Viitasaaren reitin valuma-alue
Viitasaaren reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.4) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, joka muodostuu esimerkiksi Keitelestä, Kivijärvestä, Muuruesta, Kolimasta ja Alvajärvestä sekä niiden lähialueista ja viereisistä valuma-alueista. Reitin vesistöalue muodostaa Kymijoen vesistöalueen pääreitin latva-alueen. Viitasaaren reitin valuma-alue laskee Leppäveden–Kynsiveden alueeseen (14.3) Äänekoskella.[5][2]
| Viitasaaren reitin valuma-alue (1. jakovaihe: 14.4) |
|
|---|---|
 Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| 1. jakovaihe | Viitasaaren reitin valuma−alue (14.4) |
| Vesistöjako |
Keiteleen eteläosan alue (14.41), Keiteleen keskiosan alue (14.42), Keiteleen pohjoisosan alue (14.43), Kivijärven−Vuosjärven alue (14.44), Isojoen–Jääjoen v-alue (14.45), Enonjärven valuma-alue (14.46), Koliman alue (14.47), Alvajärven valuma-alue (14.48), Saanijärven valuma-alue (14.49) |
| Laskujoki | Äänekoski Kuhnamoon |
| Vesistöreitti | Kymijoen alue ←Suur-Päijänteen alue ←Leppäveden–Kynsiveden alue ←Viitasaaren reitin valuma-alue |
| Laskupaikka | Äänekosken keskustaajama, Äänekoski [1] |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 6 265,31 km² [2] |
| Järvisyys | 17,41 % [2] |
| Alueen pituus | 190 km [3] |
| Alueen leveys | 80 km [3] |
| Pääuoma | yli 530 km [a] |
| Keskiylivirtaama | 83,3 m³/s (1934–1970 [4]) |
| Keskivirtaama | 48,5 m³/s (1934–1970 [4]) |
| Keskialivirtaama | 11,7 m³/s (1934–1970 [4]) |
 Ännekoskessa toimii vesivoimalaitos. |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Yleistä Muokkaa
Vesistöalueen sijainti Muokkaa
Vesistön valuma-alueen pinta-ala on 6 265,31 neliökilometriä ja sen järvisyys on 17,41 prosenttia. Vesistöalueen alarajana on Äänekosken vesivoimalaitos Äänekoskella. Vesistöalue sijaitsee pääosin Keski-Suomen maakunnassa, jonka rajat seuraavat melko hyvin Kymijoen vesistöalueen vedenjakajaa. Luoteisosissa se ylettyy kuitenkin Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle, ja idässä se ylettyy myös Pohjois-Savon puolelle. Vesistöalue on latvavesistönä Kymijoen vesistön pohjoisinta latva-aluetta. Siksi sen itä-, pohjois- ja länsipuolella voi sijaita muita päävesistöalueita. Itäpuolella sijaitseekin Vuoksen vesistöalue (04), jonka kanssa yhteinen vedenjakaja yltää pohjoisosiin asti. Siellä vedenjakajan taakse tulee ensin Pyhäjoen vesistöalue (54), sitten lounaaseen mennessä, seuraavaksi tulee Kalajoen vesistöalue (53) ja Perhonjoen vesistöalue (49). Muualla Viitasaaren reitin valuma-aluetta reunustavat Kymijoen vesistöalueen muut jakovaiheet. Siellä sijaitsee lounaispuolella Saarijärven reitin valuma-alue (14.6), etelässä Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) ja kaakossa Rautalamminreitin valuma-alue (14.7).[5][2]
Pääuoma Muokkaa
Pääuoman nimityksen rinnalla käytetään Järvi-Suomessa termiä ”reitti”, tai tarkentaen ”pääreitti”. Kymijoen vesistöalueella pääuomaan kuuluu Kymijoen alueella (14.1), Suur-Päijänteen alueella (14.2), Leppäveden–Kynsiveden alueella (14.3) ja Viitasaaren reitin valuma-alueella kulkeva reitti. Kymijoen vesistön pääuoma on perustellen selostettu sen omassa artikkelissa ja Viitasaaren reitin osalta reitin kulku on seuraava.[a]
