Rautalammin reitin valuma-alue

Kymijoen vesistöalueen 1. jakovaihe

Rautalammin reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.7) on Kymijoen vesistössä (14) sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue. Sen pääuoma muodostaa suuren osan Rautalammin reitin pääuoman yläjuoksusta, kun 49 kilometriä pääreitin alajuoksusta kuuluu Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) vesistöalueeseen. Valuma-alueen alin järvi on Konnevesi, jolla on kaksi lasku-uomaa. Niistä Kellanvirta muodostaa pääuoman ja se laskee Liesveteen. Toinen lasku-uoma on Pohjois-Konnevedellä sijaitseva Neiturin kanava, joka laskee Keiteleeseen.[1][5][6][2]

Rautalammin reitin valuma-alue
(1. jakovaihe: 14.7)
Typografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta
Typografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta
Valtiot Suomi
Maakunnat Keski-Suomi, Pohjois-Savo,
Etelä-Savo, Pohjois-Pohjanmaa
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
1. jakovaihe Rautalammin reitin valuma−alue (14.7)
2. jakovaihe Konneveden alue (14.71),
Virmasveden alue (14.72),
Nilakan alue (14.73),
Pielaveden alue (14.74),
Koivujärven valuma-alue (14.75),
Kerkonjoen valuma-alue (14.76),
Tallusjärven valuma-alue (14.77),
Suonenjoen valuma-alue (14.78),
Pieksäjärven valuma-alue (14.79)
Lasku-uomat Kellanvirta Liesveteen,
Neiturin kanava Keiteleeseen
Vesistöreitti KonnevesiHankasvesiKattilavirtaLonkariTyyrinvirtaKoskelovesiNiinivesiIisvesi–Virmasvesi–RasvankiNilakkaPielavesiKoivujokiKoivujärvi ←Lehmipuro
Laskupaikka Liesvesi
Koordinaatit 62°37′05″N, 26°20′35″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 5 767,79 km² [1]
Järvisyys 20,83 % [1]
Alueen pituus 130 km [2]
Alueen leveys 60 km [2]
Pääuoma 164 km [a]
Suurin virtaama 143 m³/s (HQ) [3]
Keskiylivirtaama 93,28 m³/s (MHQ) [3]
Keskivirtaama 56 m³/s (MQ) [4]
Keskialivirtaama 32,92 m³/s (MNQ) [3]
Pienin virtaama 17,8 m³/s (NQ) [3]
Kartta
Rautalammin reitin valuma-alueen purkautumiskohta

Yleistä

muokkaa

Vesistöalueen sijainti

muokkaa

Vesistöalueen valuma-alueen pinta-ala on 5 767,79 neliökilometriä ja sen järvisyys on 20,83 %.[1] Se on noin 130 kilometriä pitkä ja yli 60 kilometriä leveä. Valuma-alueen alarajana on Konneveden Siikakoski, josta vedet virtaavat Kellanvirtaa myöten Leppäveden–Kynsiveden alueelle (14.3). Alarajaksi voidaan vielä mainita Neiturin kanava, josta on yhteys Keiteleeseen. Valuma-alue sijaitsee pääosin Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnissa. Pohjoisessa vedenjakaja kulkee pohjoisessa kuitenkin hieman Pohjois-Pohjanmaan puolella. Rautalammin reitin valuma-alue sijaitsee Kymijoen vesistön koillisreunalla. Idässä ja pohjoisessa sen vedenjakajan takana levittäytyy suuri Vuoksen vesistö (04) ja pohjoisessa Pyhäjoen vesistö (54). Lännessä ja etelässä on Kymijen vesistöön kuuluvat vesistöalueita. Lännessä se on Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), lounaassa ja etelässä Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3), etelässä Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9).[6][5][2]

Pääuoma

muokkaa

Pääuoman nimityksen rinnalla käytetään Järvi-Suomessa termiä ”reitti”, tai tarkentaen ”pääreitti”. Kymijoen vesistöalueella pääuomaan kuuluu Kymijoen alueella (14.1), Suur-Päijänteen alueella (14.2), Leppäveden–Kynsiveden alueella (14.3) ja Viitasaaren reitin valuma-alueella kulkeva reitti (14.4). Rautalammin reitti on näihin nähden ”sivureitin” asemassa. Kymijoen vesistön pääuoma on perustellen selostettu sen omassa artikkelissa ja Rautalammin sivureitin osalta toimitaan vastaavasti tässä artikkelissa.[1][5][6]

