Suolijoki (Jämsä)
Suolijoki on Keski-Suomessa Jämsässä ja Petäjävedellä virtaava joki, joka muodostaa Jämsän reitin valuma-alueen pääuomasta sen keskijuoksulla neljä kilometriä pitkän osuuden. Joki kuuluu Wanhan Witosen melontareittiin.[3][5]
| Suolijoki | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jämsä, Petäjävesi |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Jämsän reitin valuma-alue (14.5) |
| Pinta-ala | 768 km² [1] |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Suolivesi, Petäjävesi [2] |
| Laskupaikka | Salosvesi–Pettämä, Jämsä [3] |
| Esteet | Kalliokosken voimalaitos |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 108,5 m |
| Laskukorkeus | 102,5 m |
| Korkeusero | 6 m |
| Pituus | 4,2 km [3] |
| Keskileveys | 10 – 500 m [3] |
| Kaltevuus | 1,43 m/km |
| Suurin syvyys | 4,2 m [3] |
| Keskivirtaama | 7,6 m³/s [4] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Joen kulku
muokkaaJoki alkaa Suoliveden eli Piesasjärven eteläpäästä Ravunkosken niskalta ja se päättyy Salosveteen. Suolivedellä on 2,3 kilometriä pitkä kapea lahti, jonka ilme on samanlainen kuin Suolijoella [6]. Järven ja joen välinen raja on Rapukoski (aikaisemmin Ravukoski [4]), jossa vesi putoaa 20 cm. Paikalliset saattavat edelleen kutsua vesistöviranomaisten järveen liittämäänsä lahtea Suolijoeksi, vaikka sitä ei tässä näin tehdäkään [7]. Rapukosken jälkeen joki levenee aluksi järvimäiseksi altaaksi, mutta kapenee lopuksi joen uomaksi. Noin 1,5 kilometrin päässä joki haarautuu jokisaaren ympäri putoavaksi Lapinkoskeksi. Koskessa vesi putoaa 10 cm lisää ja rauhoittuu sen jälkeen Koskelanlammanteen suvantoon [8]. Joen alajuoksulla uoman leveys on rantaviivaltaan mutkitteleva johtuen 1,3 kilometrin päässä sijaitsevasta Kalliokosken voimalaitoksesta. Voimalassa hyödynnetään yli puolikilometristä koskijaksoa, joista Kalliokoski on suurin. Sen pituus oli 100 metriä, leveys 15 metriä ja pudotus 5,4 metriä. Kyseinen koskiosuus on nykyään kuivillaan ja palvelee voimalan ohijuoksutuskanavana. Voimalan hyödyntämälle vedelle kaivettiin rakentamisen aikana vuonna 1948 oma poistokanavansa, joka yhtyy koskiosuuden alaosaan [9]. Suolijoki laskee Salosveden Ketunlahteen.[3][10][4]
Luontoarvoja
muokkaaKuormitus ja vesien tila
muokkaaVesistöalueen kuomituksesta merkittävä osa tulee alajuoksulla teollisuudesta ja maataloudesta ja yläjuoksulla maa-, metsä- ja turvetaloudesta. Keskijuoksulla sijaitsevan Suolijoen vesi on humuspitoista ja siten tumman väristä. Joen tila on kuitenkin tyydyttävä.[11]
Esteettömyys
muokkaaVaikka Jämsänjoen voimalaitokset estävät vaelluskalojen nousun Päijänteeltä Jämsänreitin latvavesiin, on Kalliokosken voimalaan rakennettu kalatie. Tässä ei ole tietoa, kuinka hyvin kalatie toimii.[11]
Kalastus
muokkaaKalliokoskessa voi kalastaa ostettuaan kalastusluvan.[12]
Suolijoen alue
muokkaaYleistä
muokkaaSuolijoki muodostaa lyhyen osuuden Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) pääuomasta, mikä tekee siitä vesirikkaan joen. Joen valuma-alueen pinta-ala on suistossa 768 neliökilometriä ja Suoliveden 737 neliökilometriä, joten Suolijoen alueen pinta-ala on näiden alojen erotuksena 31 neliökilometriä. Joen alajuoksulla sijaitsee pieni Kalliokosken vesivoimalaitos, jonka keskivirtaama on noin 7,6 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Koskelan mylly-historiikissä mainitaan, että keskivirtaama olisi ollut 4,5 m³/s, ylivirtaama 63 m³/s ja alivirtaama 1,52 m³/s [9]. Kevättulvan aikaan voi joessa virrata 100 kuutiometriä vettä sekunnissa [13].[5][14][15][4]
Sivu-uomia
muokkaaSuolijoen alueen pinta-ala on 31 neliökilometriä. Joen suurin sivuoja virtaa Ison Salmijärven kautta ja sen valuma-alue on 24 neliökilometrin suuruinen. Sen nimenä voi olla kartoissa keskijuoksulle kirjoitettu nimi Hyötyoja, joka alkaa Vinkarasta. Muut sivuojat ovat lyhyitä ja valuma-alueiltaan pieniä.[3]
Järviä
muokkaaSuolijoessa sijaitsee Koskelanlammanne (8 ha). Se on ainoa järveksi määritetty vesiallas jokiuomassa. Hyötyojan alajuoksulla sijaitsevat Pieni Salmijärvi ja Iso Salmijärvi (14 ha). Pienemmän Salmijärven alapuolelle yhtyy Suurensuonlammen laskuoja ja niiden väliin Suolammen laskuoja. Isoon Salijärveen laskee Viherrysjärven (4 ha). Järven itäpäähän laskee suoraksi kaivettu johto-oja, johon Hyötyojakin yhtyy. Johto-ojan kaakkoisosissa sijaitsevat Ruopaslampi (1 ha), Rajalampi ja Kaakkolampi (1 ha). Oja saa alkunsa Ruokosuolta. Hyötyojan suunnalla sijaitsevat järvet Hyötylampi, Matolampi (6 ha), Haapalampi (1 ha), pohjoinen Saravaisjärvi (11 ha) ja eteläinen Saravaisjärvi (6 ha), Kilpinen (8 ha), Haukkalampi (1 ha) ja Vinkara (3 ha).[3][14]
Lähteet
muokkaa- ↑ Suolijoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 15.1.2023
- ↑ Suolivesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ a b c d e f g h Salosvesi–Pettämä (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ a b c d Koski-inventointi, s. 75–76. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.11.2022).
- ↑ a b Jämsän reitin valuma-alue (14.5) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Suolivesi (14.524.1.011) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2234 07 Salosvesi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 15.1.2023)
- ↑ Koskelanlammanne (14.524.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ a b Vuolle-Apiala, Risto: Koskelan mylly. Jyväskylä: Vuolle-Apialan sukuseura, 2018. ISBN 978-952-93-7955-2 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Salosvesi (14.523.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ a b Selänne, Ansa & al.: 6.4.4 Jämsän reitti Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027. 2021. ELY-keskus. Arkistoitu 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ Jämsän reitin viehekalastuslupa (PDF) ostaluvat.fi. 2019. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ Ijäs, Lauri & Valkeajärvi, Pentti: Etsi virkistystä lähiluonnosta Petäjävesi-lehti. 25.3.2020. Petäjävesi. Viitattu 16.1.2023.
- ↑ a b Suoliveden alue (14.524) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Suoliveden valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 15.1.2023
Aiheesta muualla
muokkaa- Blogi: Kalliokoski (valokuvia)