Leppäveden–Kynsiveden alue

Kymijoen vesistöalueen 1. jakovaihe

Leppäveden–Kynsiveden alue (vesistöaluetunnus 14.3) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, joka muodostuu Leppävedestä, Saraavedestä, Vatianjärvestä, Niinivedestä ja Kynsivedestä, sekä niihin laskevista lähialueiden vesistöistä. Vesistöalueeseen laskee muualta tulevat Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) ja Rautalammin reitin valuma-alue (14.7). Leppäveden–Kynsiveden alueen vedet laskevat Vaajakoskella Vaajanvirrasta Päijänteeseen, joka kuuluu Suur-Päijänteen alueeseen (14.2). Alueella sijaitsee osuus Kymijoen vesistön pääreitistä.[5][2]

Leppäveden–Kynsiveden alue
(1. jakovaihe: 14.3)
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi, Pohjois-Savo
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
1. jakovaihe Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3)
Vesistöjako Leppäveden alue (14.31),
Saraaveden alue (14.32),
Vatianjärven alue (14.33),
Niiniveden valuma-alue (14.34),
Kuusveden–Kynsiveden alue (14.35),
Liesveden alue (14.36),
Kuuhankaveden valuma−alue (14.37),
Niemisjärven valuma-alue (14.38),
Lievestuoreenjärven v−alue (14.39)
Laskujoki Kymijoki
Vesistöreitti Suur-Päijänteen alue ←Leppäveden–Kynsiveden alue ←Viitasaaren reitin valuma-alue
Laskupaikka Vaajanvirta, Vaajakoski [1]
Koordinaatit 62°14′42″N, 25°53′17″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 17 683,85 km² [2]
Jakovaiheen alue 2 531,19 km² [2]
Järvisyys 16,68 % [2]
Alueen pituus 90 km [3]
Alueen leveys 70 km [3]
Pääuoma yli 530 km [a]
Keskiylivirtaama 281 m³/s (1941–1970 [4])
Keskivirtaama 142 m³/s (1941–1970 [4])
Keskialivirtaama 44 m³/s (1941–1970 [4])
Kartta
Vaajakoski on valjastettu vesivoin käyttöön
Leppäveden alueen järvi Leppänen.

Yleistä muokkaa

Vesistöalueen sijainti muokkaa

Vesistöalueen pinta-ala on 2 531,19 neliökilometriä ja sen järvisyys on 16,68 prosenttia. Vesistöalueen alarajana on Vaajanvirta ja Vaajakosken vesivoimalaitos, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 17 683,85 neliökilometriä ja järvisyys 16,98 prosenttia. Vesistöalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, mutta sen lounais- ja itäosat ulottuvat hieman Pohjois-Savon puolelle. Se sijaitsee Kymijoen vesistöalueen pohjoisosassa keskellä muita sen vastaavan jakoalueen alueita. Sen eteläpuolella on Suur-Päijänteen alue (14.2) ja sen lounaispuolella on Jämsän reitin valuma-alue (14.5). Länsipuolella sijaitsee Saarijärven reitin valuma-alue (14.6), pohjoispuolella on Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) ja koillispuolella lyhyesti Rautalammin reitin valuma-alue (14.7). Vesistöalueen kaakkoispuolella sijaitsee enää Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9).[2][5]

Pääuoma muokkaa

Pääuoman nimityksen rinnalla käytetään Järvi-Suomessa termiä ”reitti” tai tarkentaen ”pääreitti”. Kymijoen vesistöalueella pääuomaan kuuluu Kymijoen alueella (14.1), Suur-Päijänteen alueella (14.2), Leppäveden–Kynsiveden alueella ja Viitasaaren reitin valuma-alueella (14.4) kulkeva reitti. Leppäveden–Kynsiveden alueen osalta reitin kulku on seuraava.[a]

Leppäveden–Kynsiveden alueen reitin pääuoma alkaa Vatianjärven alueelta (14.33), jatkaa Saraaveden alueen (14.32) kautta Leppäveden alueelle (14.31). Tarkemmin kuvailtuna, yläpuolinen osuus tulee Äänekoskelle siitä, mihin se Keiteleeltä jää. Keitele laskee Kuhnamoon kolmea uomaa pitkin, jotka ovat Äänekoski, Paatelan kanava ja Myllykoski. Veden virtaavat etelään päin Aatunselän, sitten Vatianjärveen ja Kuusaankosken kautta Saraaveden Laukaanvirtaan. Saraaveden lounaispäässä vesi putoaa Kuhankosken kanavan luona Leppäveteen. Sieltä se joutuu Jyväskylän Vaajakoskella Vaajanvirran kautta Päijänteeseen. Kymijoen vesistön pääuoman kokonaispituus on yli 530 kilometriä [a], josta Leppäveden–Kynsiveden alueen osuus edellä kuvattua reittiä kartoista mittaamalla on noin 45 kilometriä.[1]

Vesistöalueen jako muokkaa

Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan kuuluvat vesistöalueiden linkit on lihavoitu [5][2]:

Vesistöalueen rakenne muokkaa

Suomen päävesistö muokkaa

Pääartikkeli: Kymijoen vesistö

Kymijoen vesistö on Suomen päävesistöalue (vesistöaluetunnus 14), jonka valuma-alueen pinta-ala on 37 158,74 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,34 %. Leppäveden–Kynsiveden alue muodostaa noin 6,8 % koko vesistöalueesta.[2]

Pääuoman sivu-uomia muokkaa

Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Leppäveden–Kynsiveden alueen reitille laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla. Silloin seurataan samalla Kymijoen vesistöalueen pääuoman vesireittiä, joka laskee etelässä Suomenlahteen. Pääreitille yhtyy merkittäviä vesimääriä Tarvaalankoskesta, jossa laskee Kynsiveden reitin vedet, Naarakoskesta, jossa laskee Saarijärven reitin vedet, ja Äänekoskesta, jossa laskee pääreitille kuuluvan Viitasaaren reitin veden. Sarakkeessa ”Etäisyys mereen” luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Kotkan rannikolta sillä edellytyksellä, että etäisyys mereen on Laukaanvirralta 320 kilometriä [a]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman pituutta. Virtaamalla tarkoitetaan ilmoitettu keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.

lasku-uoman
nimi
 
järven
kohta
 
etäisyys
mereen
(km)
pituus
(km)
 
virtaama
(MQ)
(m³/s)
valuma-
alue
(km²)
lähteet
 
 
Kymijoen ja Päijänteen kautta matkaa Suomenlahteen tulee yhteensä 320 km.[a]
Autiojoki Leppävesi 326 9 24 3,3,6,6,–,2
Orajoki Leppävesi 332 17 37 3,3,6,6,–,2
Pienijoki Leppävesi 343 8 10 3,3,6,6,–,5
Isojoki Leppävesi 343 5 11 3,3,6,6,–,5
Katinhännänjoki Leppävesi 345 5 10 3,3,6,6,–,5
Pitkäjoki Leppävesi 345 26 146 3,3,6,6,–,2
Raatojoki Leppävesi 347 6 14 3,3,6,6,–,2
oja Vennalammesta Leppävesi 347 8 20 3,3,6,6,–,5
Myllypuro Leppävesi 330 7 13 3,3,6,6,–,2
Pyhtäänjoki Leppävesi 329 8 21 3,3,6,6,–,2
Vihtajoki Leppävesi 331 8 15 3,3,6,6,–,2
Kuhanpuro Leppävesi 337 3 18 3,3,6,6,–,2
Neidonsalmi Saraavesi 349 5 11 3,3,6,6,–,2
Hirvijoki Saraavesi 348 4 5 3,3,6,6,–,2
Tarvaalankoski (Rautalammin reitti) Saraavesi 349 57 7 312 3,3,6,–,[6],2
oja Vuorjärvestä Saraavesi 345 5 11 3,3,6,6,–,2
oja Asemalammesta Saraavesi 349 3 11 3,3,6,6,–,2
Peurunkajoki Vatianjärvi 350 12 67 3,3,6,6,–,2
Peuranjoki Vatianjärvi 351 6 28 3,3,6,6,–,2
Suppaanpuro Vatianjärvi 353 3 4 3,3,6,6,–,2
Sikapuro Vatianjärvi 353 7 11 3,3,6,6,–,2
Rajajoki Vatianjärvi 356 5 10 3,3,6,6,–,2
Äänekoski (Viitasaaren reitti) Kuhnamo 366 43 6 265 3,3,6,–,[7],2
Salakkajoki Kuhnamo 366 29 158 3,3,6,6,–,2
Naarakoski (Saarijärven reitti) Kuhnamo 373 26 3 120 3,3,6,–,[8],2
oja Palavalammesta Kuhnamo 375 3,3,6,–,–,–
Haarapuro Kuhnamo 375 3,3,6,–,–,–
Valuma-alueen latvoilla on Äänekosken yläpuolista pääuomaa vielä 165 kilometriä jäljellä.[a]

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [2], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [1], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [3], 5 = VALUE-verkkopalvelu [9], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Järviä muokkaa

Kymijoen vesistöalueen pääuoman reittiosuuteen kuuluvia järviä ovat yläjuoksulta lukien Kuhnamo, Aatunselkä, Vatianjärvi, Saraavesi ja Leppävesi. Kuusveden–Kynsiveden alueelta (14.35) löytyviä suuria järviä ovat esimerkiksi Kuusvesi, Kynsivesi ja Uurainen, Niiniveden valuma-alueelta (14.34) Niinivesi, Kuuhankaveden valuma-alueelta (14.37) Kuuhankavesi ja Armisvesi, Niemisjärven valuma-alueelta (14.38) Niemisjärvi, ja vielä Lievestuoreenjärven valuma-alueelta (14.39) Lievestuoreenjärvi.[1][5]

Huomioita muokkaa

  1. a b c d e f Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!

Lähteet muokkaa

  • Hyvärinen, Veli & Gürer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Vaajakosken voimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.5.2023.
  2. a b c d e f g h Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. a b c Kymijoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.5.2023.
  4. a b c Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.5.2023).
  5. a b c d Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
  6. Hyvärinen & Gürer: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi, 1976, Vesihallitus, s. 115–116 (Simunankosken virtaama-arvoja vuosilta 1911–1970), viitattu 14.5.2023
  7. Hyvärinen & Gürer: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi, 1976, Vesihallitus, s. 103–104 (Naarakosken virtaama-arvoja vuosilta 1934–1970), viitattu 14.5.2023
  8. Hyvärinen & Gürer: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi, 1976, Vesihallitus, s. 108 (Äänekosken virtaama-arvoja vuosilta 1936–1970), viitattu 14.5.2023
  9. Leppäveden–Kynsiveden alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 14.5.2023