Kuten nimikin kertoo, tulisi Rautalammin reitti käydä Rautalammilla. Sinne se päätyykin, kunhan Kymijoen vesistön pääuomasta haaraudutaan ensin Konnevedelle. Kymijoen vesistön pääuoma eli pääreitti kulkee Saraaveden kautta pohjoiseen. Rautalammin reitti yhtyy pääreittiin Saraaveteen Tarvaalankoskessa.[7] Ennen sitä se on tullut seuraavien järven kautta (lueteltu alhaalta ylös): Kuusvesi, Kynsivesi-Leivonvesi, Korholankosket, Vanginvesi, Liesvesi ja Kellanvirta.[8] Tästä kohdasta ylöspäin ollaan jo Rautalammin reitin valuma-alueella. Sen alimmat järvet ovat Konnevesi ja Hankasvesi, joihin tulee virtaus Kattilavirran, Lonkarin, Tyyrinvirran, Koskeloveden ja Miekkaveden kautta. Edelliset vesistöt kuuluivat Konneveden alueeseen (14.71). Seuraavat neljä vesistöaluetta ovat peräkkäisiä siinä mielessä, että ne laskevat toisiinsa, kun taas neljä muuta vesistöaluetta ovat pieniä ja ne laskevat näihin peräkkäisiin vesistöalueisiin. Miekkaveteen laskevan Nokisenkosken yläpuolinen Virmasveden alueen pinta-ala on 4 205 neliökilometriä. Peräkkäiset vesistöalueet ovat (alhaalta lukien): Virmasveden alue (14.72), Nilakan alue (14.73, 2 156 km²), Pielaveden alue (14.74, 1 129 km²) ja ylinnä Koivujärven valuma-alue (14.75, 230 km²). Koivujärven valuma-alueella noustaan Koivujoen alueita (14.751 ja 14.752) ylös Koivujärven-Kolunjärven alueelle (14.753), johon kaikki muut valuma-alueet laskevat. Niiden valuma-alueiden pinta-alat vaihtelevat 9–26 neliökilometriä, mutta seuraavilla kolmella on valuma-alue laajuus 23–26 neliökilometriä: Tikkasenjoen valuma-alue, Haahkarinjoen valuma-alue ja Lehmipuron valuma-alue. Kun pääuomaan valitaan haarautumiskohdassa virtaamaltaan suurin uoma eli jonka valuma-alueen pinta-ala on suurin, osuu valinta Lehmipuron valuma-alueeseen (14.759).[b][1][6]

Rautalammin vesistöreitin pääuoma eli pääreitti voidaan katsoa alkavan Tarvaalankoskelta, joka laskee Kuusvedestä Saraaveteen. Reitin alajuoksu kuuluu Leppäveden–Kynsiveden alueeseen (14.3) ja yläjuoksu Rautalammin reitin valuma-alueeseen (14.7). Pääuoman pituus voidaan arvioida yhdistämällä Karttapaikasta tehtyjä järvenselkien yli tehtyjä mittauksia viranomaistietoihin perustuvia jokien pituuksia. Silloin saadaan pääuoman osuuksien pituuksiksi alajuoksulla Tarvaalankoskelta Siikakoskelle 54 kilometriä, Konneveden alueella Siikakoskelta Nokisenkoskelle 49 kilometriä ja Virmasveden alueella Nokisenkoskelta Äyskoskelle 39 kilometriä. Äyskoskelta jokea ylös ja sitten Nilakan yli Säviänvirralle on 27 kilometriä, Säviänvirralta Koivujoen suulle 24 kilometriä, osuus Koivujoken ja Kolunjärven ylitys on yhdessä 13 kilometriä, Koivujärven selkä 8 kilometriä ja Lehmipuron pääuoma on 4 kilometriä. Rautalammin reitin pääuoman kokonaispituus on silloin 218 kilometriä ja Rautalammin reitin valuma-alueen pääuoman pituus, josta on alajuoksun osuus vähennetty, on silloin 164 kilometriä.[7][8][2]

