Viitasaaren reitin valuma-alue

Kymijoen vesistöalueen 1. jakovaihe

Viitasaaren reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.4) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, joka muodostuu esimerkiksi Keitelestä, Kivijärvestä, Muuruesta, Kolimasta ja Alvajärvestä sekä niiden lähialueista ja viereisistä valuma-alueista. Reitin vesistöalue muodostaa Kymijoen vesistöalueen pääreitin latva-alueen. Viitasaaren reitin valuma-alue laskee Leppäveden–Kynsiveden alueeseen (14.3) Äänekoskella.[5][2]

Viitasaaren reitin valuma-alue
(1. jakovaihe: 14.4)
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
1. jakovaihe Viitasaaren reitin valuma−alue (14.4)
Vesistöjako Keiteleen eteläosan alue (14.41),
Keiteleen keskiosan alue (14.42),
Keiteleen pohjoisosan alue (14.43),
Kivijärven−Vuosjärven alue (14.44),
Isojoen–Jääjoen v-alue (14.45),
Enonjärven valuma-alue (14.46),
Koliman alue (14.47),
Alvajärven valuma-alue (14.48),
Saanijärven valuma-alue (14.49)
Laskujoki Äänekoski Kuhnamoon
Vesistöreitti Kymijoen alueSuur-Päijänteen alueLeppäveden–Kynsiveden alue ←Viitasaaren reitin valuma-alue
Laskupaikka Äänekosken keskustaajama, Äänekoski [1]
Koordinaatit 62°35′56″N, 25°44′06″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 6 265,31 km² [2]
Järvisyys 17,41 % [2]
Alueen pituus 190 km [3]
Alueen leveys 80 km [3]
Pääuoma yli 530 km [a]
Keskiylivirtaama 83,3 m³/s (1934–1970 [4])
Keskivirtaama 48,5 m³/s (1934–1970 [4])
Keskialivirtaama 11,7 m³/s (1934–1970 [4])
Kartta
Ännekoskessa toimii vesivoimalaitos.

Yleistä muokkaa

Vesistöalueen sijainti muokkaa

Vesistön valuma-alueen pinta-ala on 6 265,31 neliökilometriä ja sen järvisyys on 17,41 prosenttia. Vesistöalueen alarajana on Äänekosken vesivoimalaitos Äänekoskella. Vesistöalue sijaitsee pääosin Keski-Suomen maakunnassa, jonka rajat seuraavat melko hyvin Kymijoen vesistöalueen vedenjakajaa. Luoteisosissa se ylettyy kuitenkin Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle, ja idässä se ylettyy myös Pohjois-Savon puolelle. Vesistöalue on latvavesistönä Kymijoen vesistön pohjoisinta latva-aluetta. Siksi sen itä-, pohjois- ja länsipuolella voi sijaita muita päävesistöalueita. Itäpuolella sijaitseekin Vuoksen vesistöalue (04), jonka kanssa yhteinen vedenjakaja yltää pohjoisosiin asti. Siellä vedenjakajan taakse tulee ensin Pyhäjoen vesistöalue (54), sitten lounaaseen mennessä, seuraavaksi tulee Kalajoen vesistöalue (53) ja Perhonjoen vesistöalue (49). Muualla Viitasaaren reitin valuma-aluetta reunustavat Kymijoen vesistöalueen muut jakovaiheet. Siellä sijaitsee lounaispuolella Saarijärven reitin valuma-alue (14.6), etelässä Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) ja kaakossa Rautalamminreitin valuma-alue (14.7).[5][2]

Pääuoma muokkaa

Pääuoman nimityksen rinnalla käytetään Järvi-Suomessa termiä ”reitti”, tai tarkentaen ”pääreitti”. Kymijoen vesistöalueella pääuomaan kuuluu Kymijoen alueella (14.1), Suur-Päijänteen alueella (14.2), Leppäveden–Kynsiveden alueella (14.3) ja Viitasaaren reitin valuma-alueella kulkeva reitti. Kymijoen vesistön pääuoma on perustellen selostettu sen omassa artikkelissa ja Viitasaaren reitin osalta reitin kulku on seuraava.[a]

