Kalatie

rakenne koskessa, joka mahdollistaa kalojen uimisen padon tai muun esteen ohi

Kalatie on laite tai rakennelma, joka mahdollistaa kalojen nousun koskissa, joissa pato tai jokin muu syy estää niiden kulun ylävirtaan.

  • Kalakouru on loivasti nousevaksi rakennettu vesikouru, jossa virtaavassa vedessä kalat pystyvät uimaan.[1][2]
  • Kalaporras on kalatie, joka koostuu peräkkäisistä, pienehköistä vesialtaista ja altaiden välissä olevista pienistä putouksista. Näin suuri putouskorkeus saadaan jaettua moneen pieneen putoukseen. Myös kalaporrasta pitkin on johdettu jatkuvasti virtaava vesi.[1][2]
  • Kalahissi on mertaa muistuttava automaattinen nostolaite, joka siirtää vaelluskalat padon alapuolelta sen yläpuoliseen veteen.[1][2]
Kalaportaat Oulujoen Merikoskessa.

Suomen lainsäädännössä

muokkaa

Suomen laki kieltää kaikenlaisen kalastuksen kalatiessä sekä 200 metriä sen ylä- ja alapuolella.[3] Jos vesistöön rakentaminen aiheuttaa ilmeistä vahinkoa kalakannoille tai kalastukselle, rakentaja velvoitetaan kalanistutukseen tai kalatien rakentamiseen tai näiden yhdistelmään (niin sanottu kalatalousvelvoite).[4]

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi vuonna 2012 kansallisen kalatiestrategian, jonka keskeisenä tavoitteena on ”uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen”.[5]

Suomen ainoa energian ympäristömerkki Ekoenergia edellyttää vesivoimaloilta kalatien rakentamista (ekologista virtausta) merkin piiriin pääsemiseksi.[6]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Otavan iso tietosanakirja, Otava 1962
  2. a b c Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1962
  3. Kalastuslaki, 379/2015
  4. Vesilaki, 587/2011, 14 § Finlex.
  5. Kansallinen kalatiestrategia (Valtioneuvoston periaatepäätös) 8.3.2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 24.9.2020.
  6. EKOenergia-verkosto ja -merkki Ekoenergy.org. Arkistoitu 17.8.2014. Viitattu 30.5.2014.

Aiheesta muualla

muokkaa
  • Kalatie, Tietosanakirja. Osa 4, palsta 76–77. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1912