Pääuomaan kuuluvat neljä peräkkäin toisiaan seuraavaa vesistöaluetta Keiteleen eteläosan alue (14.41), Keiteleen keskiosan alue (14.42), Keiteleen pohjoisosan alue (14.43) ja Kivijärven–Vuosjärven alue (14.44). Viimeksi mainittuun alueeseen laskee latvoilta kaksi valuma-aluetta, joista Isojoen–Jääjoen valuma-alue (14.45) on laajempi. Siellä pääuomaan liittyvät neljä toisiaan peräkkäin seuraavaa vesistöaluetta Isojoen alue (14.451), Ylä-Jäpän alue (14.452), Matkusjoen alue (14.453) ja viimeisenä Alajoen valuma-alue (14.454). Vesistöaluejaossa on vain kolme jakovaihetta, joten viimeisellä Alajoen latva-alueella voidaan pääuoman määrittämiseen käyttää Suomen ympäristökeskuksen VALUE-verkkopalvelua. Valuma-alue alkaa Nielujärvestä, johon laskee Polvilammesta alkava Alajoki. Lammen lasku-uomassa yhtyvät koillisesta tuleva Valvatinjoki ja Lievostenjoki. Näiden valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 34 ja 77 neliökilometriä. Pääuomaan valittava Lievostenjoki on yläjuoksulla nimeltään Honkajoki ja Salaudenjoki, joka saa alkunsa Salamajärvestä. Siihen tulee pohjoisesta Elämäisen laskupuro Myllypuro ja lounaasta Hepojoki, jotka ovat ainoat Suomen ympäristökeskuksen Paikkatietoikkuna-verkkopalvelussa merkityt uomat. Näiden valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 25 ja 30 neliökilometriä. Pääuomaan valitaan siten Hepojoki, joka laskee pienestä Hepolammesta.[1][3][a]
Yllä kuvatun pääuoman pituudeksi on mitattu ja laskettu Kymijoen vesistön artikkelissa. Äänekoskelta Kinnulan Myllyjoen suulle kulkee pääuoma järvireittejä myöten ja osuuden pituudeksi tulee kartoista mitattuna 143,5 kilometriä. Pääuoman yläjuoksu muodostuu virtavesistä ja pienistä järvistä. Niiden pituus on luettu Paikkatietoikkuna-palvelusta. Vesireitin pituus Myllyjoelta Nielijärveen on 20,7 kilometriä ja siitä edelleen Hepolampeen 21,9 kilometriä. Viitasaaren reitin valuma-alueen pääuoman laskennalliseksi pituudeksi tulee siten 186,1 kilometriä ja järviosuuksien reitinvalintojen epävarmuus huomioiden voidaan pääuoman pituudeksi ilmoittaa noin 170 kilometriä.[1][3][a]
Vesistöalueen jako Muokkaa
Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan kuuluvat vesistöalueiden linkit on lihavoitu [5][2]:
- Keiteleen eteläosan alue (14.41) → Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3)
- Keiteleen keskiosan alue (14.42)
- Koliman alue (14.47)
- Alvajärven valuma-alue (14.48)
- Saanijärven valuma-alue (14.49)
- Keiteleen pohjoisosan alue (14.43)
- Kivijärven–Vuosjärven alue (14.44)
- Enonjärven valuma-alue (14.46)
- Isojoen–Jääjoen valuma-alue (14.45)
Vesistöalueen rakenne Muokkaa
Suomen päävesistö Muokkaa
- Pääartikkeli: Kymijoen vesistö
Kymijoen vesistöalue on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Viitasaaren reitin valuma-alue muodostaa vesistöalueesta noin 17 %.[2]
Pääuoman sivu-uomia Muokkaa
Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Viitasaaren reitin valuma-alueen pääreitille laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla. Silloin seurataan samalla Kymijoen vesistöalueen pääuoman vesireittiä, joka laskee etelässä Suomenlahteen. Sarakkeessa ”Etäisyys mereen” luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Kotkan rannikolta sillä edellytyksellä, että etäisyys mereen on Äänekoskelta noin 370 kilometriä [a]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman pituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain alimman lasku-uoman pituus. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.
