Kuttajärvi
Kuttajärvi [1][2] on Pohjois-Savossa Kuopion Karttulassa Syvänniemessä sijaitseva järvi.[1][2]
| Kuttajärvi | |
|---|---|
 Näkymä Kuttajärvelle Syvänniemen venerannasta. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Kuopio (Karttula) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Virmasveden alue (14.72) |
| Laskujoki | Kuttakosken kanava [1] |
| Järvinumero | 14.724.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 98,1 m [1] |
| Rantaviiva | 79,9634 km [2] |
| Pinta-ala | 10,6606 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0440827 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,08 m [2] |
| Suurin syvyys | 22,7 m [2] |
| Saaria | 100 [2] |
 Kuttajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järven pinta-ala on 1 100 hehtaaria eli 11 km². Se on 8,7 kilometriä pitkä ja 4,2 kilometriä leveä. Etenkin järven eteläpää on Kuttasalon vuoksi pitkä ja kapea. Siellä Kiviniemi jakaa sen kahdeksi lahdeksi, joista Soisalon suojaan jää pitempi Koskislahti ja Kiviniemen eteläpuolelle jää lyhyempi Kivilahti. Kuttasalon pohjoispuolelle ja Keihässalon itäpuolelle jää laaja järvenosa, jossa on runsaasti saaria tai luotoja. Sen koillispäässä sijaitsee rannassa Syvänniemi. Edellisten kahden saaren länsipuolella sijaitsee Ruokoselkä, jonka eteläpuolella on runsaasti suuria saaria. Järvialueen lounisosasta työntyy kohti luodetta 1,8 kilometriä pitkä lahti, jossa sijaitsee Kuttakosken kanava. Ruokoselän louteispäässä sijaitsee Viitalahti, jonka Viitasaari täyttää lähes kokonaan. Viereisestä Ala-Muuraisen järvestä nousee varsin hiekkavoittoinen Harttulanharju, joka sukeltaa Viitalahdessa Kuttajärveen [3].[1][2]
Järvessä on laskettu olevan 100 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 244 ha, mikä on noin 18,6 % järven kokonaispinta-alasta. Saarista Kuttasalo on yli neliökilometrin suuruinen, 14 muuta saarta ovat yli hehtaarin suuruisia, 77 yli aarin ja loput 8 ovat alle aarin kokoisia. Yli hehtaarin saaria ovat järven pohjoisosassa Keihässalo ja sen viereinen Ukko-Lokki, järven luoteispään Viitalahdessa oleva Viitasaari, kaakkoispäässä sijaitseva Soisalo ja sen vieressä oleva Koirasaari, Kuttasalon kaakkoipuolella olevat Vuohisaari, Siiranen ja Savisaari, Kuttasalon koillispuolella olevat Jaakonsaaret, Tulisaaret, Lyyvinsaari, Kalmonsaari ja Vainikainen, sekä lopuksi järven keskivaihellaa itärannassa sijaitseva Raatosaari.[1][2]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 44 miljoonaa m³ eli 0,044 km³. Järven keskisyvyys on 4,1 metriä ja suurin syvyys on 22,7 metriä. Syvintä kohtaa ei löydy kartasta. Syvimmälle kohdalle sopivia syvänteitä löytyy Viitasaaren koillispuolelta, Ukko-Lokin lounaispuolelta, Kuttasalon länsipuolelta tai Soisalon länsipuolelta.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 80 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 39 kilometriä. Järven rannat ovat enimmäkseen alavaa metsämaata, joka kohoaa poikkeuksellisesti vain Vuorimäellä 55 metriä järven vedenpintaa korkeammalle. Länsirannoilla on hieman peltomaatakin. Järven itärannalla sijaitsee sen ainoa taajama Syvänniemi, joka on entinen kirkonkylä. Järven lounaispäässä Koskenkylässä on toinen asutustihentymä. Muuten asutus on haja-asutusta, jonka joukossa on vapaa-ajan asutusta. Järven pohjoispuolella kilkee seututie 551, josta haarautuu Suonenjoentie, yhdystiet 5492 ja 16161, jotka kiertävät järven muilta osin.[1][2][4]
