Jämsän reitin valuma-alue
Jämsän reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.5) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 1 471,03 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 7,32 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Päijänne, jonne Jämsänjoki laskee ja joka sijaitsee Suur-Päijänteen alueessa (14.2).[1][2]
Valuma-alueMuokkaa
Sijainti Kymijoen vesistössäMuokkaa
Kymijoen vesistö (vesistötunnus 14) laskee Kymijokena Suomenlahteen Kotkassa ja Pyhtäällä. Kymijoki saa alkunsa Päijänteestä, joka sisältyy Suur-Päijänteen alueeseen (14.2). Päijänteeseen laskevista joista yksi on Jämsänjoki, joka on Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) laskujoki. Se laskee Päijänteeseen lännestä päin.[1]
Jämsän reitin valuma-alue jää Päijänteen luoteispuolelle ja se rajoittuu länsipuolella sijaitsevan Kokemäenjoen vesistöön (35). Valuma-alueen länsisivulla kulkee siten päävesistöjen välinen vedenjakaja.[1]
Valuma-alueen jakovaiheetMuokkaa
Jämsän reitin valuma-alue on ensimmäistä jakovaihetta ja se puolestaan jaetaan viiteen toisen jakovaiheen alueeseen, jotka ovat seuraavat alueet tai valuma-alueet. Sisennys tarkoittaa luettelossa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen vastaavassa järjestyksessä [1][2]:
- Jämsänjoen alue (14.51) → Suur-Päijänteen alue (14.2)
- Iso Rautaveden alue (14.52)
- Petäjäveden alue (14.53)
- Pengerjoen valuma-alue (14.54)
- Ala-Kintauksen valuma-alue (14.55)
PääuomaMuokkaa
Pääuoman vesistöalueetMuokkaa
Valuma-alueen pääuomaan voidaan valita ne vesistöalueiden jokihaarat, joiden virtaamat ovat suurimmat. Suuri virtaaman on verrannollinen suureen valuma-alueeseen, joka on pääuomaan valitsemisen eräs tärkeä kriteeri. Jämsän reitin valuma-alue on muodoltaan pitkä mutta kapea, joten monet kolmannen jakovaiheen alueet sijaitsevat ketjussa peräkkäin. Kun noustaan Päijänteestä valuma-alueen pääuomaa ylöspäin, käydään aluksi Jämsänjoen alueella, sitten tullaan Iso Rautaveden alueella ja lopuksi päädytään Petäjäveden alueelle. Tämän jälkeen täytyy pääuomalle valita kahdesta Petäjäveden alueelle laskevasta valuma-aluevaihtoehdosta toinen. Pengerjoen valuma-alueen pinta-ala on 410 km² ja Ala-Kintauksen valuma-alueen pinta-ala on 153 km², joten yläjuoksulla tulee pääuomaan valita Pengerjoen valuma-alue.[1][2]
Pääuoma joki- ja vesistöreittinäMuokkaa
- Pääartikkeli: Jämsän reitti
Vesistöreitin pääuoman kulku toisen jakovaiheen vesistöalueissa voidaan luetella vesistöittäin. Tätä pääreittiä kutsutaan Jämsän reitiksi, jolla on yleisesti tunnettuja sivureittejä. Pääreitti kulkee vesistöalueiden välillä niiden välisten siirtymäpisteiden kautta, jotka ovat koskia tai jokia (suluissa järven vedenpinnan korkeus mpy.). Jämsän reitin valuma-alueen yläjuoksulla on Pengerjoen valuma-alue, josta pääuomaan luetaan alkavan Lauttajärvestä (230,3 m):[3]
- Lauttapuro → Kangaspuro → Hiukkajoki → Pengerjoki,
joka laskee Jämsänveteen (111,1 m). Jämsän reitti jatkuu järvivoittoisena alkaen Jämsänvedestä ja päättyen Päijänteeseen:
- Jämsänvesi–Petäjävesi (111,1 m) → Hankakoski (109,9 m) → Piesasjärvi (108,5 m) → Suolijoki (108,2 m) → Salosvesi (102,5 m) → Kalmavesi (102,4 m) → Siniänvirta → Siniäinen → Survosenkoski → Iso Rautavesi (100,0 m) → Rautavirta / Vähä Rautavirta → Uuttana (99,9 m) → Juusanvirta → Myllykoski → Pirttijärvi (98,2 m) → Luomenvirta → Lahnajärvi (98,0 m) → Väännäkoski → Kankarisvesi (97,8 m) → Naiskoski / Rekolankoski → Koskikeskinen (92,2 m) → Patalankoski → Jämsänjoki (78,3 m) → Päijänne (78,3 m).
