Kahdeksan surmanluotia

Mikko Niskasen ohjaama televisioelokuva vuodelta 1972

Kahdeksan surmanluotia on Mikko Niskasen käsikirjoittama ja ohjaama neliosainen tv-elokuva vuodelta 1972. Se pohjautuu osittain Pihtiputaalla 7. maaliskuuta 1969 tapahtuneeseen surmatyöhön, jossa sekatyöläinen ja pienviljelijä Tauno Pasanen ampui neljä poliisia.

Kahdeksan surmanluotia
Elokuvan juliste
Elokuvan juliste
Ohjaaja Mikko Niskanen
Käsikirjoittaja Mikko Niskanen
Tuottaja Mikko Niskanen
Säveltäjä Erkki Ertama
Leikkaaja Jyrki Rapp
Jörn Donner
Pääosat Mikko Niskanen
Tarja-Tuulikki Tarsala
Paavo Pentikäinen
Sulo Hokkanen
Olavi Tervahartiala
Kaarlo Wilska
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Yleisradio
Käpy-Studiot Oy
Ensi-ilta 15. syyskuuta 1972
Kesto 316 min (televisio-elokuva)
145 min (elokuva)
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Pasasen tapauksen ohella Niskanen halusi esitellä elokuvassa kotikylänsä Konginkankaan Liimattalan elämänmenoa.[1]

»Pihtiputaan kauhutapahtuma antoi minulle kuin sähköiskun, kytki virran elottomaan tajuntaani...Tiesin heti, että Pihtiputaan laukaukset päättivät pitkän ja johdonmukaisen tapahtumaketjun. Tajusin, että tässä oli taustalla kokonainen ongelmakenttä, sen maasto oli minulle tuttu. Tajusin myös, että tämä oli minun tehtäväni. En valinnut tehtävää, tehtävä valitsi minut.[2]»

Elokuvan päähenkilöä Pasia näytteli Mikko Niskanen ja tämän puolisoa Tarja-Tuulikki Tarsala. Naapuria (Reiska) esitti Paavo Pentikäinen. Tuotannossa käytettiin myös amatöörinäyttelijöitä.[1]

Tarsala on myöhemmin kertonut, että hän piti Niskasen eläytymistä viinankeittoa ja häiriköintiä harjoittaneen Pasin rooliin lähes pelottavana.[1]

Elokuvan tekemisessä ilmeni aikataulu- ja budjettiongelmia, minkä vuoksi tuotannon pysäyttämistä pidettiin Yleisradiossa vakavasti otettavana vaihtoehtona. Siihen ei lopulta kuitenkaan ryhdytty.[1]

Elokuva esitettiin ensimmäisen kerran neliosaisena televisiosarjana keväällä 1972. Saman vuoden syksyllä elokuvateattereissa nähtiin 145-minuuttinen versio, jonka oli leikannut Jörn Donner. Sakari Toiviaisen mukaan kummankin version vastaanotto oli suorastaan ylistävää.[1]

Kahdeksan surmanluotia sai parhaan ohjauksen (Mikko Niskanen) ja parhaan miespääosan (Mikko Niskanen) Jussi-palkinnot. Lisäksi Niskaselle myönnettiin 1972 Valtion elokuvataiteilijapalkinto, joka oli 5 000 markan suuruinen.

Vuonna 1992 kuusikymmentä suomalaista elokuvakriitikkoa äänesti itsenäisyyden 75-vuotisjuhlan kunniaksi kaikkien aikojen parhaasta kotimaisesta elokuvasta. Valituksi tulivat tasaäänin Kahdeksan surmanluotia ja Aki Kaurismäen Tulitikkutehtaan tyttö.[3] Ylen äänestyksessä vuonna 2012 kriitikot valitsivat sen kaikkien aikojen viidenneksi parhaaksi suomalaiselokuvaksi[4].

Elokuvan täyspitkä versio on ilmestynyt kahdella lisämateriaalittomalla DVD-levyllä.[5][6]

Tauno Pasanen katsoi elokuvan Turun vankimielisairaalassa 14. huhtikuuta 1971. Niskasen mukaan Pasanen oli kuvaillut katselun aiheuttamia tuntemuksia seuraavalla tavalla:

»Tää on niin totta, että minua välillä naurattaa ja itkettää. Niin se ol elämä siellä. Se ol niin tarkkaan kuvattu tuo minun elämänkohtalo, että se on ku suoraan minun sielustan revästy.[7]»

Näyttelijät

muokkaa
 
Paavo Pentikäinen ja Mikko Niskanen.
 Mikko Niskanen  Pasi, pienviljelijä  
 Tarja-Tuulikki Tarsala  Pasin vaimo  
 Tauno Paananen  Tauno, "Tanu"  
 Elina Liimatainen  Elina, "Ellu"  
 Ari Vainiontaus  Ari  
 Mauno Argillander  Manu  
 Paavo Pentikäinen  Reiska  
 Ilmari Piilonen  riistapäällikkö, "Karvamato"  
 Yrjö Liehunen  kauppias  
 Kaarlo Wilska  saarnaaja  
 Olavi Tervahartiala  Taisto Kokki  
 Sulo Hokkanen  Sulo Kokki, "Suli"  
 Pertti Weckström  lääkäri  
 Kalle Kellokangas  Kalle  
 Helinä Tevi  Pasin vaimon sisar  
 Riku Rinkama  tuomari  
 Harri Väreluoto  nimismies  
 Sakari Niskanen  1. poliisi, ulosottomies  
 Sulo Olkkonen  2. poliisi  
 Jorma Lindfors  3. poliisi, ulosottomies  
 Toivo Kähkönen  4. poliisi  
 Matti Nurminen  5. poliisi  
 Esko Nikkari  6. poliisi  

Näytelmä

muokkaa

Vuonna 2010 lahtelainen Teatteri Vanha Juko teki elokuvasta näytelmän, jonka tapahtumapaikkana on teollisuuskaupunki maaseudun sijasta. Tarinan päähenkilö työskentelee roskakuskina ja freelance-näyttelijänä. Myös teatteriversiossa ampuma-ase ja alkoholi aiheuttavat vakavat seuraukset. Näytelmän ohjasi Juha Luukkonen.[8]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Lappalainen, Marja-Liisa: "Ei mikään cowboy-tarina". Ilta-Sanomat, 28.2.2009, s. 21.
  2. Tampereen elokuvajuhla 2001, Uta.fi
  3. Elävän kuvan vuosikirja 1993, s. 81. Suomen elokuvasäätiö, 1993. ISBN 951-37-1086-6
  4. Kriitikot valitsivat kaikkien aikojen parhaan kotimaisen elokuvan Yle Uutiset. 12.11.2012. Viitattu 26.3.2022.
  5. Vainikainen, Sami: Kahdeksan surmanluotia 10.2.2004. DVDkotelo. Viitattu 9.11.2007.
  6. Kahdeksan surmanluotia YLE. Viitattu 9.11.2007.
  7. Keijo Palosaari: Mikko Niskanen: elokuva joka hänen täytyi tehdä – Matkalla kohti ranskalaisen auteur-politiikan sankariroolia Arctic films. Viitattu 10.11.2007.
  8. Vanhan Jukon Kahden surmanluotia on teatteritapaus

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Saari, Juha: ”Neljä huomiota Kahdeksasta surmanluodista”. Filmihullu 1/2016.

Aiheesta muualla

muokkaa