Wikipedia

Keski-Suomen hyvinvointialue

julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on itsehallinto Keski-Suomen alueella

Keski-Suomen hyvinvointialue (HyväKS ta HyvaKS) vastaa 22 Keski-Suomen kunnan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista, ja sen toiminta käynnistyi 1. tammikuuta 2023. Alan tehtävät luovutettiin hyvinvointialueen vastuulle alueen kunnilta ja kuntayhtymiltä.[1] Näitä tehtäviä hoitava henkilöstö siirrettiin kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueen palvelukseen. Tämä vähentää kuntien palkkakustannuksia. Ikääntymisestä ja sairastumisista johtuvat kustannuksetkin tulivat hyvinvointialueen kannettaviksi.[2] Toimintaa varten tarvittavat tilat ja välineet siirrettiin kunnilta hyvinvointialueen hallintaan.[3] Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Keski-Suomen pelastuslaitos purkautuivat, ja niiden omaisuus sekä velat siirtyivät hyvinvointialueelle.[4] Koko maassa on yhteensä 21 hyvinvointialuetta.[5]

Keski-Suomen hyvinvointialue
Yleistä
Väkiluku 272 359
Alue Keski-Suomen maakunta
Keskuspaikka Jyväskylä
Kunnat 22
Yhteistyöalue Itä-Suomen yhteistyöalue
Hyvinvointialuejohtaja Jan-Johannes Tollet
Pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos
Aluevaltuusto
Aluevaltuuston koko 69
Puheenjohtaja Jani Kokko
Puolueet ja valtuustopaikat
Keskusta 18
SDP 16
Kokoomus 11
Perussuomalaiset 7
Vihreät 7
Vasemmistoliitto 6
Kristillisdemokraatit 3
VKK 1
Keski-Suomen Sairaala Nova toimii Keski-Suomen hyvinvointialueen keskussairaalana

Keski-Suomen hyvinvointialueen johtoon valittiin 69 aluevaltuutettua. Vaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022.[6]

Kunnat muokkaa

 
Keski-Suomen hyvinvointialue

Hyvinvointialueeseen kuuluu 22 kuntaa, joista 6 on kaupunkeja.[7]

Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuulunut Jämsän kaupunki liittyi Keski-Suomen hyvinvointialueeseen 1. tammikuuta 2023.[8][4] Vuoden 2022 huhtikuussa hyvinvointialueella asui 272 359 asukasta.[9]

Palvelut muokkaa

Hyvinvointialue tuottaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut koko Keski-Suomen maakunnan alueelle.[10]

Sosiaalihuolto muokkaa

Sosiaalipalveluita tarjotaan mm. sosiaali- ja kriisipäivystyksessä, eri puolilla maakuntaa sijaitsevissa sosiaalitoimistoissa, terveydenhuollon yksiköissä tehtävässä sosiaalityössä, asumispalveluissa, kotouttamispalveluissa, lapsiperheiden sosiaalityössä ja tukiperhetoiminnassa.[11] Ikääntyneiden asiakas- ja palveluohjausta järjestetään koko Keski-Suomen alueella.[12] Ikääntyneiden kotona asumista voidaan tukea mm. ateriapalveluin, turva-auttamispaveluin, kuljetuspalveluin, hygieniapalveluin, asiointipalveluin, siivouspalveluin ja vaatehuoltopalveluin. Ikääntynelle voidaan järjestää myös kuntouttava arviointijakso, kotihoitoa, etähoivaa, lääkeautomaatti ja tehostettua kotikuntoutusta. Ikäihmisille voidaan järjestää myös ikäihmisten terveystarkastuksia, muistihoitajan palveluita tai päivätoimintaa.[13] Vammaisille järjestetään mm. sosiaaliohjausta ja sosiaalityötä, neuvontaa ja ensiarviointia, päivä- ja työtoimintaa, sopeutumisvalmennusta, henkilökohtaista apua, omais- ja perhehoitoa, asumispalveluita, esteettömän asumisen tukea, kuljetuspalveluita sekä kuntoutusohjausta ja -työryhmiä.[14]

Terveydenhuolto muokkaa

 
Äänekosken terveysaseman rakennus valmistui kesäkuussa 2014.

Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan eri puolilla Keski-Suomea sijaitsevilla terveysasemilla.[15] Mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan myös.[16]Äitiys- ja lastenneuvoloita on eri puolilla maakuntaa. Lisäksi on ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloita sekä perheneuvoloita.[17][18][19][20] Hammashoitoa järjestetään kaikille hammashoitoloissa.[21]Kouluterveydenhuolto ja opiskelijaterveydenhuolto, kuraattori ja psykologipalvelut sekä nuorisovastaanotto tukevat nuoria.[22] Fysioterapiaa, toimintaterapiaa, ravitsemusterapiaa, puheterapiaa ja apuvälinepalveluita on saatavilla. [23][24][25][26]

Erikoissairaanhoidon palvelut järjestetään pääosin Keski-Suomen Sairaala Novassa.[27] Kotisairaala toimii tarkoituksenmukaisen matkan päässä Jyväskylästä sekä Jämsässä.[28] Laboratoriopalveluita tuottaa Fimlab Laboratoriot Oy.[29] Lisäksi Jämsässä toimii hyvinvointialueen osittain omistama osakeyhtiömuotoinen Jokilaakson sairaala.[30][31]

Valvira ilmoitti heinäkuussa 2023 aloittavan kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn odotusaikojen valvonnan Keski-Suomessa ja 15 muulla hyvinvointialueella sekä HUS-yhtymässä. Kaikilta hyvinvointialueilta löytyy potilaita, jotka ovat odottaneet erikoissairaanhoitoon pääsyä yli terveydenhuoltolaissa säädetyn maksimiodotusajan. Sairaalapalveluiden johtaja Juha Palonevan mukaan syynä tähän on koronapandemia, hoitopalveluiden ongelmat, muutto Sairaala Novaan sekä työtaistelut. Myös kaksi kertaa vuodessa tapahtuvat lomien vuoksi tehävät toimintojen sulut lisäävät jonoja. Kiireellisen hoidon järjestämisessä ei ole ollut ongelmia. Palonevan mukaan hyvinvointialueen rahoitus ei ole riittävä, jotta jonoista päästäisiin.[32]

Pelastustoimi muokkaa

Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa alueen pelastuspalvelut.[33] Keski-Suomessa on yhteensä 45 paloasemaa.[34]

Virkamiesjohto muokkaa

Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuusto valitsi 14. kesäkuuta 2022 järjestetyssä kokouksessa Keski-Suomen hyvinvointialueen johtajaksi Jan-Johannes Tolletin. Tehtävä on määräaikainen ja se kestää kuusi vuotta.[35] Keski-Suomen hyvinvointialueen hallitus valitsi kokouksessaan 23. elokuuta 2022 sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajaksi Kati Kallimon ja pelastusjohtajaksi Ville Mensalan. Virkatehtävät alkavat 1.tammikuuta 2023 ja virat ovat toistaiseksi voimassa olevia.[36] Konsernipalveluiden toimialajohtajaksi valittiin aluehallituksen 11. lokakuuta 2022 järjestetyssä kokouksessa Lasse Leppä.[37]

Aluevaltuusto ja aluehallitus muokkaa

 
Jyväskyän keskuspaloasema, josta johdetaan Keski-Suomen pelastustoimen toimintaa, on osa Keski-Suomen hyvinvointialuetta.

Ensimmäiset aluevaalit järjestettiin 23. tammikuuta 2022,[38] ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa maaliskuussa 2022.[39] Vuoden 2021 elokuun väestötietojen perusteella Keski-Suomen aluevaltuustoon valittiin 69 valtuutettua.[40] Aluevaltuuston puheenjohtajana toimii Jani Kokko (SDP).[41] Aluehallituksen puheenjohtajana toimii Marja Kaisa Aula (Kesk.). Aluehallitukseen kuuluu 13 jäsentä.[42]

VaalivuosiVas.SDPVihr.Kesk.MuutKDKok.PSGraafinen esitys, paikat ja äänestysprosenttiYht.%Sukupuolijakauma (M/N)
202261671813117
6167183117
6947,5
3435
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Lähteet muokkaa