Sivu-uomia Keiteleellä ja Muuruevedellä Muokkaa
Keiteleeseen laskevista sivu-uomista on vesimäärältään suurin Kymönkoskella Kymönkosken kautta tuleva Koliman alueen (14.47) vesistöreitti. Sen latva-alueet muodostuvat Alvajärven valuma-alueesta (14.48) ja Saanijärven valuma-alueesta (14.49). Seuraavaan talukkoon on koottu Keiteleen ja Muuruejärven suurimpia sivu-uomia.[5]
| lasku-uoman nimi |
järven kohta |
etäisyys mereen (km) |
pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kymijoen ja Päijänteen kautta matkaa Suomenlahteen tulee yhteensä 370 km.[a] | |||||||
| Ruunajoki | Ala-Keitele | 379 | 12 | 36 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Myllypuro | Ala-Keitele | 382 | 8 | 13 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| uoma Suojärvestä | Ala-Keitele | 382 | 5 | 12 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| uoma Hakalammesta | Ala-Keitele | 377 | 9 | 23 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Isojoki | Ala-Keitele | 390 | 26 | 101 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Kurojoki | Ala-Keitele | 390 | 15 | 40 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Ilojoki | Sumiainen | 395 | 10 | 24 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Myllyjoki | Sumiainen | 397 | 5 | 8 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Kolunjoki | Sumiainen | 398 | 6 | 11 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Pakojoki | Kertonselkä | 400 | 7 | 13 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Lekopuro | Keski-Keitele | 410 | 4 | 11 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Masonjoki | Keski-Keitele | 410 | 12 | 41 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Pyhäjoki | Keski-Keitele | 403 | 15 | 52 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Hakojoki | Keski-Keitele | 408 | 14 | 36 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Kajamanjoki | Keski-Keitele | 408 | 6 | 11 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Savipuro | Keski-Keitele | 419 | 8 | 17 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Niinijoki | Keski-Keitele | 419 | 12 | 24 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Tiihaanjoki | Keski-Keitele | 416 | 6 | 13 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Enojoki | Lavianselkä | 421 | 14 | 49 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Myllypuro | Keski-Keitele | 426 | 9 | 23 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Myllyjoki | Keski-Keitele | 430 | 21 | 104 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Vesijoki | Keski-Keitele | 431 | 15 | 43 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Ihantjoki | Keski-Keitele | 435 | 8 | 16 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Kymönkoski | Kymönselkä | 439 | 15 | 1 625 | 3,3,3,–,[6],2 | ||
| Myllyjoki | Kymönselkä | 441 | 13 | 25 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Jurvanjoki | Keski-Keitele | 431 | 11 | 15 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Täysiänjoki | Ylä-Keitele | 443 | 11 | 27 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Myllypuro | Ylä-Keitele | 446 | 4 | 11 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Lökönjoki | Ylä-Keitele | 453 | 25 | 100 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Myllyjoki | Muuruejärvi | 459 | 24 | 126 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Myllypuro | Muuruejärvi | 460 | 4 | 22 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Pitkäpuro | Muuruejärvi | 461 | 4 | 22 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Huopananpuro | Muuruejärvi | 460 | 6 | 22 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Kalmapuro | Muuruejärvi | 458 | 8 | 13 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Kymijoen vesistön pääuomaan kuuluu Vuosjärvestä laskeva Huopanankoski. | |||||||
Sivu-uomia Vuosjärvellä ja Kivijärvellä Muokkaa
Kannonkoski muodostaa lyhyen Enonjärven valuma-alueen (14.46) lasku-uoman Kivijärven Kuivaselkään. Kivijärvi laskee Vuosjärveen kahta uomaa pitkin eli se on bifurkaatiojärvi. Hilmonjoki on toinen uoma ja Hilmon vesivoimalaitoksessa on toinen uoma. Ne muodostavat siten myös lyhyet osuudet Kyminjoen vesistön pääuomasta. Voimalaitoksen vieressä on järviketjuksi kuivunut entinen joenuoma, jonka alin osuus Kämärinkoski laskee voimalan kanssa samaan lahteen. Seuraavaan taulukkoon on koottu Vuosjärven ja Kivijärven suurimpia sivu-uomia.[5]
| lasku-uoman nimi |
