Rautalammin reitin valuma-alue
Rautalammin reitin valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.7) on Kymijoen vesistössä (14) sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen valuma-alue. Sen pääuoma muodostaa suuren osan Rautalammin reitin pääuoman yläjuoksusta, kun 49 kilometriä pääreitin alajuoksusta kuuluu Leppäveden–Kynsiveden alueen (14.3) vesistöalueeseen. Valuma-alueen alin järvi on Konnevesi, jolla on kaksi lasku-uomaa. Niistä Kellanvirta muodostaa pääuoman ja se laskee Liesveteen. Toinen lasku-uoma on Pohjois-Konnevedellä sijaitseva Neiturin kanava, joka laskee Keiteleeseen.[1][5][6][2]
Rautalammin reitin valuma-alue (1. jakovaihe: 14.7) |
|
---|---|
Typografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat |
Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Pohjanmaa |
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
Merialue | Itämeren valuma-alue |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
1. jakovaihe | Rautalammin reitin valuma−alue (14.7) |
2. jakovaihe |
Konneveden alue (14.71), Virmasveden alue (14.72), Nilakan alue (14.73), Pielaveden alue (14.74), Koivujärven valuma-alue (14.75), Kerkonjoen valuma-alue (14.76), Tallusjärven valuma-alue (14.77), Suonenjoen valuma-alue (14.78), Pieksäjärven valuma-alue (14.79) |
Lasku-uomat |
Kellanvirta Liesveteen, Neiturin kanava Keiteleeseen |
Vesistöreitti | ←Konnevesi ←Hankasvesi ←Kattilavirta ←Lonkari ←Tyyrinvirta ←Koskelovesi ←Niinivesi ←Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki ←Nilakka ←Pielavesi ←Koivujoki ←Koivujärvi ←Lehmipuro |
Laskupaikka | Liesvesi |
Koordinaatit | |
Mittaustietoja | |
Valuma-alue | 5 767,79 km² [1] |
Järvisyys | 20,83 % [1] |
Alueen pituus | 130 km [2] |
Alueen leveys | 60 km [2] |
Pääuoma | 164 km [a] |
Suurin virtaama | 143 m³/s (HQ) [3] |
Keskiylivirtaama | 93,28 m³/s (MHQ) [3] |
Keskivirtaama | 56 m³/s (MQ) [4] |
Keskialivirtaama | 32,92 m³/s (MNQ) [3] |
Pienin virtaama | 17,8 m³/s (NQ) [3] |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Yleistä
muokkaaVesistöalueen sijainti
muokkaaVesistöalueen valuma-alueen pinta-ala on 5 767,79 neliökilometriä ja sen järvisyys on 20,83 %.[1] Se on noin 130 kilometriä pitkä ja yli 60 kilometriä leveä. Valuma-alueen alarajana on Konneveden Siikakoski, josta vedet virtaavat Kellanvirtaa myöten Leppäveden–Kynsiveden alueelle (14.3). Alarajaksi voidaan vielä mainita Neiturin kanava, josta on yhteys Keiteleeseen. Valuma-alue sijaitsee pääosin Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakunnissa. Pohjoisessa vedenjakaja kulkee pohjoisessa kuitenkin hieman Pohjois-Pohjanmaan puolella. Rautalammin reitin valuma-alue sijaitsee Kymijoen vesistön koillisreunalla. Idässä ja pohjoisessa sen vedenjakajan takana levittäytyy suuri Vuoksen vesistö (04) ja pohjoisessa Pyhäjoen vesistö (54). Lännessä ja etelässä on Kymijen vesistöön kuuluvat vesistöalueita. Lännessä se on Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), lounaassa ja etelässä Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3), etelässä Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9).[6][5][2]
Pääuoma
muokkaaPääuoman nimityksen rinnalla käytetään Järvi-Suomessa termiä ”reitti”, tai tarkentaen ”pääreitti”. Kymijoen vesistöalueella pääuomaan kuuluu Kymijoen alueella (14.1), Suur-Päijänteen alueella (14.2), Leppäveden–Kynsiveden alueella (14.3) ja Viitasaaren reitin valuma-alueella kulkeva reitti (14.4). Rautalammin reitti on näihin nähden ”sivureitin” asemassa. Kymijoen vesistön pääuoma on perustellen selostettu sen omassa artikkelissa ja Rautalammin sivureitin osalta toimitaan vastaavasti tässä artikkelissa.[1][5][6]
