Geopark

geologisten luonnonpuistojen verkosto

Geopark on kesäkuussa 2000 perustettu ainutlaatuisten geologisten kohteiden eli ”geopuistojen” kansainvälinen verkosto. Se on tarkoitettu jakamaan kokemuksia ja parhaita käytäntöjä luonnontieteiden opetuksesta, geologisen perinnön suojelusta, geoturismista ja kestävästä kehityksestä. Unescon yleiskokous hyväksyi 17. marraskuuta 2015 International Geoscience and Geoparks Programme -ohjelman perustamisen, jolla Geopark-verkosto siirtyi osaksi Unescon toimintaa.

Geopark-verkostoon kuuluva alue Kiinassa.
Copper Coast Geoparkin rantakallioita Irlannissa.

Heinäkuussa 2024 Unescon maailmanlaajuiseen Geopark-verkostoon kuuluu 213 kohdetta 48 maassa. Pohjoismaissa näistä kohteista on 15, ja niistä viisi Suomessa: Rokua, Lauhanvuori-Hämeenkangas, Saimaa, Salpausselkä ja Lappajärvi.[1]

Verkoston toiminta muokkaa

Unesco Global Geoparks -verkosto järjestää joka toinen vuosi kansainvälisen konferenssin.

Euroopan Geopark-verkosto järjestää vuosittain kaikille kiinnostuneille avoimen konferenssin. Konferenssissa esitellään verkoston kohteiden toimintaa ja uusia verkostoon pyrkiviä kohteita. Euroopan Geopark-verkostolla on lisäksi oma vuosittain ilmestyvä lehti ja verkkosivut. Toukokuun viimeisellä viikolla vietetään kaikissa Euroopan Geopark-kohteissa Geopark-viikkoa, jonka aikana esitellään kussakin kohteessa sen toimintaa ja kohteita.

Verkoston jäsenet valitsevat jätettyjen hakemusten perusteella uudet Geopark-kohteet vuosittain pidettävässä kokouksessa. Geopark-kohteelta vaaditaan kansainvälisesti arvokkaan geologisen perinnön lisäksi kulttuurin ja elävän luonnon arvoja sekä aktiivista toimintaa paikallisyhteisönsä hyväksi. Geopark-verkoston jäsenalueet arvioidaan uudelleen neljän vuoden välein, mikäli alue ei enää täytä verkoston kriteerejä se voi menettää jäsenyytensä.

Geopark-verkoston tavoitteena on, että kaikissa maissa, joissa sillä on jäsenalueita, olisi myös kansallinen Geopark-toimikunta. Suomen Geopark-toimikunta on perustettu maaliskuussa 2013. Suomen Geopark-toimikunnan muodostavat Geologian tutkimuskeskuksen, Ympäristöministeriön, Metsähallituksen luontopalveluiden, VisitFinlandin, Rokua Geoparkin, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin sekä Saimaa Geoparkin edustajat. Toimikunnassa on lisäksi Suomen Unesco-toimikunnan edustus.[2] Toimikuntien tehtävänä on ohjata Geopark-toiminnan kehittymistä ja tarjota neuvontaa uusille jäseniksi pyrkiville alueille.

Suomalaiset Geopark-kohteet muokkaa

 
Rokua (magenta), Lappajärvi (sininen), Lauhanvuori-Hämeenkangas (syaani), Saimaa (vihreä) ja Salpausselkä (punainen)

Rokua muokkaa

Suomen ensimmäinen Unesco Global Geopark[3] on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella sijaitseva Rokua Geopark. Rokua Geopark koostuu Rokuan harju- ja dyynialueesta, Oulujokilaaksosta sekä Oulujärvestä. Rokua Geoparkin teema on jääkausi, jonka jäljet ovat alueella erinomaisen havainnollisesti nähtävissä. Rokua Geopark on maailman pohjoisin Geopark. Rokua Geoparkin hallinnoinnista vastaavat yhteisesti Utajärven, Muhoksen ja Vaalan kunnat, Rokuan Terveys- ja Kuntouttamissäätiö sekä Metsähallitus. Rokuan jäsenyyshakemus hyväksyttiin lokakuun 1. päivänä 2010.

Rokuan geoparkin alueeseen kuuluvat Muhos, Utajärvi ja Vaala[4].