järven kohta |
etäisyys mereen (km) |
pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuosjärvi laskee Huopanankoskessa Keiteleen pohjoisosan alueessa (14.43) sijaitsevaan Muuruejärveen.[a] | |||||||
| Heinäpuro | Vuosjärvi | 462 | 6 | 14 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Sammalispuro | Vuosjärvi | 466 | 6 | 18 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Vuorijoki | Vuosjärvi | 472 | 9 | 29 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Lakojoki | Vuosjärvi | 471 | 26 | 123 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Junninpuro | Vuosjärvi | 471 | 9 | 17 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Koivupuro | Vuosjärvi | 475 | 11 | 15 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Kämärinkoski | Vuosjärvi | 479 | 6 | 18 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Hilmon voimala | Vuosjärvi | 479 | * 2 | 16 | 1 926 | 3,3,3,6,[7],5 | |
| Hilmonjoki | Vuosjärvi | 473 | * 6 | 16 | 1 926 | 3,3,3,4,[7],2 | |
| Luomapuro | Vuosjärvi | 474 | 8 | 12 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Heitjoki | Kivijärvi | 491 | 20 | 67 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Leukunjoki | Kivijärvi | 500 | 22 | 101 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Veitjoki | Kivijärvi | 500 | 20 | 93 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Viivajoki | Kivijärvi | 490 | 36 | 158 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Kannonkoski | Kivijärvi | 477 | * 0,2 | 213 | 3,3,3,4,–,2 | ||
| Hanhijoki | Kivijärvi | 501 | 11 | 27 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Tynnyripuro | Kivijärvi | 504 | 8 | 24 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Markopuro | Kivijärvi | 482 | 7 | 11 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Häähkäoja | Kivijärvi | 508 | 9 | 23 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Hiilinginjoki | Kivijärvi | 508 | 16 | 35 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Kotkatjoki | Kivijärvi | 509 | 19 | 58 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Urpilanjoki | Kivijärvi | 516 | 20 | 79 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Hyrkönpuro | Kivijärvi | 518 | 19 | 45 | 3,3,3,6,–,5 | ||
| Pääuomaan kuuluvalle Hepolammelle on Kinnulasta 44 km. Sieltä alkaa Isojoen–Jääjoen valuma-alueen (14.45) laskujoen Isojoen pääuoma. | |||||||
Sivu-uomia Isojoen–Jääjoen valuma-alueella Muokkaa
Viimeiseen taulukkoon on koottu Isojoen ja sen latva-alueen pääuoman suurimpia sivu-uomia.
| lasku-uoman nimi |
pääuoman kohta |
etäisyys mereen (km) |
pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kymijoen, Päijänteen, Keiteleen ja Kivijärven kautta matkaa Suomenlahteen tulee yhteensä 518 km. Isojoki laskee seuraavaksi Kivijärveen.[a] | |||||||
| Jääjoki | Isojoki | 519 | 25 | 107 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Palokinpuro | Matkusjoki | 533 | 5 | 14 | 3,3,6,6,–,5 | ||
| Nurkkapuro | Matkusjoki | 537 | 10 | 24 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Koirajoki | Nielujärvi | 538 | 16 | 54 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Valvatinjoki | Alajoki | 545 | 9 | 34 | 3,3,6,6,–,5 | ||
| Myllypuro | Salamajärvi | 557 | 7 | 22 | 3,3,6,6,–,5 | ||
| Hepolammelle on Kinnulasta 44 km. | |||||||
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [2], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [8], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [3], 5 = VALUE-verkkopalvelu [9], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Huomioita Muokkaa
- ↑ a b c d e f g h Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen eri vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
Lähteet Muokkaa
- ↑ a b c Äänekoski, Äänekoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.5.2023.
- ↑ a b c d e f g Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e Kymijoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.5.2023.
- ↑ a b c Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.5.2023).
- ↑ a b c d e Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ Virtaamatiedot: Keski-Suomi, Kärnäjärvi, Kellankoski (vuosilta 1981–2010), vesi.fi, Viitattu: 22.5.2023
- ↑ a b Virtaamatiedot: Keski-Suomi, Kivijärvi, Hilmo (vuosilta 1981–2010), vesi.fi, Viitattu: 22.5.2023
- ↑ Keiteleen keskiosa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.5.2023.
- ↑ Viitasaaren reitin valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 23.5.2023