Pääuomaan kuuluvat neljä peräkkäin toisiaan seuraavaa vesistöaluetta Keiteleen eteläosan alue (14.41), Keiteleen keskiosan alue (14.42), Keiteleen pohjoisosan alue (14.43) ja Kivijärven–Vuosjärven alue (14.44). Viimeksi mainittuun alueeseen laskee latvoilta kaksi valuma-aluetta, joista Isojoen–Jääjoen valuma-alue (14.45) on laajempi. Siellä pääuomaan liittyvät neljä toisiaan peräkkäin seuraavaa vesistöaluetta Isojoen alue (14.451), Ylä-Jäpän alue (14.452), Matkusjoen alue (14.453) ja viimeisenä Alajoen valuma-alue (14.454). Vesistöaluejaossa on vain kolme jakovaihetta, joten viimeisellä Alajoen latva-alueella voidaan pääuoman määrittämiseen käyttää Suomen ympäristökeskuksen VALUE-verkkopalvelua. Valuma-alue alkaa Nielujärvestä, johon laskee Polvilammesta alkava Alajoki. Lammen lasku-uomassa yhtyvät koillisesta tuleva Valvatinjoki ja Lievostenjoki. Näiden valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 34 ja 77 neliökilometriä. Pääuomaan valittava Lievostenjoki on yläjuoksulla nimeltään Honkajoki ja Salaudenjoki, joka saa alkunsa Salamajärvestä. Siihen tulee pohjoisesta Elämäisen laskupuro Myllypuro ja lounaasta Hepojoki, jotka ovat ainoat Suomen ympäristökeskuksen Paikkatietoikkuna-verkkopalvelussa merkityt uomat. Näiden valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 25 ja 30 neliökilometriä. Pääuomaan valitaan siten Hepojoki, joka laskee pienestä Hepolammesta.[1][3][a]

Yllä kuvatun pääuoman pituudeksi on mitattu ja laskettu Kymijoen vesistön artikkelissa. Äänekoskelta Kinnulan Myllyjoen suulle kulkee pääuoma järvireittejä myöten ja osuuden pituudeksi tulee kartoista mitattuna 143,5 kilometriä. Pääuoman yläjuoksu muodostuu virtavesistä ja pienistä järvistä. Niiden pituus on luettu Paikkatietoikkuna-palvelusta. Vesireitin pituus Myllyjoelta Nielijärveen on 20,7 kilometriä ja siitä edelleen Hepolampeen 21,9 kilometriä. Viitasaaren reitin valuma-alueen pääuoman laskennalliseksi pituudeksi tulee siten 186,1 kilometriä ja järviosuuksien reitinvalintojen epävarmuus huomioiden voidaan pääuoman pituudeksi ilmoittaa noin 170 kilometriä.[1][3][a]

Vesistöalueen jako muokkaa

Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan kuuluvat vesistöalueiden linkit on lihavoitu [5][2]:

Vesistöalueen rakenne muokkaa

Suomen päävesistö muokkaa

Pääartikkeli: Kymijoen vesistö

Kymijoen vesistöalue on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Viitasaaren reitin valuma-alue muodostaa vesistöalueesta noin 17 %.[2]

Pääuoman sivu-uomia muokkaa

Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Viitasaaren reitin valuma-alueen pääreitille laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla. Silloin seurataan samalla Kymijoen vesistöalueen pääuoman vesireittiä, joka laskee etelässä Suomenlahteen. Sarakkeessa ”Etäisyys mereen” luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Kotkan rannikolta sillä edellytyksellä, että etäisyys mereen on Äänekoskelta noin 370 kilometriä [a]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman pituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain alimman lasku-uoman pituus. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.

Sivu-uomia Keiteleellä ja Muuruevedellä muokkaa

Keiteleeseen laskevista sivu-uomista on vesimäärältään suurin Kymönkoskella Kymönkosken kautta tuleva Koliman alueen (14.47) vesistöreitti. Sen latva-alueet muodostuvat Alvajärven valuma-alueesta (14.48) ja Saanijärven valuma-alueesta (14.49). Seuraavaan talukkoon on koottu Keiteleen ja Muuruejärven suurimpia sivu-uomia.[5]

lasku-uoman
nimi
 
järven
kohta
 
etäisyys
mereen
(km)
pituus
(km)
 