Kuten nimikin kertoo, tulisi Rautalammin reitti käydä Rautalammilla. Sinne se päätyykin, kunhan Kymijoen vesistön pääuomasta haaraudutaan ensin Konnevedelle. Kymijoen vesistön pääuoma eli pääreitti kulkee Saraaveden kautta pohjoiseen. Rautalammin reitti yhtyy pääreittiin Saraaveteen Tarvaalankoskessa.[7] Ennen sitä se on tullut seuraavien järven kautta (lueteltu alhaalta ylös): Kuusvesi, Kynsivesi-Leivonvesi, Korholankosket, Vanginvesi, Liesvesi ja Kellanvirta.[8] Tästä kohdasta ylöspäin ollaan jo Rautalammin reitin valuma-alueella. Sen alimmat järvet ovat Konnevesi ja Hankasvesi, joihin tulee virtaus Kattilavirran, Lonkarin, Tyyrinvirran, Koskeloveden ja Miekkaveden kautta. Edelliset vesistöt kuuluivat Konneveden alueeseen (14.71). Seuraavat neljä vesistöaluetta ovat peräkkäisiä siinä mielessä, että ne laskevat toisiinsa, kun taas neljä muuta vesistöaluetta ovat pieniä ja ne laskevat näihin peräkkäisiin vesistöalueisiin. Miekkaveteen laskevan Nokisenkosken yläpuolinen Virmasveden alueen pinta-ala on 4 205 neliökilometriä. Peräkkäiset vesistöalueet ovat (alhaalta lukien): Virmasveden alue (14.72), Nilakan alue (14.73, 2 156 km²), Pielaveden alue (14.74, 1 129 km²) ja ylinnä Koivujärven valuma-alue (14.75, 230 km²). Koivujärven valuma-alueella noustaan Koivujoen alueita (14.751 ja 14.752) ylös Koivujärven-Kolunjärven alueelle (14.753), johon kaikki muut valuma-alueet laskevat. Niiden valuma-alueiden pinta-alat vaihtelevat 9–26 neliökilometriä, mutta seuraavilla kolmella on valuma-alue laajuus 23–26 neliökilometriä: Tikkasenjoen valuma-alue, Haahkarinjoen valuma-alue ja Lehmipuron valuma-alue. Kun pääuomaan valitaan haarautumiskohdassa virtaamaltaan suurin uoma eli jonka valuma-alueen pinta-ala on suurin, osuu valinta Lehmipuron valuma-alueeseen (14.759).[b][1][6]
Rautalammin vesistöreitin pääuoma eli pääreitti voidaan katsoa alkavan Tarvaalankoskelta, joka laskee Kuusvedestä Saraaveteen. Reitin alajuoksu kuuluu Leppäveden–Kynsiveden alueeseen (14.3) ja yläjuoksu Rautalammin reitin valuma-alueeseen (14.7). Pääuoman pituus voidaan arvioida yhdistämällä Karttapaikasta tehtyjä järvenselkien yli tehtyjä mittauksia viranomaistietoihin perustuvia jokien pituuksia. Silloin saadaan pääuoman osuuksien pituuksiksi alajuoksulla Tarvaalankoskelta Siikakoskelle 54 kilometriä, Konneveden alueella Siikakoskelta Nokisenkoskelle 49 kilometriä ja Virmasveden alueella Nokisenkoskelta Äyskoskelle 39 kilometriä. Äyskoskelta jokea ylös ja sitten Nilakan yli Säviänvirralle on 27 kilometriä, Säviänvirralta Koivujoen suulle 24 kilometriä, osuus Koivujoken ja Kolunjärven ylitys on yhdessä 13 kilometriä, Koivujärven selkä 8 kilometriä ja Lehmipuron pääuoma on 4 kilometriä. Rautalammin reitin pääuoman kokonaispituus on silloin 218 kilometriä ja Rautalammin reitin valuma-alueen pääuoman pituus, josta on alajuoksun osuus vähennetty, on silloin 164 kilometriä.[7][8][2]
Vesistöalueen jako
muokkaaToisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen esitetyssä järjestyksessä. Lihavoidut linkit kuuluvat Rautalammin reitin valuma-alueen pääreittiin, joka yhtyy Konneveden alueella Kymijoen vesistön pääreittiin Leppäveden–Kynsiveden alueella [6][1]:
- Konneveden alue (14.71) → pääreitti: Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3)
- Pieksäjärven valuma-alue (14.79)
- Virmasveden alue (14.72)
