Avaa päävalikko

Sylvöjärvi

järvi Lahdessa Päijät-Hämeessä

Sylvöjärvi [1][2] on Päijät-Hämeessä Lahdessa Nastolan Uudenkylän pohjoispuolella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kymijoen vesistöön.[2][1]

Sylvöjärvi
Sijainti LahtiView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°58′19″N, 26°01′41″E
Pinnankorkeus 74,4 m [1]
Pinta-ala 2,18628 km² [2]
Rantaviiva 10,8411 km [2]
Suurin syvyys 5,21 m [2]
Keskisyvyys 1,82 m [2]
Tilavuus 0,00397308 km³ [2]
Valuma-alue 337,44 km² [3]
Laskujoki Arrajoki [1]
Saaria 1 [2]
Järvinumero 14.161.1.001
Sylvöjärvi

MaantietoaMuokkaa

Järven pinta-ala on 219 hehtaaria eli 2,2 neliökilometriä. Se on 4,2 kilometriä pitkä ja 0,9 kilometriä leveä. Järvi sijaitsee Salpausselkien välisellä alueella pohjois-etelä-suuntaisessa kalliomurroksessa, jonka viimeinen jääkauden loppupuolen sulamisvedet täyttivät savella. Järven ympäristö onkin peltovaltaista aluetta ja monet pelto-oja laskevatkin järven. Järven ympäristö on pääasiassa alavaa aluetta, mutta keskikohdalla länsirannassa kohoavat Syrjänkalliot 20 metrin korkeuteen ja niiden vastarannalla Hautaanmäen rannat 35 metrin korkeuteen. Järvessä on yksi luotomainen saari sen kaakkoisrannassa.[2][1]

Sen tilavuus on 4,0 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0040 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 1,8 metriä ja suurin syvyys on 5,2 metriä. Järven eteläpään rannat ovat matalia ja ruohottuneita, samoin ovat myös pohjoispään rannat. Järven pohjoisosassa sijaitsee laajempi syvänne, mutta järven syvin kohta sijaitsee keskikohdan kapeikossa, jossa sijaitsee pienempi syvänne.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 10,8 kilometriä, josta luodon rantaa on 50 metriä. Haja-asutus muodostuu noin 20 taloudesta, joista puolet ovat maatiloja. Järven rannoilla ei ole yhtään kulmakuntaa. Rannoille on rakennettu lähe 60 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Nastolan taajamasta, josta alkavat yhdystiet 3136 ja 14091 ja kolmas kylätie.[2][1][4]

LuontoarvojaMuokkaa

Koska järvellä on varsin laaja valuma-alue, on järven veden laskennallinen viipymä vain 14 vuorokautta. Järven vesi vaihtuu nopeasti vain järven pohjoispäässä, kun sen eteläpään pussimaisessa pohjukassa veden vaihtuvuus on paljon hitaampaa. Järvi on luokiteltu mataliin humusjärviin (Mh), jonka monet matalat rannat ovat luhtamaisen kasvuston peitossa. Vesi ei lämpötilakerrostu kesäisin ja talvisin merkittävästi, sillä tuulet pääsevät sekoittamaan vedet kesäisin pohjaa myöten.[3]

VedenlaatuMuokkaa

Järven vedenlaatua on arvioitu monella eri mittarilla. Veden kirkkaus on viime vuosikymmeninä lievästi heikentynyt. Järven näkösyvyys on keskimäärin 1,3 metriä ja vedenväri on vaihdellut 25–75 mg Pt/l. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä ja veden happamuustaso onkin neutraali. Järven ekologinen tila on tyydyttävä.[3]

Veden ravinteiden määrä on ollut laskussa, mutta niiden taso on toisaalta ollut aina korkea. Kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut pintavedessä 20–50 mikrogrammaa litrassa vettä (µg/l), mikä yltää rehevän järven tasolle. Ravinteita voi kuitenkin olla yli 50 µg/l, mitä on ylirehevän järven tasoa. Kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet 500–600 µg/l, mikä on parempi tilanne kuin fosforilla. Senkin arvot ylitytävät joskus 800 µg/l. Korkeat ravinnepitoisuudet syövät sekä biologisesti että kemiallisesti veden happipitoisuutta, mutta Sylväjärvessä tilanne on ollut hyvä talvellakin. Kesällä saattaa levien yhteyttämisestä syntyä hapen ylikylläisyyttä, mikä on kaloille haitallista.[3]

VesikasvillisuusMuokkaa

Järven rantoja kiertää luhtamainen kasvillisuusvyöhyke, jota seuraa rikas vesikasvillisuus. Yleisiä lajeja ovat tiheät ruovikot ja savipohjilla viihtyvät kaislikot. Paikoin esiintyi myös järvikortetta, palpakoita, vesitatarta sekä yleisemmin ulpukkaa. Yleisesti esiintyy vitoja ja vesiherneitä, mutta myös rehevyydestä kertovaa vesiruttoa, karvalehteä ja irtokellujiin kuuluvaa pikkulimaskaa. Järvellä havaittiin myös näkinpartaislevää.[3]

KalakantaMuokkaa

Koekalastuksella ja hoitokalastuksella on saatu ensikäden tietoa järven kalastosta. Eniten esiintyi särkeä, ja seuraavaksi ahventa, lahnaa ja pasuria. Vähemmän yleisiä ovat salakka, sorva ja kiiski, ja petokaloista toutain ja hauki.[3]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Arrajoen valuma-alueella (14.16), jonka Sylvöjärven alueeseen (14.161) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 74,4 metriä mpy. Järveen laskee peltoalueilta ojia, kuten esimerkiksi Eteläistenlammista alkuunsa saava Toivionoja, eteläpäähän laskeva Kurenoja, Sammalistonsuon ojat ja Kuoppalanoja, sekä Piippolanoja. Järvi saa kuitenkin pääosan vedestään järven pohjoispäähän laskevista Luhtajoesta ja Immilänjoesta. Luhtajoki saa alkuunsa pohjoispuolen Salpausselältä. Immilänjoki on Ruuhijärven laskujoki.[1][5]

Järven laskujoki Arrajoki lähtee edellisten jokien läheltä järven pohjoispään itärannasta. Se laskee 2,5 kilometrin päähän Arrajärveen, josta sen vedet sekoittuvat Kymijoen virtaan.[1][5]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i Kansalaisen karttapaikka: Sylvöjärvi, Lahti (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2019.
  2. a b c d e f g h i j k SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.1.2019.
  3. a b c d e f Ketola, Mirva: Yhteenveto Nastolan järvien tilasta, 2016, Vesijärvisäätiö, viitattu 8.1.2019
  4. Kansalaisen karttapaikka: Sylvöjärvi, Lahti (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.1.2019.
  5. a b Sylvöjärvi (14.161.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.1.2019.