virtaama
(MQ)
(m³/s)
valuma-
alue
(km²)
lähteet
 
 
Kymijoen ja Päijänteen kautta matkaa Suomenlahteen tulee yhteensä 370 km.[a]
Ruunajoki Ala-Keitele 379 12 36 3,3,3,6,–,2
Myllypuro Ala-Keitele 382 8 13 3,3,3,6,–,5
uoma Suojärvestä Ala-Keitele 382 5 12 3,3,3,6,–,2
uoma Hakalammesta Ala-Keitele 377 9 23 3,3,3,6,–,2
Isojoki Ala-Keitele 390 26 101 3,3,3,6,–,2
Kurojoki Ala-Keitele 390 15 40 3,3,3,6,–,2
Ilojoki Sumiainen 395 10 24 3,3,3,6,–,5
Myllyjoki Sumiainen 397 5 8 3,3,3,6,–,5
Kolunjoki Sumiainen 398 6 11 3,3,3,6,–,5
Pakojoki Kertonselkä 400 7 13 3,3,3,6,–,5
Lekopuro Keski-Keitele 410 4 11 3,3,3,6,–,5
Masonjoki Keski-Keitele 410 12 41 3,3,3,6,–,2
Pyhäjoki Keski-Keitele 403 15 52 3,3,3,6,–,2
Hakojoki Keski-Keitele 408 14 36 3,3,3,6,–,2
Kajamanjoki Keski-Keitele 408 6 11 3,3,3,6,–,5
Savipuro Keski-Keitele 419 8 17 3,3,3,6,–,5
Niinijoki Keski-Keitele 419 12 24 3,3,3,6,–,2
Tiihaanjoki Keski-Keitele 416 6 13 3,3,3,6,–,5
Enojoki Lavianselkä 421 14 49 3,3,3,6,–,5
Myllypuro Keski-Keitele 426 9 23 3,3,3,6,–,5
Myllyjoki Keski-Keitele 430 21 104 3,3,3,6,–,2
Vesijoki Keski-Keitele 431 15 43 3,3,3,6,–,2
Ihantjoki Keski-Keitele 435 8 16 3,3,3,6,–,5
Kymönkoski Kymönselkä 439 15 1 625 3,3,3,–,[6],2
Myllyjoki Kymönselkä 441 13 25 3,3,3,6,–,2
Jurvanjoki Keski-Keitele 431 11 15 3,3,3,6,–,5
Täysiänjoki Ylä-Keitele 443 11 27 3,3,3,6,–,2
Myllypuro Ylä-Keitele 446 4 11 3,3,3,6,–,2
Lökönjoki Ylä-Keitele 453 25 100 3,3,3,6,–,2
Myllyjoki Muuruejärvi 459 24 126 3,3,3,6,–,2
Myllypuro Muuruejärvi 460 4 22 3,3,3,6,–,2
Pitkäpuro Muuruejärvi 461 4 22 3,3,3,6,–,2
Huopananpuro Muuruejärvi 460 6 22 3,3,3,6,–,2
Kalmapuro Muuruejärvi 458 8 13 3,3,3,6,–,2
Kymijoen vesistön pääuomaan kuuluu Vuosjärvestä laskeva Huopanankoski.

Sivu-uomia Vuosjärvellä ja Kivijärvellä muokkaa

Kannonkoski muodostaa lyhyen Enonjärven valuma-alueen (14.46) lasku-uoman Kivijärven Kuivaselkään. Kivijärvi laskee Vuosjärveen kahta uomaa pitkin eli se on bifurkaatiojärvi. Hilmonjoki on toinen uoma ja Hilmon vesivoimalaitoksessa on toinen uoma. Ne muodostavat siten myös lyhyet osuudet Kyminjoen vesistön pääuomasta. Voimalaitoksen vieressä on järviketjuksi kuivunut entinen joenuoma, jonka alin osuus Kämärinkoski laskee voimalan kanssa samaan lahteen. Seuraavaan taulukkoon on koottu Vuosjärven ja Kivijärven suurimpia sivu-uomia.[5]

lasku-uoman
nimi
 
järven
kohta
 
etäisyys
mereen
(km)
pituus
(km)
 