- Kerkonjoen valuma-alue (14.76)
- Tallusjärven valuma-alue (14.77)
- Suonenjoen valuma-alue (14.78)
- Nilakan alue (14.73)
- Pielaveden alue (14.74)
- Koivujärven valuma-alue (14.75)
Vesivoimalaitoksia
muokkaaRautalammin reitillä on kuusi vesivoimalaitosta. Ne sijaitsevat yleensä reitin alajuoksuilla, mutta yksi liittyy Rautalammin reitin valuma-alueeseen. Haapakosken vesivoimalaitos sijaitsee Pieksänjärvestä laskevassa Haapajoessa. Sen omistaa viereinen tehdas ja voimalan tehoksi ilmoitetaan 0,15 megawattia (MW). Muut vesivoimalaitokset ovat Kellankosken vesivoimalaitos Kellanvirrassa (1,3 MW), Venekosken vesivoimalaitos Venejoessa (0,3 MW), Ylämyllykosken- ja Alamyllykosken vesivoimalaitos Halttulanjoessa (kotitarvevoimalat) ja Jauholankosken vesivoimalaitos Jauholanjoessa.[9]
Vesistöalueen rakenne
muokkaaAlla on kahdessa taulukossa lueteltu suurimpia Rautalammin reitin pääreitille laskevia jokia ja ojia. Ensimmäinen taulukko sisältää Rautalammin reitin Leppäveden–Kynsiveden alueelle kuuluvan osuuden, ja toinen taulukko Rautalammin reitin valuma-alueelle kuuluvan osuuden. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla.[10]
Rautalammin reitin alkuosan sivu-uomia
muokkaaSarakkeessa ”Etäisyys Tarvaalankoskelle” olevat luvut esittävät pääreitin kohtaa kilometreinä mitattuna Saraaveden itärannasta Tarvaalankoskelta. Matkaa Kymijoen suistoon merelle voidaan laskea matkasta Kymijoen lyhintä reittiä pitkin Päijänteen Kalkkistenkoskelle 184 kilometriä, sieltä Päijännettä pitkin Vaajanvirralle 116 kilometriä, ja sieltä Saraaveden Tarvaalankoskelle 28 kilometriä. Tämä tekee yhteensä 328 kilometriä.[b][c]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.
lasku-uoman nimi |
pääuoman kohta |
etäisyys Tarvaalan- koskelle (km) |
joen pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Konnevedestä Saraaveden ja Päijänteen kautta Kymijokeen ja siitä Suomenlahteen tulee matkaa yhteensä 377 km.[c] | |||||||
Sahinjoki | Kuusvesi | 1 | 43 | 241 | 3,3,3,6,–,2 | ||
Ahvenispuro | Kuusvesi | 5 | 4 | 7 | 3,3,3,6,–,2 | ||
Hallapuro | Kuusvesi | 9 | 3 | 7 | 3,3,3,6,–,2 | ||
Kuusjoki | Kuusvesi | 9 | 18 | 0,6 | 106 | 3,3,3,6,[11],2 | |
Ahvenispuru | Leivonvesi | 22 | 3 | 5 | 3,3,3,6,–,4 | ||
Rusilanjoki | Leivonvesi | 22 | 39 | 168 | 3,3,3,6,–,2 | ||
Venejoki | Kynsivesi | 22 | 51 | 4,6 | 512 | 3,3,3,6,[12],2 | |
Lankajoki | Kynsivesi | 26 | 5 | 10 | 3,3,3,6,–,2 | ||
uoma Ohenlammesta | Kynsivesi | 32 | 4 | 11 | 3,3,3,1,–,2 | ||
oja Voipiolammesta | Kynsivesi | 36 | 3 | 10 | 3,3,3,1,–,2 | ||
Myllyjoki | Vanginvesi | 45 | 16 | 48 | 3,3,3,6,–,2 | ||
Sulvallinjoki | Liesvesi | 48 | 13 | 45 | 3,3,3,6,–,2 | ||
Lapunjoki | Liesvesi | 51 | 13 | 34 | 3,3,3,6,–,2 | ||
uoma Ukonjärvestä | Liesvesi | 50 | 3 | 12 | 3,3,3,1,–,2 | ||
oja Kangaslammesta | Kellanvirta | 53 | 3 | 4 | 3,3,3,1,–,2 | ||
Taulukko päättyy Siikakoskelle, josta alkaa Rautalammin reitin valuma-alueen vesistöalue. Se on esitelty seuraavassa taulukossa. |
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [7], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Valuma-alueen pääuoman sivu-uomia
muokkaaSarakkeessa ”Etäisyys Siikakoskelle” olevat luvut esittävät pääreitin kohtaa kilometreinä Konneveden luusuasta Kellanvirran Siikakoskelta. Matkaa Kymijoen suistoon merelle on 328 kilometriä ja lopuksi Konneveden luusualle Siikakosken niskalle 54 kilometriä lisää. Merelle on siten yhteensä 382 kilometriä [b][c]. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.