Vesistöalueen jako

muokkaa

Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen esitetyssä järjestyksessä. Lihavoidut linkit kuuluvat Rautalammin reitin valuma-alueen pääreittiin, joka yhtyy Konneveden alueella Kymijoen vesistön pääreittiin Leppäveden–Kynsiveden alueella [6][1]:

Vesivoimalaitoksia

muokkaa

Rautalammin reitillä on kuusi vesivoimalaitosta. Ne sijaitsevat yleensä reitin alajuoksuilla, mutta yksi liittyy Rautalammin reitin valuma-alueeseen. Haapakosken vesivoimalaitos sijaitsee Pieksänjärvestä laskevassa Haapajoessa. Sen omistaa viereinen tehdas ja voimalan tehoksi ilmoitetaan 0,15 megawattia (MW). Muut vesivoimalaitokset ovat Kellankosken vesivoimalaitos Kellanvirrassa (1,3 MW), Venekosken vesivoimalaitos Venejoessa (0,3 MW), Ylämyllykosken- ja Alamyllykosken vesivoimalaitos Halttulanjoessa (kotitarvevoimalat) ja Jauholankosken vesivoimalaitos Jauholanjoessa.[9]

Vesistöalueen rakenne

muokkaa

Alla on kahdessa taulukossa lueteltu suurimpia Rautalammin reitin pääreitille laskevia jokia ja ojia. Ensimmäinen taulukko sisältää Rautalammin reitin Leppäveden–Kynsiveden alueelle kuuluvan osuuden, ja toinen taulukko Rautalammin reitin valuma-alueelle kuuluvan osuuden. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla.[10]

Rautalammin reitin alkuosan sivu-uomia

muokkaa

Sarakkeessa ”Etäisyys Tarvaalankoskelle” olevat luvut esittävät pääreitin kohtaa kilometreinä mitattuna Saraaveden itärannasta Tarvaalankoskelta. Matkaa Kymijoen suistoon merelle voidaan laskea matkasta Kymijoen lyhintä reittiä pitkin Päijänteen Kalkkistenkoskelle 184 kilometriä, sieltä Päijännettä pitkin Vaajanvirralle 116 kilometriä, ja sieltä Saraaveden Tarvaalankoskelle 28 kilometriä. Tämä tekee yhteensä 328 kilometriä.[b][c]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.

lasku-uoman
nimi
 
 
pääuoman
kohta
 
 
etäisyys
Tarvaalan-
koskelle

(km)
joen
pituus
(km)
 
virtaama
(MQ)
(m³/s)
 
valuma-
alue
(km²)
 
lähteet
 
 
 
Konnevedestä Saraaveden ja Päijänteen kautta Kymijokeen ja siitä Suomenlahteen tulee matkaa
yhteensä 377 km.[c]
Sahinjoki Kuusvesi 1 43 241 3,3,3,6,–,2
Ahvenispuro Kuusvesi 5 4 7 3,3,3,6,–,2
Hallapuro Kuusvesi 9 3 7 3,3,3,6,–,2
Kuusjoki Kuusvesi 9 18 0,6 106 3,3,3,6,[11],2
Ahvenispuru Leivonvesi 22 3 5 3,3,3,6,–,4
Rusilanjoki Leivonvesi 22 39 168 3,3,3,6,–,2
Venejoki Kynsivesi 22 51 4,6 512 3,3,3,6,[12],2
Lankajoki Kynsivesi 26 5 10 3,3,3,6,–,2
uoma Ohenlammesta Kynsivesi 32 4 11 3,3,3,1,–,2
oja Voipiolammesta Kynsivesi 36 3 10 3,3,3,1,–,2
Myllyjoki Vanginvesi 45 16 48 3,3,3,6,–,2
Sulvallinjoki Liesvesi 48 13 45 3,3,3,6,–,2
Lapunjoki Liesvesi 51 13 34 3,3,3,6,–,2
uoma Ukonjärvestä Liesvesi 50 3 12 3,3,3,1,–,2
oja Kangaslammesta Kellanvirta 53 3 4 3,3,3,1,–,2
Taulukko päättyy Siikakoskelle, josta alkaa Rautalammin reitin valuma-alueen vesistöalue. Se on esitelty
seuraavassa taulukossa.