Pääuoman sivu-uomia tai -reittejäMuokkaa
YleistäMuokkaa
Pääuoman eli vesistöreitin varrella siihen yhtyviä sivujokia, sivuojia tai -puroja on kerätty alla näkyviin taulukoihin. Sivujoet esitetään esiintymisjärjestyksessä alajuoksulta alkaen tullen kohti yläjuoksua. Taulukot on kirjoitettu tänne tai haettu tähän eri artikkeleista, joissa niitä säilytetään. Taulukoissa esitetyt tietojen lähteet ilmoitetaan taulukon alla ja kunkin rivin reunassa esitetään tietojen lähteet tarkemmin.[3]
JämsänjokiMuokkaa
Pääuoman alin osuus muodostuu Jämsänjoesta, jonka sivujoet on kerätty alla näkyvään taulukkoon.
Sivu-uoman nimi suom. |
Pääuoman kohta |
Etäisyys Päijänteestä (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Jämsänjoki laskee Päijänteeseen | |||||||
Nielevä | alajuoksu | 2 | 41 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Kuolemajärven oja | alajuoksu | 3 | 2,2,2,–,–,– | ||||
maauimalan oja | Seppola | 7 | 2,2,2,–,–,– | ||||
Märäsoja | Ekonen | 7 | 25 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Kirkko-oja | Vitikkala | 9 | 11 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Lavaoja | Patalankosken voimalaitos | 14 | 16 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Jämsänjoki alkaa Kankarisvedestä. |
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([4])
Vesistöreitti: Kankarisvesi–Lahnajärvi–Iso Rautavesi–Kalmavesi–Salosvesi–Petäjävesi–JämsänvesiMuokkaa
Järviketju Kankarisvedeltä Jämsänveteen sisltää järviä ja niitä yhdistäviä lyhyitä jokia tai koskia. Etäisyydet Päijänteeltä on mitattu kartasta Kankarisveden luusuaan asti ja tähän taulukkoon merkityt etäisyydet on saatu mittamalla etäisyys tästä kohdasta eteenpäin.
Sivu-uoman nimi suom. |
Pääuoman kohta |
Etäisyys Jämsänjoesta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Kankarisvesi laskee Jämsänjokeen | |||||||
uoma Sovijärvestä | Kankarisvesi | 7 | 26 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Lahnajoki | Lahnajärvi | 15 | 1,2 | 134 | 2,2,2,–,4,3 | ||
Rimminoja | Pirttijärvi | 18 | 24 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Hanhioja | Uuttana | 21 | 17 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Vataanjoki | Uuttana | 21 | 103 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Köllinoja | Iso Rautavesi | 25 | 10 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Kalmaoja | Kalmavesi | 29 | 19 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Kuoreoja | Pettämä | 33 | 12 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Hirvioja | Pettämä | 33 | 2,2,2,–,–,– | ||||
Vuojanjoki | Salosvesi | 34 | 32 | 2,2,2,–,–,3 | |||
oja Isosta Salmijärvestä | Suolijoki | 39 | 24 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Pirttijoki | Suolivesi | 44 | 55 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Rajapuro | Suolivesi | 44 | 2,2,2,–,–,– | ||||
Selänjoki | Karikkoselkä | 48 | 13 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Levänpuro | Karikkoselkä | 48 | 13 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Könkköjoki | Karikkoselkä | 48 | 1,4 | 150 | 2,2,2,–,4,3 | ||
Tervapuro | Jämsänvesi | 55 | 6 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Ihakkijoki | Jämsänvesi | 55 | 23 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Haapapuro | Jämsänvesi | 55 | 5 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Pengerjoki laskee Jämsänveteen. |
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu [3], 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([5]), 4 = Vesihallituksen koski-inventointi, 1980 [6]
Pengerjoen valuma-alueMuokkaa
Pengerjoen valuma-alueen suurimpina sivu-uomina on lueteltu alla sijaitsevissa kahdessa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.