Lauhanvuori-Hämeenkangas muokkaa

Lauhanvuori-Hämeenkangas Unesco Global Geoparkin teemana on esitellä alueen kehitystä muinaisesta vuoristoseudusta laakeaksi suomaaksi. Geoparkin alueesta kolmannes on suota, ja siellä sijaitsee Etelä-Suomen oloissa harvinaisen laajoja suoalueita. Luontokohteiden ohella Geopark esittelee soihin liittyvää kulttuurihistoriaa. Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark sijaitsee kolmen maakunnan rajaseudulla Pohjois-Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Alueella sijaitsevia luontokohteita ovat esimerkiksi Lauhanvuoren kansallispuisto, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto, Hämeenkankaan harjujakso, Kuninkaanlähde Kankaanpäässä ja Käskyvuori Kihniössä. [5][6] Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark hyväksyttiin Geopark-verkostoon toisena suomalaisena alueena heinäkuussa 2020.[7]

Lauhanvuori – Hämeenkangas Unesco Global Geopark sijaitsee yhdeksän kunnan alueella: ne ovat Isojoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karijoki, Karvia, Kauhajoki, Kihniö, Parkano ja Siikainen.[8]

Saimaa muokkaa

Kolmanneksi suomalaiseksi geoparkiksi hyväksyttiin Saimaa Geopark huhtikuussa 2021. Geopark toimii Saimaalla Etelä-Savossa ja -Karjalassa kahdeksan kunnan alueella.[9][10]

Salpausselkä muokkaa

Salpausselkä Geopark hyväksyttiin joukkoon 13. huhtikuuta 2022[11]. Salpausselkä Geopark koostuu Lahden, Hollolan, Asikkalan, Heinolan, Sysmän ja Padasjoen kuntien alueista[11]. Alueella sijaitsevat esimerkiksi Päijänteen kansallispuisto, Tiirismaan alue, Kelvenne, Pulkkilanharju, Paistjärven suojelualue, Kammiovuori, Vesijaon luonnonpuisto, Koreakoivu ja Kutajärvi [11] [12].

Lappajärven Kraatterijärvi muokkaa

Lappajärven kraatterijärvestä tuli Suomen viides geopark vuonna 2024. Geopark sijaitsee Alajärven, Evijärven, Lappajärven ja Vimpelin kuntien alueella. Alueen merkittävä erityispiirre on kovassa kuumuudessa ja paineessa syntynyt kivilaji kärnäiitti.[13]

Suunnitteilla olevat Geoparkit muokkaa

Suomessa on meneillään useita projekteja, jotka tähtäävät Geopark-jäsenyyteen. Niihin kuuluu muun muassa Karelia Geopark [14].

Pohjoismaissa muokkaa

Tanskassa sijaitsevat Odsherred ja Vestjylland; Islannissa Katla ja Reykjanes; ja Norjassa Gea Norvegica, Magma sekä Trollfjell.[15]

Lähteet muokkaa

  1. List of UNESCO Global Geoparks and Regional Networks unesco.org. 27.3.2024. Viitattu 27.3.2024.
  2. Geopark-verkostot Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark. Viitattu 13.12.2021.
  3. Jäsenet
  4. https://plus.google.com/+UNESCO:+ROKUA UNESCO GLOBAL GEOPARK (Finland) UNESCO. 27.7.2021. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
  5. Geoparkit Luontoon.fi. Viitattu 30.8.2023.
  6. Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark lhgeopark.fi. Viitattu 30.8.2023.
  7. Niemistö, Elina: Suomeen on syntynyt toinen Unescon Geopark – Lauhanvuori-Hämeenkangas hyväksyttiin maailmanlaajuiseen geologisesti ainutlaatuisten kohteiden verkostoon Yle Uutiset. Arkistoitu 9.7.2020. Viitattu 9.7.2020.
  8. https://lhgeopark.fi/geopark-info/geopark-kunnat/
  9. Geokohteet Saimaa Geopark. Arkistoitu 22.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
  10. Saimaa Geopark sai Unesco Global Geopark -statuksen Puumala-lehti. 22.4.2021. Arkistoitu 22.4.2021. Viitattu 22.4.2021.
  11. a b c Salpausselän jääkauden muovaamat maisemat saivat Unesco Geopark -statuksen Yle Uutiset. 13.4.2022. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 9.1.2023.
  12. Geoparkit Luontoon.fi. Viitattu 9.1.2023.
  13. Lappajärven Kraatterijärvi Geopark sai Unescon hyväksynnän Yle Uutiset. 27.3.2024. Viitattu 27.3.2024.
  14. Geopark-projekti etsii rahaa ja toimijoita Karjalainen. 11.5.2015. Arkistoitu 28.1.2019. Viitattu 28.1.2019.
  15. List | United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization www.unesco.org. Viitattu 4.8.2020.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Zouros, N. (toim.): European Geoparks. Natural History Museum of the Lesvos Petrified Forest. Greece. ISBN 978-960-7646-91-0

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Geopark.