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [7], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Valuma-alueen pääuoman sivu-uomia

muokkaa

Sarakkeessa ”Etäisyys Siikakoskelle” olevat luvut esittävät pääreitin kohtaa kilometreinä Konneveden luusuasta Kellanvirran Siikakoskelta. Matkaa Kymijoen suistoon merelle on 328 kilometriä ja lopuksi Konneveden luusualle Siikakosken niskalle 54 kilometriä lisää. Merelle on siten yhteensä 382 kilometriä [b][c]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.

lasku-uoman
nimi
 
pääuoman
kohta
 
etäisyys
Siikakoskelle
(km)
joen
pituus
(km)
virtaama
(MQ)
(m³/s)
valuma-
alue
(km²)
lähteet
 
 
Konneveden Siikakoskelta, Saraaveden ja Päijänteen kautta Kymijokeen ja siitä Suomenlahteen, tulee
matkaa yhteensä 382 km.[c]
Silmutjoki Etelä-Konnevesi 3 12 28 3,3,3,6,–,2
oja Jokilampeen Etelä-Konnevesi 4 9 19 3,3,3,6,–,4
oja Lummukasta Etelä-Konnevesi 9 8 28 3,3,3,6,–,2
oja Vahvasesta Etelä-Konnevesi 17 * 0,2 25 3,3,3,3,–,4
Lääminginjoki Pohjois-Konnevesi 33 11 28 3,3,3,6,–,2
Heinjoki Pohjois-Konnevesi 42 11 29 3,3,3,6,–,2
Myllypuro Pohjois-Konnevesi 40 6 13 3,3,3,6,–,4
Neiturin kanava Pohjois-Konnevesi 28 3,3,3,–,–,–
Kiesimän kanava Pohjois-Konnevesi 26 3,3,3,–,–,–
Heinjoki Pohjois-Konnevesi 18 5 19 3,3,3,6,–,4
Myhinkoski (Myhin reitti) Hankavesi 29 28 2,5 283 3,3,3,6,[12],2
puro Leväsenlammesta Hankavesi 24 12 3,3,3,–,–,4
Heikinjärvenpuro Hankavesi 28 16 3,3,3,–,–,4
oja Savijärvestä Hankavesi 30 4 3,3,3,–,–,4
Korpipuro Hankavesi 34 42 [13],3,3,–,–,2
Lonkarinjoki Lonkari 33 25 3,3,3,–,–,5
Sikosalmi (Pieksänj:en reitti) Koskelovesi 53 51 2–5 350 3,3,3,1,1,2
Mustapuro Koskelovesi 46 10 3,3,3,–,–,4
Kerkonjoki Niinivesi 58 46 1,9 246 3,3,3,1,1,2
Sahinjoki Niinivesi 68 27 3,3,3,–,–,4
Kukertaisjoki Niinivesi 85 68 3,3,3,–,–,2
Myllyoja Niinivesi 73 14 3,3,3,–,–,4
Suonenjoki Iisvesi 59 38 2,6 337 3,3,3,1,1,2
Tervajoki Virmasvesi 72 17 3,3,3,–,–,2
Petäjäjoki Virmasvesi 81 20 126 3,3,3,1,–,2
Kuttakosken kanava Virmasvesi 83 225 3,3,3,–,–,2
Savikoski (Talluksen reitti) Virmasvesi 82 38 3,3 bif. 419 3,3,3,1,1,2
Alajoki (Talluksen reitti) Rasvanki 75 0,6 bif. 419 3,3,3,–,1,2
Kolun kanava Rasvanki 84 2 3,3,3,3,–,–
Vehkapuro Nilakka 96 20 3,3,3,–,–,4
Koutajoki Nilakka 98 30 0,9 97 3,3,3,1,1,2
Myllypuro Nilakka 102 14 3,3,3,–,–,4
Sorojoki Nilakka 105 10 3,3,3,–,–,2
Pitkäjoki Nilakka 108 120 3,3,3,–,–,2
Heinikanpuro Nilakka 108 7 3,3,3,–,–,2
Mustapuro Nilakka 123 11 3,3,3,–,–,4
Kangasjoki Nilakka 124 102 3,3,3,–,–,2
Sulkavanjoki Nilakka 124 175 3,3,3,–,–,2
Kivipuro Nilakka 122 8 3,3,3,–,–,4
Aittojoki Nilakka 120 28 3,3,3,–,–,2
oja Kaakkosuolta Nilakka 102 14 3,3,3,–,–,4
oja Puronkankaalta Nilakka 107 10 3,3,3,–,–,4
Matopuro Nilakka 109 21 3,3,3,–,–,4
Kärväspuro Nilakka 109 6 3,3,3,–,–,4
Jupitinpuro Nilakka 109 22 3,3,3,–,–,2
uoma Tyypekinlammesta Pielavesi 117 16 3,3,3,–,–,2
Petäjäjoki Pielavesi 122 1,5 168 3,3,3,–,[12],2
Haapajoki Pielavesi 121 2,5 267 3,3,3,–,[12],2
Leväoja Pielavesi 131 11 3,3,3,–,–,4
Alajoki Pielavesi 132 20 3,3,3,–,–,2
Hirvijoki Pielavesi 132 14 3,3,3,–,–,2
Kaatiojoki Pielavesi 128 17 3,3,3,–,–,2
Savijoki Pielavesi 135 111 3,3,3,–,–,2
Kahilaispuro Pielavesi 135 9 3,3,3,–,–,4
Nurkkalanpuro Ruukinlampi 138 17 3,3,6,–,–,4
Karjalanpuro Koivujärvi 158 14 3,3,6,–,–,2
Vehmaanpuro Koivujärvi 157 9 3,3,6,–,–,2
Kokkopuro Koivujärvi 157 7 3,3,6,–,–,2
Haahkarinjoki Koivujärvi 158 23 3,3,6,–,–,2
Tikkasenjoki Koivujärvi 158 8 24 3,3,6,–,–,2
Latvavesien pääuoma on Lehmipuro, joka laskee Koivujärven pohjoispäähän ja jonka
valuma-alue on 26 km² ja pituus yli 2 kilometriä.