Sivu-uoman nimi suom. |
Pääuoman kohta |
Etäisyys Jämsänvedestä (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Pengerjoki laskee Jämsänvesi–Petäjäveden pohjoisrantaan | |||||||
Merouvenjoki | Pengerjoki | 1 | 73 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Ohrajoki | Pengerjoki | 9 | 1,1 | 103 | 2,2,2,–,4,3 | ||
Kulhanjoki | Kulhanjoki | 13 | 0,5 | 55 | 2,2,2,–,4,3 | ||
Vekurinjoki | 22 | 0,3 | 22 | 2,–,2,–,4,3 | |||
Härkäpuro | 24 | 2,–,2,–,–,– | |||||
Haarapuro | 25 | 11 | 2,–,2,–,–,3 | ||||
Nikkarispuro | 28 | 2,–,2,–,–,– | |||||
Ronunpuro | 29 | 2,–,2,–,–,– | |||||
Tervatehtaanpuro | Peurala | 31 | 2,2,2,–,–,– | ||||
Honkapuro | Peurala | 34 | 2,2,2,–,–,– | ||||
Rajajoki | 36 | 24 | 2,–,2,–,–,3 | ||||
Pengerjoki alkaa Rajajoen ja Hiukkasjoen yhtymäkohdasta. Hiukkasjoki jatkaa pääuomana yläjuoksulla, jota on vielä jäljellä noin 13 kilometriä. |
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([7]), 4 = Vesihallituksen koski-inventointi, 1980 [6]
Seuraavaksi luetellaan Pengerjoen yläpuolisten jokien ja purojen sivu-uomat.
Sivu-uoman nimi suom. |
Pääuoman kohta |
Etäisyys Rajaojasta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Pengerjoki laskee Jämsänvesi–Petäjäveden pohjoisrantaan | |||||||
Ahvenisenpuro | Hiukkasjoki | 2 | 2,2,2,–,–,– | ||||
Syrjäjoki | Hiukkasjoki | 4 | 12 | 2,2,2,–,–,3 | |||
Vasikkopuro | Kangaspuro | 6 | 2,2,2,–,–,– | ||||
Kangaspuro | Lauttapuro | 7 | 2,2,2,–,–,– | ||||
Lauttapuroa on Kangaspuron yhtymäkohdasta yläjuoksulle päin yli neljä kilometriä jäljellä. Lauttapuro saa alkunsa Lauttajärvestä. |
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([7])
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c d e Jämsän reitin valuma-alue (14.5) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c Jämsän reitin keskijuoksu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Jämsänjoen valuma-alueidn pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 5.12.2022
- ↑ Jämsänjoen yläpuolisen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 5.12.2022
- ↑ a b Koski-inventointi, s. 74–76. raportti 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 4.12.2022).
- ↑ a b Pengerjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 4.12.2022
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Kettunen, Arvo & Paakkunainen, Risto: Jämsänjokilaakson Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma (PDF) (Vuosille 2012–2022) 1.12.2011. Jämsänjokilaakson Kalastusalue. Viitattu 1.2.2023.