Pihtipudas

kunta Keski-Suomen maakunnassa

Pihtipudas on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Pihtiputaalla asuu 4 117 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 1 247,48 km², josta 172,58 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 3,8 asukasta/km². Pihtipudas on valtatie 4:n varrella sijaitseva Keski-Suomen maakunnan pohjoisin kunta. Pihtipudas on myös rautateiden liikennepaikka etelän ja pohjoisen välisellä vaihtoehtoisella rataosalla. Pihtiputaan naapurikuntia ovat Haapajärvi, Keitele, Kinnula, Pielavesi, Pyhäjärvi, Reisjärvi ja Viitasaari, ja siellä on noin tuhat vapaa-ajan asuntoa[7].

Pihtipudas
Pihtipudas.vaakuna.svg Pihtipudas.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.pihtipudas.fi
Sijainti 63°22′N, 025°34.5′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Hallinnollinen keskus Pihtiputaan kirkonkylä
Perustettu
Kokonaispinta-ala 1 247,48 km²
91:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 1 074,90 km²
– sisävesi 172,58 km²
Väkiluku 4 117
194:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 3,83 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 15,5 %
– 15–64-v. 56,2 %
– yli 64-v. 28,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 99,1 %
– muut 0,9 %
Kunnallisvero 21 %
106:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Muut
 • Ps.
 • Vas.
 • Kok.

12
6
4
2
2
1

Pihtiputaalla on ollut asutusta jo noin vuodesta 5000 eaa.[8]

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Pihtipudas sijaitsee Keski-Suomen pohjoisosassa. Helsinkiin Pihtiputaalta on matkaa 412, Jyväskylään 136 ja Ouluun 201 kilometriä.

Suurimpia järviä ovat Kolima, Alvajärvi ja Muurasjärvi.

Pihtiputaan Natura-kohteita ovat Makkaran niitty, Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo, Rahkasuo, Seläntauksen suot, Suojärviensuo - Niittosuo, Suurisuo - Sepänsuo - Paanasenneva - Teerineva, Suurusneva, Syväjärvenlehto, Varisvuori - Louhukangas - Saukonlähde, Virkamäen letto - Kovasräme, Louhuvuori, Kivineva - Karhukangas ja Kolima.[9]

KyliäMuokkaa

Alvajärvi, Elämäjärvi, Ilosjoki, Korppinen, Kärväskylä, Muurasjärvi, Pihtipudas, Peninki, Rönny, Saani, Kojola ja Seläntaus. Hieman alle puolet Pihtiputaan asukkaista asuu keskustaajamassa.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2016 lopussa Pihtiputaalla oli 4 202 asukasta, joista 1 944 asui taajamissa, 2 228 haja-asutusalueilla ja 30 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Pihtiputaan taajama-aste on 46,6 %.[10] Pihtiputaan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[11]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

HistoriaMuokkaa

Pihtiputaan kunnasta on löytynyt monia kivikautisia asuinpaikkoja.[12]

Pihtiputaan pääkirkko valmistui vuonna 1783. Sen rakensi yksi 1700-luvun tunnetuimmista rakennusmestareista, talonpoika Simo Jylkkä.[13]

Pihtiputaan ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään vuonna 1877. Muurasjärvi sai koulun 1887.[12]

Sotien jälkeen kolmasosa kunnan pinta-alasta käytettiin asuttamiseen. Pihtiputaalle sijoitettiin pääasiassa Sortavalan maalaiskunnan pohjoisosan maataloussiirtoväkeä. Keski-Suomen viljelyolosuhteet poikkesivat Karjalan maista niin paljon, että siirtolaiset saivat suuremmat tilat kuin mitä olivat menettäneet. Asutustiloja annettiin myös pohjalaisille rintamasotilaille. Siirtoväen selkeät taajamat ovat Muurasjärvellä ja Kärväskylällä.[12]

Vuonna 1969 pihtiputaalainen Tauno Pasanen surmasi kotipihallaan neljä poliisia. Näihin veritöihin perustuu Mikko Niskasen ohjaama elokuva Kahdeksan surmanluotia.[14]

HallintoMuokkaa

Pihtiputaan kunnanjohtaja vuodesta 2010 on Ari Kinnunen.[15] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 1388 työpaikkaa. Niistä 20% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65% palveluissa ja 12% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3%).[16]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Keski-Suomen Betonirakenne, puhelinmyyntifirma Jaromatic ja puukauppaa ja muita metsätoimialan palveluita harjoittava Metsäkolmio.[17]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Pihtiputaan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 091
1985
  
5 945
1990
  
5 680
1995
  
5 550
2000
  
5 225
2005
  
4 917
2010
  
4 563
2015
  
4 221
Lähde: Tilastokeskus.[18]

PalvelutMuokkaa

Pihtiputaalla on kaksi peruskoulua: Putaanvirran yhtenäiskoulussa on luokat 1-9, Muurasjärven koulussa luokat 1-6. Pihtiputaan lukiossa voi opiskella yleisopintojen lisäksi lentopallo-, hiihto- keihäs-, partio- ja musiikkilinjalla.[19]

Sosiaali- ja terveysalalla Pihtipudas tekee yhteistyötä Viitasaaren ja Kinnulan kanssa.[20]

Urheilua ja kulttuuriaMuokkaa

Pihtipudas on tunnettu Pihtiputaan Keihäskarnevaaleista, Pihtiputaan mummosta ja naisten lentopallon SM-liigajoukkue LiigaPlokista sekä Pihtiputaan lukiosta, jossa on muun muassa lentopallolinja. Kesällä 2006 Pihtiputaalla järjestettiin pitkän tauon jälkeen Saapasjalkarock-musiikkitapahtuma. Edellisen kerran Saapasjalkarock järjestettiin vuonna 1988.

Tunnettuja pihtiputaalaisiaMuokkaa

UrheiluMuokkaa

Liigaploki pelaa naisten lentopallon pääsarjassa.

KuviaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Pihtipudas Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Pihtipudas
  8. Pihtipudas: historia Viitattu 15.2.2012.
  9. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
  12. a b c Heini Utunen: Muurasjärven lyhyt historia Pihtipudas. Viitattu 2.3.2018.
  13. Pääkirkko Pihtiputaan seurakunta. Viitattu 2.3.2018.
  14. ”Soita nimismiehelle, että tulee hakemaan nuo raatonsa pois” – Näin Pihtiputaan poliisisurmat etenivät 48 vuotta sitten Ilta-Sanomat. 2017. Viitattu 2.3.2018.
  15. Pihtiputaan uusi johtaja liputtaa itsenäisyyden puolesta Yle. 14.9.2010. Viitattu 21.1.2018.
  16. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  17. Alueen Pihtipudas yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  19. Peruskoulut ja -opetus (ja linkitetyt sivut) Pihtipudas. Viitattu 28.1.2018.
  20. Perusturva ( = sosiaali- ja terveystoimi) Pihtipudas. Viitattu 28.1.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa