Jämsän reitin valuma-alue

Jämsän reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.5) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue. Vesistön valuma-alueen alarajana on Päijänne, jonne Jämsänjoki laskee ja joka sijaitsee Suur-Päijänteen alueessa (14.2).

Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta.

Valuma-alue

Vesistöalueen sijainti

Jämsän reitin valuma-alueen pinta-ala on 1 471,03 neliökilometriä, mikä tekee noin 4 % koko vesistöalueesta, ja järvisyys on 7,32 %. Kymijoen vesistö (vesistötunnus 14) laskee Kymijokena Suomenlahteen Kotkassa ja Pyhtäällä. Kymijoki saa alkunsa Päijänteestä, joka sisältyy Suur-Päijänteen alueeseen (14.2). Alue on 80 kilometriä pitkä ja yli 30 kilometriä leveä. Päijänteeseen laskevista joista yksi on Jämsänjoki, joka on Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) laskujoki. Se laskee Päijänteeseen lännestä päin.

Jämsän reitin valuma-alue jää Päijänteen luoteispuolelle ja se rajoittuu länsipuolella sijaitsevan Kokemäenjoen vesistöön (35). Valuma-alueen länsisivulla kulkee siten päävesistöjen välinen vedenjakaja.

Valuma-alueen jakovaiheet

Jämsän reitin valuma-alue on ensimmäistä jakovaihetta ja se puolestaan jaetaan viiteen toisen jakovaiheen alueeseen, jotka ovat seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä :

• Jämsänjoen alue (14.51) → Suur-Päijänteen alue (14.2)

• Iso Rautaveden alue (14.52)

• Petäjäveden alue (14.53)

• Pengerjoen valuma-alue (14.54)
• Ala-Kintauksen valuma-alue (14.55)

Pääuoma

Pääuoman vesistöalueet

Valuma-alueen pääuomaan voidaan valita ne vesistöalueiden jokihaarat, joiden virtaamat ovat suurimmat. Suuri virtaaman on verrannollinen suureen valuma-alueeseen, joka on pääuomaan valitsemisen eräs tärkeä kriteeri. Jämsän reitin valuma-alue on muodoltaan pitkä mutta kapea, joten monet kolmannen jakovaiheen alueet sijaitsevat ketjussa peräkkäin. Kun noustaan Päijänteestä valuma-alueen pääuomaa ylöspäin, käydään aluksi Jämsänjoen alueella, sitten tullaan Iso Rautaveden alueella ja lopuksi päädytään Petäjäveden alueelle. Tämän jälkeen täytyy pääuomalle valita kahdesta Petäjäveden alueelle laskevasta valuma-aluevaihtoehdosta toinen. Pengerjoen valuma-alueen pinta-ala on 410 km² ja Ala-Kintauksen valuma-alueen pinta-ala on 153 km², joten yläjuoksulla tulee pääuomaan valita Pengerjoen valuma-alue.

Pääuoma joki- ja vesistöreittinä

Pääartikkeli: Jämsän reitti

Vesistöreitin pääuoman kulku toisen jakovaiheen vesistöalueissa voidaan luetella vesistöittäin. Tätä pääreittiä kutsutaan Jämsän reitiksi, jolla on yleisesti tunnettuja sivureittejä. Pääreitti kulkee vesistöalueiden välillä niiden välisten siirtymäpisteiden kautta, jotka ovat koskia tai jokia (suluissa järven vedenpinnan korkeus mpy.). Jämsän reitin valuma-alueen yläjuoksulla on Pengerjoen valuma-alue, josta pääuomaan luetaan alkavan Lauttajärvestä (230,3 m):

Lauttapuro → Kangaspuro → Hiukkajoki → Pengerjoki,

joka laskee Jämsänveteen (111,1 m). Jämsän reitti jatkuu järvivoittoisena alkaen Jämsänvedestä ja päättyen Päijänteeseen:

Jämsänvesi–Petäjävesi (111,1 m) → Hankakoski (109,9 m) → Piesasjärvi (108,5 m) → Suolijoki (108,2 m) → Salosvesi (102,5 m) → Kalmavesi (102,4 m) → Siniänvirta → Siniäinen → Survosenkoski → Iso Rautavesi (100,0 m) → Rautavirta / Vähä Rautavirta → Uuttana (99,9 m) → Juusanvirta → Myllykoski → Pirttijärvi (98,2 m) → Luomenvirta → Lahnajärvi (98,0 m) → Väännäkoski → Kankarisvesi (97,8 m) → Naiskoski / Rekolankoski → Koskikeskinen (92,2 m) → Patalankoski → Jämsänjoki (78,3 m) → Päijänne (78,3 m).

Pääuoman pituus

Pääuoman pituudelle ei lähdetietoa. Se voidaan selvittää kokoamalla se vesistöviranomaisten julkaisemista tiedoista. Tässä käytetään hyväksi Paikkatietoikkuna -verkkopalvelun uomatietoja. Laskemalla yhteen Paikkatietoikkunan uomapituudet koko pääuoman matkalta saadaan pääuoman vesistöreitin pituudeksi 115 kilometriä.

Pääuoman sivu-uomia tai -reittejä

Yleistä

Pääuoman eli vesistöreitin varrella siihen yhtyviä sivujokia, sivuojia tai -puroja on kerätty alla näkyviin taulukoihin. Sivujoet esitetään esiintymisjärjestyksessä alajuoksulta alkaen tullen kohti yläjuoksua. Taulukot on kirjoitettu tänne tai haettu tähän eri artikkeleista, joissa niitä säilytetään. Taulukoissa esitetyt tietojen lähteet ilmoitetaan taulukon alla ja kunkin rivin reunassa esitetään tietojen lähteet tarkemmin.

Jämsänjoki

Pääuoman alin osuus muodostuu Jämsänjoesta, jonka sivujoet on kerätty alla näkyvään taulukkoon.

Sivu-uoman nimi suom.	Pääuoman kohta	Etäisyys Päijänteestä (km)	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma- alue (km²)	Lähteet
Jämsänjoki laskee Päijänteeseen
Nielevä	alajuoksu	2			41	2,2,2,–,–,3
Kuolemajärven oja	alajuoksu	3				2,2,2,–,–,–
maauimalan oja	Seppola	7				2,2,2,–,–,–
Märäsoja	Ekonen	7			25	2,2,2,–,–,3
Kirkko-oja	Vitikkala	9			11	2,2,2,–,–,3
Lavaoja	Patalankosken voimalaitos	14			16	2,2,2,–,–,3
Jämsänjoki alkaa Kankarisvedestä.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ()

Vesistöreitti: Kankarisvesi–Lahnajärvi–Iso Rautavesi–Kalmavesi–Salosvesi–Petäjävesi–Jämsänvesi

Järviketju Kankarisvedeltä Jämsänveteen sisltää järviä ja niitä yhdistäviä lyhyitä jokia tai koskia. Etäisyydet Päijänteeltä on mitattu kartasta Kankarisveden luusuaan asti ja tähän taulukkoon merkityt etäisyydet on saatu mittamalla etäisyys tästä kohdasta eteenpäin.

