistä elinkeinoista turvetuotanto, jota harjoittaa lähinnä Vapo. Turpeen kuljetusta varten on kunnan alueella ollut rautatie. Aitonevalla on turvemuseo ympäristöpolkuineen.[8]
Keihäsmatkojen omistajan Kalevi Keihäsen perustama Pyhäniemen lomakeskus sijaitsee Kihniössä.
Perussuomalaiset ehdottivat syyskuussa 2015, että kuntaan perustetaan vastaanottokeskus 200 pakolaiselle, mikä toteutettiin.[9] [10]
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Kihniössä oli 1 967 asukasta, joista 680 asui taajamissa, 1 268 haja-asutusalueilla ja 19 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kihniön taajama-aste on 34,9 prosenttia.[12] Kihniön taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Kihniön kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 680 asukasta.[13]
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kihniössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kihniön alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[15]
KylätMuokkaa
Kihniön kyliä ovat Niskos, Linnankylä, Nerkoo, Mäkikylä, Jokikylä, Ratikylä, Naarminkylä, Kirkonkylä, Kihniönkylä, Kankari ja Korhoskylä,
KoulutMuokkaa
Kihniössä toimii Kihniön yhtenäiskoulu, jossa on luokat 0-9.[16] Vanha Mäkikylän koulu paloi 29. tammikuuta 2014.[17] Kihniön yhtenäiskoulun vieressä sijaitseva Kirkonkylän koulu toimi vuoteen 2013 asti.
Kihniöläisiä merkkihenkilöitäMuokkaa
- Ahti Jokinen (s. 1944), näyttelijä
- Kalevi Keihänen (1924–1995), matkatoimistoyrittäjä
- Päivi Lepistö (s. 1973), Movetron-yhtyeen solisti
- Lea Mäkipää (s. 1947), kansanedustaja
- Germund Paaer (1881–1950), taiteilija
- Mika Sundqvist (s. 1947), säveltäjä ja tuottaja
KunnanvaltuustoMuokkaa
| paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa | |||||||||
| vaalit | paikat | äänestys- aktiivisuus | |||||||
| Kesk. | Kok. | SDP | SKL KD |
SMP PS |
SKDL Vas. |
Muut | |||
| 1976 | 9 | 4 | 3 | 3 | 1 | 1 | 79,3% | ||
| 1980 | 9 | 4 | 3 | 2 | 2 | 1 | 81,1% | ||
| 1984 | 8 | 4 | 3 | 2 | 4 | -- | 82,9% | ||
| 1988 | 10 | 4 | 3 | -- | 4 | -- | 80,4% | ||
| 1992 | 7 | 3 | 3 | 4 | 4 | -- | -- | 79,8% | |
| 1996 | 7 | 3 | 3 | 2 | 4 | -- | 2a | 69,9% | |
| 2000 | 9 | 3 | 3 | 3 | 3 | 67,5% | |||
| 2004 | 8 | 2 | 4 | 3 | 4 | -- | 67,0% | ||
| 2008 | 7 | 2 | 3 | 3 | 6 | -- | 70,0% | ||
| 2012 | 7 | 2 | 2 | 2 | 8 | -- | 69,9% | ||
| a Kihniöläinen yhteislista | |||||||||
| Lähteet: Tilastokeskus,[18] Oikeusministeriö[19] | |||||||||
MuutaMuokkaa
Saija Mäki-Nevala ohjasi synnyinkunnastaan vuonna 2014 valmistuneen dokumenttielokuvan Kihniö, jossa hän palaa tarkastelemaan tyhjenevän pikkukunnan elämää vuosien muuallaolon jälkeen. [20]
Kihniön kipakka on tunnettua kihniöläistä pontikkaa. Kihniön pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lampaanpaisti ja imelletty perunalaatikko.[21]
Kihniötä on nimitetty 'Suomen perussuomalaisimmaksi paikkakunnaksi', koska Perussuomalaiset-puolue on saanut siellä vaaleissa prosentuaalisesti suurimman kannatuksen Suomessa.
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- Suomenmaa 3 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1970, Porvoo (ss. 285-290)
ViitteetMuokkaa
- ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2020 1.1.2020. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.4.2020.
- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2020M01*-2020M12* 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 11.2.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Kihniö Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 161. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Aitonevan turvemuseo Pirkanmaan museokompassi. Viitattu 23.8.2015.
- ↑ Perussuomalaisten esitys Kihniössä: Tulossa 150–200 paikan vastaanottokeskus? Aamulehti. https://plus.google.com/102894459181339261226/. Viitattu 13.10.2015.
- ↑ Yllätysilmoitus Kihniöön: Vastaanottokeskus avataan jo viikon päästä Yle Uutiset. https://plus.google.com/102894459181339261226/. Viitattu 13.10.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 – 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 22.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Perusopetus, Kihniö.fi
- ↑ Vanha koulu palaa Kihniössä. Ylen uutiset 29.1.2014
- ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
- ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008).
- ↑ http://docpoint.info/tapahtumat/elokuvat/kihnio/
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 37. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kihniö Wikimedia Commonsissa