lasku-uoman nimi |
pääuoman kohta |
etäisyys Siikakoskelle (km) |
joen pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Konneveden Siikakoskelta, Saraaveden ja Päijänteen kautta Kymijokeen ja siitä Suomenlahteen, tulee matkaa yhteensä 382 km.[c] | |||||||
Silmutjoki | Etelä-Konnevesi | 3 | 12 | 28 | 3,3,3,6,–,2 | ||
oja Jokilampeen | Etelä-Konnevesi | 4 | 9 | 19 | 3,3,3,6,–,4 | ||
oja Lummukasta | Etelä-Konnevesi | 9 | 8 | 28 | 3,3,3,6,–,2 | ||
oja Vahvasesta | Etelä-Konnevesi | 17 | * 0,2 | 25 | 3,3,3,3,–,4 | ||
Lääminginjoki | Pohjois-Konnevesi | 33 | 11 | 28 | 3,3,3,6,–,2 | ||
Heinjoki | Pohjois-Konnevesi | 42 | 11 | 29 | 3,3,3,6,–,2 | ||
Myllypuro | Pohjois-Konnevesi | 40 | 6 | 13 | 3,3,3,6,–,4 | ||
Neiturin kanava | Pohjois-Konnevesi | 28 | 3,3,3,–,–,– | ||||
Kiesimän kanava | Pohjois-Konnevesi | 26 | 3,3,3,–,–,– | ||||
Heinjoki | Pohjois-Konnevesi | 18 | 5 | 19 | 3,3,3,6,–,4 | ||
Myhinkoski (Myhin reitti) | Hankavesi | 29 | 28 | 2,5 | 283 | 3,3,3,6,[12],2 | |
puro Leväsenlammesta | Hankavesi | 24 | 12 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Heikinjärvenpuro | Hankavesi | 28 | 16 | 3,3,3,–,–,4 | |||
oja Savijärvestä | Hankavesi | 30 | 4 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Korpipuro | Hankavesi | 34 | 42 | [13],3,3,–,–,2 | |||
Lonkarinjoki | Lonkari | 33 | 25 | 3,3,3,–,–,5 | |||
Sikosalmi (Pieksänj:en reitti) | Koskelovesi | 53 | 51 | 2–5 | 350 | 3,3,3,1,1,2 | |
Mustapuro | Koskelovesi | 46 | 10 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Kerkonjoki | Niinivesi | 58 | 46 | 1,9 | 246 | 3,3,3,1,1,2 | |
Sahinjoki | Niinivesi | 68 | 27 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Kukertaisjoki | Niinivesi | 85 | 68 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Myllyoja | Niinivesi | 73 | 14 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Suonenjoki | Iisvesi | 59 | 38 | 2,6 | 337 | 3,3,3,1,1,2 | |
Tervajoki | Virmasvesi | 72 | 17 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Petäjäjoki | Virmasvesi | 81 | 20 | 126 | 3,3,3,1,–,2 | ||
Kuttakosken kanava | Virmasvesi | 83 | 225 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Savikoski (Talluksen reitti) | Virmasvesi | 82 | 38 | 3,3 | bif. 419 | 3,3,3,1,1,2 | |
Alajoki (Talluksen reitti) | Rasvanki | 75 | 0,6 | bif. 419 | 3,3,3,–,1,2 | ||
Kolun kanava | Rasvanki | 84 | 2 | 3,3,3,3,–,– | |||
Vehkapuro | Nilakka | 96 | 20 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Koutajoki | Nilakka | 98 | 30 | 0,9 | 97 | 3,3,3,1,1,2 | |
Myllypuro | Nilakka | 102 | 14 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Sorojoki | Nilakka | 105 | 10 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Pitkäjoki | Nilakka | 108 | 120 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Heinikanpuro | Nilakka | 108 | 7 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Mustapuro | Nilakka | 123 | 11 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Kangasjoki | Nilakka | 124 | 102 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Sulkavanjoki | Nilakka | 124 | 175 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Kivipuro | Nilakka | 122 | 8 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Aittojoki | Nilakka | 120 | 28 | 3,3,3,–,–,2 | |||
oja Kaakkosuolta | Nilakka | 102 | 14 | 3,3,3,–,–,4 | |||
oja Puronkankaalta | Nilakka | 107 | 10 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Matopuro | Nilakka | 109 | 21 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Kärväspuro | Nilakka | 109 | 6 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Jupitinpuro | Nilakka | 109 | 22 | 3,3,3,–,–,2 | |||
uoma Tyypekinlammesta | Pielavesi | 117 | 16 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Petäjäjoki | Pielavesi | 122 | 1,5 | 168 | 3,3,3,–,[12],2 | ||