Sivu-uoman nimi suom.	Pääuoman kohta	Etäisyys Jämsänjoesta (km)	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma- alue (km²)	Lähteet
Kankarisvesi laskee Jämsänjokeen
uoma Sovijärvestä	Kankarisvesi	7			26	2,2,2,–,–,3
Lahnajoki	Lahnajärvi	15		1,2	134	2,2,2,–,4,3
Rimminoja	Pirttijärvi	18			24	2,2,2,–,–,3
Hanhioja	Uuttana	21			17	2,2,2,–,–,3
Vataanjoki	Uuttana	21			103	2,2,2,–,–,3
Köllinoja	Iso Rautavesi	25			10	2,2,2,–,–,3
Kalmaoja	Kalmavesi	29			19	2,2,2,–,–,3
Kuoreoja	Pettämä	33			12	2,2,2,–,–,3
Hirvioja	Pettämä	33				2,2,2,–,–,–
Vuojanjoki	Salosvesi	34			32	2,2,2,–,–,3
oja Isosta Salmijärvestä	Suolijoki	39			24	2,2,2,–,–,3
Pirttijoki	Suolivesi	44			55	2,2,2,–,–,3
Rajapuro	Suolivesi	44				2,2,2,–,–,–
Selänjoki	Karikkoselkä	48			13	2,2,2,–,–,3
Levänpuro	Karikkoselkä	48			13	2,2,2,–,–,3
Könkköjoki	Karikkoselkä	48		1,4	150	2,2,2,–,4,3
Tervapuro	Jämsänvesi	55			6	2,2,2,–,–,3
Ihakkijoki	Jämsänvesi	55			23	2,2,2,–,–,3
Haapapuro	Jämsänvesi	55			5	2,2,2,–,–,3
Pengerjoki laskee Jämsänveteen.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu , 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta (), 4 = Vesihallituksen koski-inventointi, 1980 

Pengerjoen valuma-alue

Pengerjoen valuma-alueen suurimpina sivu-uomina on lueteltu alla sijaitsevissa kahdessa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.

Sivu-uoman nimi suom.	Pääuoman kohta	Etäisyys Jämsänvedestä (km)	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma- alue (km²)	Lähteet
Pengerjoki laskee Jämsänvesi–Petäjäveden pohjoisrantaan
Merouvenjoki	Pengerjoki	1			73	2,2,2,–,–,3
Ohrajoki	Pengerjoki	9		1,1	103	2,2,2,–,4,3
Kulhanjoki	Kulhanjoki	13		0,5	55	2,2,2,–,4,3
Vekurinjoki		22		0,3	22	2,–,2,–,4,3
Härkäpuro		24				2,–,2,–,–,–
Haarapuro		25			11	2,–,2,–,–,3
Nikkarispuro		28				2,–,2,–,–,–
Ronunpuro		29				2,–,2,–,–,–
Tervatehtaanpuro	Peurala	31				2,2,2,–,–,–
Honkapuro	Peurala	34				2,2,2,–,–,–
Rajajoki		36			24	2,–,2,–,–,3
Pengerjoki alkaa Rajajoen ja Hiukkasjoen yhtymäkohdasta. Hiukkasjoki jatkaa pääuomana yläjuoksulla, jota on vielä jäljellä noin 13 kilometriä.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta (), 4 = Vesihallituksen koski-inventointi, 1980 

Seuraavaksi luetellaan Pengerjoen yläpuolisten jokien ja purojen sivu-uomat.

Sivu-uoman nimi suom.	Pääuoman kohta	Etäisyys Rajaojasta (km)	Pituus (km)	Virtaama (MQ m³/s)	Valuma- alue (km²)	Lähteet
Pengerjoki laskee Jämsänvesi–Petäjäveden pohjoisrantaan
Ahvenisenpuro	Hiukkasjoki	2				2,2,2,–,–,–
Syrjäjoki	Hiukkasjoki	4			12	2,2,2,–,–,3
Vasikkopuro	Kangaspuro	6				2,2,2,–,–,–
Kangaspuro	Lauttapuro	7				2,2,2,–,–,–
Lauttapuroa on Kangaspuron yhtymäkohdasta yläjuoksulle päin yli neljä kilometriä jäljellä. Lauttapuro saa alkunsa Lauttajärvestä.

Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ()

Aiheesta muualla

• Kettunen, Arvo & Paakkunainen, Risto: Jämsänjokilaakson Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (PDF) (Vuosille 2012–2022) 1.12.2011. Jämsänjokilaakson Kalastusalue. Viitattu 1.2.2023.

Jämsän reitin valuma-alue (14.5)