  1. ↑ Tietoa hyvinvointialueesta Keski-Suomen hyvinvointialue 2023. Arkistoitu 17.12.2021. Viitattu 18.12.2021.
  2. ↑ Sote-uudistus vaikuttaa kuntiin laajasti Soteuudistus. Viitattu 18.12.2021.
  3. ↑ Sote-uudistuksen vaikutukset kuntien omaisuuteen Soteuudistus. Arkistoitu 6.2.2023. Viitattu 19.12.2021.
  4. ↑ a b Nieminen, Katri: Paljonko on rahaa, kuka tekee päätökset ja mikä muuttuu potilaan kannalta? Tässä jutussa kerromme, mikä on Keski-Suomen hyvinvointialue pähkinänkuoressa Keskisuomalainen. 11.1.2022. Viitattu 11.1.2022.
  5. ↑ Mikä on hyvinvointialue? Soteuudistus. Arkistoitu 1.2.2022. Viitattu 18.12.2021.
  6. ↑ Aluevaalit 2022 | HyvaKS.fi hyvaks.fi. Arkistoitu 17.12.2021. Viitattu 17.12.2021.
  7. ↑ Suomen eduskunta: 29.6.2021/616 Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta, 6-7 § https://finlex.fi. 29.6.2021. Viitattu 25.12.2021.
  8. ↑ Kalliosaari, Kati: Kun sote toteutuu, Jämsä jättää Pirkanmaan ja siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueelle Aamulehti. 22.10.2021. Viitattu 11.1.2022.
  9. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Viitattu 4.6.2022. [vanhentunut linkki]
  10. ↑ Keski-Suomen hyvinvointialue | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
  11. ↑ Sosiaalipalvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
  12. ↑ Ikääntyneiden keskitetty asiakas -ja palveluohjaus | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
  13. ↑ Ikääntyneiden palvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  14. ↑ Vammaisten palvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  15. ↑ Terveysasemat | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
  16. ↑ Mielenterveys- ja päihdepalvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
  17. ↑ Äitiysneuvola | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  18. ↑ Lastenneuvola | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  19. ↑ Ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvola | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  20. ↑ Perheneuvola | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  21. ↑ Hammashoito/suun terveydenhuolto | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  22. ↑ Nuorten palvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  23. ↑ Fysioterapia | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  24. ↑ Toimintaterapia | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  25. ↑ Ravitsemusterapia | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  26. ↑ Apuvälinepalvelu | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  27. ↑ Sairaala Nova | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
  28. ↑ Kotisairaala | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 14.1.2023.
  29. ↑ Laboratorio | Keski-Suomen hyvinvointialue hyvaks.fi. Viitattu 4.3.2023.
  30. ↑ Lahtivuori, Sallamari: Aluehallitus käsittelee Jämsän Terveyden palvelusopimuksen optiokauden käyttöä. Jämsän seutu, 3.6.2023. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.6.2023.
  31. ↑ Jokilaakson sairaala Pihlajalinna. Viitattu 12.6.2023.
  32. ↑ Perämäki, Pertti: Valvira älähti Keski-Suomen hoitojonoista – "Tämä on resurssikysymys", sanoo sairaalapalveluiden johtaja Keskisuomalainen. 24.7.2023. Viitattu 26.7.2023.
  33. ↑ Pelastuspalvelut | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 1.1.2023.
  34. ↑ Etusivu | Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastustoimi. Arkistoitu 31.12.2022. Viitattu 14.1.2023.
  35. ↑ Jan Tollet valittiin Keski-Suomen hyvinvointialuejohtajaksi 14.6.2022. Keski-Suomen hyvinvointialue 2023. Viitattu 14.6.2022.
  36. ↑ Kati Kallimo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtajaksi, Ville Mensala pelastusjohtajaksi | HyvaKS.fi hyvaks.fi. Viitattu 23.8.2022.
  37. ↑ Lasse Leppä konsernipalvelujen toimialajohtajaksi | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 7.1.2023.
  38. ↑ Aluevaalit Vaalit. Viitattu 19.8.2021.
  39. ↑ Hyvinvointialueiden perustaminen - Soteuudistus. Viitattu 19.8.2021. [vanhentunut linkki]
  40. ↑ Aluevaalit Vaalit. Viitattu 6.10.2021.
  41. ↑ Aluevaltuusto | Keski-Suomen hyvinvointialue hyvaks.fi. Viitattu 3.2.2023.
  42. ↑ Aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Jani Kokko ja aluehallituksen puheenjohtajaksi Maria Kaisa Aula | Hyvaks.fi hyvaks.fi. Viitattu 7.1.2023.

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keski-Suomen_hyvinvointialue&oldid=22192958”