Vesistösuhteet muokkaa
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Virmasveden alueella (14.72), jonka Kuttajärven alueeseen (14.724) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 98,1 metriä mpy.[1][5]
Valuma-alue saa pääosan vedestään kolmelta valuma-alueelta. Ne ovat Keihäsjoen, Inganjoen ja Kivijoen valuma-alueet. Keihäsjoen valuma-alueen (14.725) pääjärvi on Iso-Lauas (611 ha) ja se laskee Kuttajärven Syvänniemen lahteen lasketun Keihäsjärven (52,3 ha) läpi. Keihäsjärveen laskevat myös Luodejärvi (51 ha) ja Pitkäjärvi (24 ha). Inganjoen valuma-alueen (14.726) laskujoki laskee Koskenkylässä Koskislahteen ja sen pääjärvi on Petäinen (195 ha). Kivijoen valuma-alueen (14.727) laskujoki laskee Koskenkylän läpi Kivilahteen. Joen pääjärvi on Kivijärvi (187 ha) ja siitä laskettuaan Kivijoki virtaa läpivirtausjärvien Kaijan (29 ha) ja Koskisen (19 ha) kautta.[5]
Kuttajärven alueella on kuusi yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Iso Mäkilampi (7 ha), Munanlampi (5 ha), Pieni Mäkilampi (3 ha), Akkalampi (2 ha), Mustalampi (1 ha) ja Valkeinen (1 ha).[5]
Järven lasku-uoma on Kuttakosken kanava, joka laskee Virmasveden Myllyselkään. Sen vedenpinnan korkeus on 97,9 metriä mpy., jolloin lasku-uomaan tulee lyhyelle matkalle pudotusta 0,2 metriä.[1]
Historiaa muokkaa
Luonnonhistoriaa muokkaa
Viimeisen jääkauden jälkeen mannerjäätikkö oli sulanut kokonaan pois noin 11000 vuotta sitten, jolloin maa-alue jäi Itämeren Yoldia-vaiheen peittoon. Yoldiameren vedenpinnan yläpuolelle jäivät sellaiset maa-alueet, joiden nykyinen korkeus merenpinnasta ovat 145–147 metriä mpy. Tällaisia mäkiä ovat Pieni Muuriaismäki ja Kohomäki. Koska maankohoaminen oli tuolloin nopeaa, kuroutuivat lähialueen järvet noin 10000 vuotta sitten Itämeren makeavetisestä Ancylus-vaiheen aikana. Ancylusvaiheen loppupuolella järvien vedenpinnat olivat hieman alempana kuin nykyään. Maankuoren kallistumisesta johtuen monet Suomen järvistä kallistuivat hitaasti etelään, jolloin suuriakin järviä yhdistyivät suuremmiksi järviksi. Näin selitetään suurjärven Muinais-Päijänteen syntyminen. Järvi ulottui etelässä nykyisestä Lahdesta pohjoisessa Pihtiputaaseen. Muinais-Päijänteen vedenpinnan korkeus Iisvedellä vastaa nykyistä 104–105 metriä mpy. Kuttajärven järviallas oli yksi Iisveden tai paremminkin Virmasveden lahti. Kun Muinais-Päijänne mursi etelässä itselleen uuden lasku-uoman 7000 vuotta sitten, laski sen vedenpinta useita metrejä. Tämä on todennäköisesti Kuttajärven syntyhetki.[3]
Historiaa muokkaa
Syvänniemen Sourussa on toiminut järvimalmia raudaksi jalostanut rautaruukki, joka lopetti toimintansa Toisen maailmansodan jälkeen.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j Kuttajärvi, Kuopio (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 7.8.2017.
- ↑ a b c Keijonen, Aimo: Syvänniemen kartta-alueen maaperä (lehti 3242 03), Maaperäkartan selitys, Geologian tutkimuskeskus, 2005, Kuopio
- ↑ Kuttajärvi, Kuopio (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ a b c Kuttajärvi (14.724.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 7.8.2017.
Aiheesta muualla muokkaa
- Saastamoinen Foundation: Pienoismalli välittää ajankuvaa 1920-luvun teollisuustaajamasta