Haapajoki | Pielavesi | 121 | 2,5 | 267 | 3,3,3,–,[12],2 | ||
Leväoja | Pielavesi | 131 | 11 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Alajoki | Pielavesi | 132 | 20 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Hirvijoki | Pielavesi | 132 | 14 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Kaatiojoki | Pielavesi | 128 | 17 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Savijoki | Pielavesi | 135 | 111 | 3,3,3,–,–,2 | |||
Kahilaispuro | Pielavesi | 135 | 9 | 3,3,3,–,–,4 | |||
Nurkkalanpuro | Ruukinlampi | 138 | 17 | 3,3,6,–,–,4 | |||
Karjalanpuro | Koivujärvi | 158 | 14 | 3,3,6,–,–,2 | |||
Vehmaanpuro | Koivujärvi | 157 | 9 | 3,3,6,–,–,2 | |||
Kokkopuro | Koivujärvi | 157 | 7 | 3,3,6,–,–,2 | |||
Haahkarinjoki | Koivujärvi | 158 | 23 | 3,3,6,–,–,2 | |||
Tikkasenjoki | Koivujärvi | 158 | 8 | 24 | 3,3,6,–,–,2 | ||
Latvavesien pääuoma on Lehmipuro, joka laskee Koivujärven pohjoispäähän ja jonka valuma-alue on 26 km² ja pituus yli 2 kilometriä. |
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [7], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Järviä
muokkaaRautalammin reitille Leppäveden–Kynsiveden alueelle kuuluvia järviä ovat (alhaalta lukien) Kuusvesi, Leivonvesi, Kynsivesi, Vanginvesi, Liesvesi ja Kellanvirta. Rautalammin reitin valuma-alueen pääreitillä sijaitsevia järviä ovat vastaavasti Konnevesi, Hankavesi, Lonkari, Koskelovesi, Miekkavesi, Niinivesi, Iisvesi, Rasvanki, Nilakka, Pielavesi, Kolunjärvi ja Koivujärvi.[6][10]
Rautalammin reitin valuma-alueen sivureittien suuria järviä ovat esimerkiksi Pieksämäen reitillä sijaitseva Pieksänjärvi, Suonenjoen reitillä Suontienselkä, Kerkonjoen valuma-alueella sijaitsevat Kiesimä ja Sonkari, Iisveteen laskevat Virmasvesi, Kuttajärvi, Hirvijärvi ja Tallusjärvi.[6][10]
Huomautukset
muokkaa- ↑ Rautalammin reitin ja Rautalammin reitin valuma-alueen pääreitin, eli vesistöreitin pääuoma, on määritelty ja sen pituus on laskettu kappaleessa Pääuoma.
- ↑ a b c Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
- ↑ a b c d Matkan pituus mereltä Vaajakoskelle on 300 kilometriä ja sieltä Tarvaalankoskelle 28 kilometriä. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys ja viimeinen 28 kilometriä saadaan Karttapaikasta mittaamalla.
Lähteet
muokkaa- Rautalammin reitti – Kansallisvesi. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 108) Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992. ISBN 951-47-6365-3 ISSN 0786-9592 Teoksen verkkoversio (PDF).
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f g Rautalammin reitin valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 25.9.2023.
- ↑ a b c d Kymijoen vesistö - Konnevesi luusua (virtaamatietoja vuosilta 1967–2022) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.3.2027.
- ↑ Mittausasemien virtaamat - Keski-Suomi (virtaamatietoja vuosilta 1981–2010) vesi.fi. Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 27.3.2027.
- ↑ a b c Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s.12–17
- ↑ a b c d e f g Rautalamminreitin valuma-alue (14.7) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ a b c d Vesistöreitin alku (Tarvaalan koski) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 25.9.2023.
- ↑ a b Valuma-alueen alku (Siikakoski) (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.3.2024.
- ↑ Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s.92–98
- ↑ a b c Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s.17–18
- ↑ Koski-inventointi, s. 80–81. (raportti 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 ISSN 0355-0745 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b c d Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s.18–24
- ↑ Korpipuron valuma-alue (14.717) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.9.2023.