Salpausselkä Geopark

Salpausselkä Geopark on UNESCOn Global Geopark -ohjemaan Suomessa kuuluva geopuisto.[1][2]

Salpausselkä Geopark hyväksyttiin joukkoon 13. huhtikuuta 2022[3]. Salpausselkä Geopark koostuu Lahden, Hollolan, Asikkalan, Heinolan, Sysmän ja Padasjoen kuntien alueista[3]. Alueella sijaitsevat esimerkiksi Päijänteen kansallispuisto, Tiirismaan alue, Kelvenne, Pulkkilanharju, Paistjärven suojelualue, Kammiovuori, Vesijaon luonnonpuisto, Koreakoivu ja Kutajärvi [3] [4].

Asikkalan kunta muokkaa

 
Aurinkovuoren portaat

Heinolan kaupunki muokkaa

Hollolan kunta muokkaa

 
Iso-Tiilijärvi itärannaltaan taustana Soisalmen suo

Hollolan kunta Hämeenkoski muokkaa

Lahden kaupunki muokkaa

Lahden kaupunginkin kuuluu Salpausselän geoparkiin.

Enonsaari Vesijärvellä muokkaa

 
Enonsaari kuvattuna Messilän leirintäalueelta pohjoiseen päin Enonsaaren etelärannalle

Enonsaari on Hollolan kunnan ja Lahden kaupungin rajalla Päijänteellä Vääksyn kanavan eteläpuolella Päijänteen eteisimmässä osassa Vesijärvellä. Enonsaareen rakennettiin huvila-asutusta jo 1900-luvun alussa. Myöhemmin, sinne rakennettiin lisää mm. järjestöjen jäsenille vapaa-ajanasuntoja kesiksi. Enonsaaren itäpuolen rannalta kalastetaan tavanomaisia kalalajeja. Henkilövesiliikenteestä Enonsaarelle Hollolasta ja Lahdesta vastaa 1987 perustettu Tiirismaan Laivat. Liikenne alkaa kesäkuisin ja päättyy syyskuisin. 2024 liikennöi M/S Kymppi. [5]

Lahden urheilukeskus muokkaa

Lahden urheilukeskus tai markkinointinimeltään Lahden stadion sijaitsee Salpausselän harjujen ympäröimänä. Siellä pidetään vuosittain Salpausselän talviurheilukilpailut. Samalla alueella on myös Lahden kaupunginmuseon Hiihtomuseo.[6]

Lehmusreitti muokkaa

 
Lahti Energian vesiurut Pikku-Vesijärvellä

Lehmusreitti on kokonaisuudessaan 13 kilometriä pitkä reitti Lahden kaupungin keskustassa ollen myös ympäröivillä mäillä.[6] Sen varralla ovat:

Linnaistensuo muokkaa

 
Koivu Linnaistensuolla

Linnaistensuon luonnonsuojelualuetta on alettu suojella jo vuodesta 1982 alkaen. Osittaian alkaneiden ojitusten myötä, mitkä keskeytyivät suojelupäätöksestä, oli alueelle muodostunut kaikkiaan 15 suotyyppiä.

Luhdanjoen lintutorni muokkaa

Lahden kaupungin Nastola muokkaa

Padasjoen kunta muokkaa

Sysmän kunta muokkaa

Muuta muokkaa

 
Rokua (magenta), Lappajärvi (sininen), Lauhanvuori-Hämeenkangas (syaani), Saimaa (vihreä) ja Salpausselkä (punainen)

Pohjoismaiden 15 geoparkista viisi on Suomessa: Rokua Geopark, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark, Saimaa Geopark, Salpausselkä Geopark ja Kraatterijärvi Geopark, mikä on Lappajärvellä.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Salpausselkä UNESCO Global Geopark visitlahti.fi. Lahti: Lahden kaupunki. Viitattu 27.5.2024.
  2. Salpausselkä Geopark –kohdeopas, 2022, s. 1–4
  3. a b c Salpausselän jääkauden muovaamat maisemat saivat Unesco Geopark -statuksen Yle Uutiset. 13.4.2022. Arkistoitu 13.5.2022. Viitattu 9.1.2023.
  4. Geoparkit Luontoon.fi. Viitattu 9.1.2023.
  5. s://enonsaari.fi/saapuminen/
  6. a b Salpausselkä Geopark –kohdeopas, 2022, s. 8–9
  7. https://visitlahti.fi/wp-content/uploads/2023/07/lehmusreitti_2023.pdf