Kalmavesi

Kalmavesi on Keski-Suomessa Jämsässä Koskenpään pohjoispuolella sijaitseva järvi. Se muodostaa osan Jämsän reitistä ja sen kautta kulkee Wanhan Witosen melontareitti.

Kalmavesi
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Keski-Suomi
Kunnat	Jämsä
Koordinaatit	62°06′32″N, 25°07′47″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Iso Rautaveden alue (14.52)
Tulouomat	Virtalankoski Salosvedestä, Kalmaoja, Kotioja
Lasku-uoma	Siniänvirta Iso Rautaveteen
Taajamat	Koskenpää
Järvinumero	14.522.1.004
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	102,4 m
Pituus	5,483 km
Leveys	2,793 km
Rantaviiva	36,1112 km
Pinta-ala	4,93523 km²
Tilavuus	0,0113313 km³
Keskisyvyys	2,3 m
Suurin syvyys	10,29 m
Keskivirtaama	9,2 m³/s (MQ)
Saaria	41
	Matosaari, Kotisaari, Vihtasaaret, Riipaleensaari
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Kalmavesi on 5,5 kilometriä pitkä, 2,8 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 494 hehtaaria eli 4,9 neliökilometriä. Se on rannoiltaan polveileva, runsassaarinen ja matala. Järvellä on kolme pientä järvenselkää, koska sen saaristo on levittäytynyt melko tasaisesti eri puolille järveä. Pohjoispäässä sijaitsee Kalmalahti, joka alkaa Linjaniemen ja Naaraniemen välisestä Naarasalmesta. Se on kaksi kilometriä pitkä ja lahdensuulla sijaitsee neljä suurempaa saarta Akkasaari, Matosaari, Kotisaari ja Pylvässaari. Lahti on korkeintaan viisi metriä syvä. Naarasalmen eteläpuolella sijaitsee järven keskiosa ja siellä aukeaa aluksi pieni järvenselkä, jonka lounaisrannikko on saaristoinen. Siellä myös kapenee lasku-uoman luusua, josta vesi virtaa Siniäisen kautta Iso Rautaveteen. Keskiosan eteläpuoli on alle kolmemetristä saaristoa, jonka suurimpia saaria ovat Riipaleensaari ja Vihtasaari. Järven keskiosasta haarautuu eri suuntiin selväpiirteiset lahdet. Lännessä on Ritolahti, johon on yhteydessä pieni Ritolammi. Idässä on kaksi lahtea. Kaakkoon päin työntyy saareton Haapalahti ja sen pohjoispuolella pohjoiseen työntyy kilometrin mittainen lahti, jonne laskee Virtalankoski Salosvedestä. Eteläisin lahti voidaan katsoa alkavan Sanikinniemestä. Kuitenkin vain sen kolmella lahdenpohjukalla on kartassa nimet: Savilahti, Verkkalanlahti ja Järvistönlahti.

Kalmavedellä on 41 saarta, joiden pinta-ala on 19,6 hehtaaria eli noin 4 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista viisi on yli hehtaarin suuruisia. Kartasta mitattuna niiden pinta-alat ovat arviolta 3,0 hehtaaria Riipaleensaarella, 2,0 hehtaaria Vihtasaarella, 6,5 hehtaaria Kotisaarella, 1,7 hehtaaria Matosaarella ja 1,0 hehtaaria Nuottasaarella. Pienemmistä saarista on 32 yli aarin ja loput neljä ovat alle aarin kokoisia. Vain yhdessä saaressa, Kotasaaressa, on vapaa-ajan asunto, ja vain yhteen mökittömään Talassaareen tulee tie tai silta.

Kalmavesi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 11,33 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 2,3 metriä. Yli kolmenmetrin syvyyskäyriä esiintyy pohjoisessa Kalmalahdella, keskiosan järvenselällä, kaakkois- ja eteläosassa sekä pienialaisena Virtalankosken alla. Syvänteissä on yleensä syvimmillään 4–6 metriä, mutta eteläosan lahdessa vesi on 9–10 metriä syvää. Tämän syvänteen syvimmäksi kohdaksi on saatu 10,3 metriä .

Kalmavesi rantaviivan pituus on 36,1 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 9,7 kilometriä. Kaikki saaret ovat matalia ja järven rannikko on alavaa ja loivarinteistä. Poikkeuksen tekee Kalmalahdella rannasta kohoava Papinvuori, joka kohoaa yli 157 metrin korkuisena noin 55 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Myös Kalmavuori ja Kotivuori näkyvät kauempaa järvelle. Järven yleisilme on metsäinen ja rannikolla on kiinteää asutusta vain paikoitellen. Siniänvirran rannassa on laajin peltoaukea, mutta pieniä peltopalstoja esiintyy harvakseltaan muuallakin. Koskenpään kylä sijaitsee järven eteläpuolella, mutta sen kyläalue ulotu vain pappilan osalta rantaan asti. Kylän kautta kulkeva seututie 604 ohittaa järven kauempaa Rahikankangasta pitkin. Siitä haarautuu Virtalankoskella pieni tie pohjoisosia kohti. Kylältä haarautuu yhdystie 6046 järven länsipuolelle. Se ylittää Survosenkosken Siniäisen länsipuolelta ja jättää järven luoteispuolen metsätiestön varaan. Järven eri rannoille pääsee pohjoisessa vain metsäteiden ja mökkiteiden kautta.

Vesistösuhteet

Kalmavesi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Iso Rautaveden alueella (14.52), jonka Iso Rautaveden–Kalmaveden alueeseen (14.522) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 102,4 metriä mpy. Kalmaveden itäpuolella sijaitsee Salosvesi, jonka pinta on vain kymmenen senttimetriä Kalmavettä korkeammalla ja alapuolinen Iso Rautavesi on 40 senttimetriä alempana. Näiden järvien kautta virtaa Kalmaveden läpi 9,2 kuutiometriä sekunnissa Jämsän reitin päävirtaus. Kalmaveteen laskevat metsä- ja suo-ojat eivät lisää virtaamaa merkittävästi.

Järven pohjoispuolella sijaitsee kolme pientä järveä, jotka kuuluvat Kalmaojan valuma-alueeseen. Valuma-alueen luoteisosat alkavat Kalmasoilta, joissa sijaitsevat myös pienet Kalmalammit. Kalmaojaan yhtyy koillisesta tuleva Kilpaoja, joka alkaa Kalmavuoren takana sijaitsevasta Iso Hallinlammista (14 ha) tai sen Rajasuolta. Tähän lampeen laskee pieni Vähä Hallinlammi, mutta ei kuitenkaan Kilpalammi. Kalmalahden länsipuolella Kotivuoren pohjoispuolella sijaitseva Kotilammi (6 ha) laskee Kotiojaa myöten järven pohjoisosaan. Myös järven keskiosan Ritolammi (4 ha) katsotaan olevan itsenäinen järvi.

Aiheesta muualla

• Kalmaveden vesistöseuranta, vesi.fi
• Kalapaikkaopas: Kalmavesi
• Fishing.fi: Kankarisveden yhteislupa-alue

Jämsän reitin valuma-alue (14.5)