virtaama
(MQ)
(m³/s)
valuma-
alue
(km²)
lähteet
 
 
Vuosjärvi laskee Huopanankoskessa Keiteleen pohjoisosan alueessa (14.43)
sijaitsevaan Muuruejärveen.[a]
Heinäpuro Vuosjärvi 462 6 14 3,3,3,6,–,5
Sammalispuro Vuosjärvi 466 6 18 3,3,3,6,–,5
Vuorijoki Vuosjärvi 472 9 29 3,3,3,6,–,5
Lakojoki Vuosjärvi 471 26 123 3,3,3,6,–,2
Junninpuro Vuosjärvi 471 9 17 3,3,3,6,–,5
Koivupuro Vuosjärvi 475 11 15 3,3,3,6,–,5
Kämärinkoski Vuosjärvi 479 6 18 3,3,3,6,–,5
Hilmon voimala Vuosjärvi 479 * 2 16 1 926 3,3,3,6,[7],5
Hilmonjoki Vuosjärvi 473 * 6 16 1 926 3,3,3,4,[7],2
Luomapuro Vuosjärvi 474 8 12 3,3,3,6,–,5
Heitjoki Kivijärvi 491 20 67 3,3,3,6,–,2
Leukunjoki Kivijärvi 500 22 101 3,3,3,6,–,2
Veitjoki Kivijärvi 500 20 93 3,3,3,6,–,2
Viivajoki Kivijärvi 490 36 158 3,3,3,6,–,2
Kannonkoski Kivijärvi 477 * 0,2 213 3,3,3,4,–,2
Hanhijoki Kivijärvi 501 11 27 3,3,3,6,–,5
Tynnyripuro Kivijärvi 504 8 24 3,3,3,6,–,5
Markopuro Kivijärvi 482 7 11 3,3,3,6,–,5
Häähkäoja Kivijärvi 508 9 23 3,3,3,6,–,5
Hiilinginjoki Kivijärvi 508 16 35 3,3,3,6,–,5
Kotkatjoki Kivijärvi 509 19 58 3,3,3,6,–,5
Urpilanjoki Kivijärvi 516 20 79 3,3,3,6,–,2
Hyrkönpuro Kivijärvi 518 19 45 3,3,3,6,–,5
Pääuomaan kuuluvalle Hepolammelle on Kinnulasta 44 km. Sieltä alkaa
Isojoen–Jääjoen valuma-alueen (14.45) laskujoen Isojoen pääuoma.

Sivu-uomia Isojoen–Jääjoen valuma-alueella muokkaa

Viimeiseen taulukkoon on koottu Isojoen ja sen latva-alueen pääuoman suurimpia sivu-uomia.

lasku-uoman
nimi
 
pääuoman
kohta
 
etäisyys
mereen
(km)
pituus
(km)
 
virtaama
(MQ)
(m³/s)
valuma-
alue
(km²)
lähteet
 
 
Kymijoen, Päijänteen, Keiteleen ja Kivijärven kautta matkaa Suomenlahteen tulee
yhteensä 518 km. Isojoki laskee seuraavaksi Kivijärveen.[a]
Jääjoki Isojoki 519 25 107 3,3,6,6,–,2
Palokinpuro Matkusjoki 533 5 14 3,3,6,6,–,5
Nurkkapuro Matkusjoki 537 10 24 3,3,6,6,–,2
Koirajoki Nielujärvi 538 16 54 3,3,6,6,–,2
Valvatinjoki Alajoki 545 9 34 3,3,6,6,–,5
Myllypuro Salamajärvi 557 7 22 3,3,6,6,–,5
Hepolammelle on Kinnulasta 44 km.

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [2], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [8], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [3], 5 = VALUE-verkkopalvelu [9], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Huomioita muokkaa

  1. a b c d e f g h Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen eri vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!

Lähteet muokkaa

  1. a b c Äänekoski, Äänekoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.5.2023.
  2. a b c d e f g Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. a b c d e Kymijoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.5.2023.
  4. a b c Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.5.2023).
  5. a b c d e Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
  6. Virtaamatiedot: Keski-Suomi, Kärnäjärvi, Kellankoski (vuosilta 1981–2010), vesi.fi, Viitattu: 22.5.2023
  7. a b Virtaamatiedot: Keski-Suomi, Kivijärvi, Hilmo (vuosilta 1981–2010), vesi.fi, Viitattu: 22.5.2023
  8. Keiteleen keskiosa (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.5.2023.
  9. Viitasaaren reitin valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 23.5.2023