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [7], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Järviä

muokkaa

Rautalammin reitille Leppäveden–Kynsiveden alueelle kuuluvia järviä ovat (alhaalta lukien) Kuusvesi, Leivonvesi, Kynsivesi, Vanginvesi, Liesvesi ja Kellanvirta. Rautalammin reitin valuma-alueen pääreitillä sijaitsevia järviä ovat vastaavasti Konnevesi, Hankavesi, Lonkari, Koskelovesi, Miekkavesi, Niinivesi, Iisvesi, Rasvanki, Nilakka, Pielavesi, Kolunjärvi ja Koivujärvi.[6][10]

Rautalammin reitin valuma-alueen sivureittien suuria järviä ovat esimerkiksi Pieksämäen reitillä sijaitseva Pieksänjärvi, Suonenjoen reitillä Suontienselkä, Kerkonjoen valuma-alueella sijaitsevat Kiesimä ja Sonkari, Iisveteen laskevat Virmasvesi, Kuttajärvi, Hirvijärvi ja Tallusjärvi.[6][10]

Huomautukset

muokkaa
  1. Rautalammin reitin ja Rautalammin reitin valuma-alueen pääreitin, eli vesistöreitin pääuoma, on määritelty ja sen pituus on laskettu kappaleessa Pääuoma.
  2. a b c Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
  3. a b c d Matkan pituus mereltä Vaajakoskelle on 300 kilometriä ja sieltä Tarvaalankoskelle 28 kilometriä. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys ja viimeinen 28 kilometriä saadaan Karttapaikasta mittaamalla.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d e f g h i Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. a b c d e f g Rautalammin reitin valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 25.9.2023.
  3. a b c d Kymijoen vesistö - Konnevesi luusua (virtaamatietoja vuosilta 1967–2022) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.3.2027.
  4. Mittausasemien virtaamat - Keski-Suomi (virtaamatietoja vuosilta 1981–2010) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.3.2027.
  5. a b c Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s.12–17
  6. a b c d e f g Rautalamminreitin valuma-alue (14.7) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
  7. a b c d Vesistöreitin alku (Tarvaalan koski) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.9.2023.
  8. a b Valuma-alueen alku (Siikakoski) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.3.2024.
  9. Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s.92–98
  10. a b c Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s.17–18
  11. Koski-inventointi, s. 80–81. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF).
  12. a b c d Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s.18–24
  13. Korpipuron valuma-alue (14.717) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.9.2023.