Wikipedia

Kinnula

kunta Keski-Suomen maakunnassa

Kinnula on Suomen kunta Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa kantatien 58 varrella Suomenselän vedenjakaja-alueella. Kunnassa on hieman alle 1 600 asukasta. Kinnulan naapurikunnat ovat Kivijärvi, Lestijärvi, Perho, Pihtipudas, Reisjärvi ja Viitasaari, ja sillä on ulkomailla kaksi ystävyyskuntaa: Trøgstad Norjassa ja Konguta Virossa.

Kinnula
Kinnula coat of arms.svg Kinnula sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°22′N, 024°58′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero 256
Hallinnollinen keskus Kinnulan kirkonkylä
Perustettu 1914
Kokonaispinta-ala 495,73 km²
223:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 460,20 km²
– sisävesi 35,53 km²
Väkiluku 1 553
278:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 3,37 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 17,4 %
– 15–64-v. 49,2 %
– yli 64-v. 33,4 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 99,4 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– saamenkielisiä 0,1 %
– muut 0,5 %
Kunnallisvero 21,50 %
90:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Kirsi Kellokangas[6] *–2023)
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • PS
10
3
1
1
www.kinnula.fi

Kinnulan luonto ja vesistöt ovat houkutelleet paikkakunnalle paljon kesämökkiläisiä; nykyisin kesämökkejä on kunnan alueella 415.

Kinnula on ollut paljon julkisuudessa kunnan sisäisten poliittisten riitojen vuoksi[8].

MaantiedeMuokkaa

Kinnula sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa Suomenselän vedenjakaja-alueella. Lähin kaupunki Viitasaari on 65 km:n päässä, matkaa Jyväskylään on 162 km.[9]

Kinnulan naapurikunnat ovat Kivijärvi, Lestijärvi, Perho, Pihtipudas, Reisjärvi ja Viitasaari.

Kinnulassa on kaikkiaan 66 järveä, joista suurimmat ovat Kivijärvi, Ylä-Jäppä – Ala-Jäppä ja Iso Koirajärvi.[10]

Salamajärven kansallispuisto ulottuu Kinnulaan Perhon suunnalta. Muita suojeltuja Natura-alueita ovat Aholan laitumet, Kivijärvi ja Seläntauksen suot.[11]

KylätMuokkaa

Hakkaraniemi, Hiilinki, Jääjoki, Kangaskylä, Kirkonkylä, Markokylä, Matkusjoki, Muhola, Myllykylä, Niemenkylä, Rantakylä, Saarenkylä, Silkkiperä, Urpila.

HistoriaMuokkaa

Kinnulan alue on kuulunut Rautalammin vanhaan emäpitäjään. Rautalammin pitäjän tai nykyisen kunnan historia alkaa vuodesta 1561, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi määräyksen Rautalammin hallintopitäjän muodostamisesta. Savolaiset olivat sitä ennen aloittaneet hämäläisten laajojen erämaiden asuttamisen ja kaskiviljelyn.

Keisarillinen Suomen senaatti oli päättänyt Kinnulan seurakunnan itsenäistymisestä vuonna 1904 mutta se toteutui käytännössä vasta Kivijärven ja Kinnulan yhteisen kirkkoherran Frans Peter Krankin kuoltua vuonna 1910.

Kinnulan ensimmäinen kunnanjohtaja oli Vilho Kinnunen (1927–1992). Vilho Kinnusella oli kymmeniä luottamustehtäviä, ja hän oli Säästöpankin pankinjohtaja, josta virasta hän siirtyi kunnanjohtajaksi vuonna 1976. Kinnunen jäi sairauseläkkeelle 31.12.1990. Hän kuoli Kinnulassa 64-vuotiaana vuonna 1992.

 
Kinnulan kirkko

Vilho Kinnusta seurannut kunnanjohtaja HTM Kauko-Pekka Moilanen (s. 1947) toimi Kinnulan kunnanjohtajana vuodesta 1990 eli 14 vuotta. Ennen Kinnulaan siirtymistä hän oli Multian kunnanjohtajana vuosina 1988–1989.

Moilasen seuraaja PD, insinööri (ylempi AMK) Juha Urpilainen (s. 1959) toimi Kinnulan kunnanjohtajana 2004–2014. Hänet yritettiin erottaa yleiseen luottamuspulaan vedoten lokakuussa 2013. Urpilainen valitti asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, mutta peruutti myöhemmin valituksensa kunnan kanssa tekemänsä sovintosopimuksen mukaisesti. Sopimuksessa Kinnulan kunta puolestaan sitoutui maksamaan Urpilaiselle asian sovinnolliseksi sopimiseksi korvausta virkasuhteen päättyessä 80 000 euroa sekä lisäksi neljän kuukauden palkan ilman työvelvoitetta. Hallinto-oikeus kumosi syksyllä 2014 Urpilaisen erottamisen erään kuntalaisen tekemän valituksen pohjalta[12]. Hetken aikaa Kinnulassa näytti olevan kaksi kunnanjohtajaa[13]. Lopulta Urpilainen erosi itse noin 120 000 euron korvausta vastaan[14]. Ennen Kinnulaa Urpilainen toimi mm. Kajaanin elinkeinojohtajana ja Nokian Renkaiden tehtaanjohtajana.[15]

Vuoden 2014 heinäkuusta vuoden 2019 maaliskuuhun Kinnulan kunnanjohtajana toimi kasvatustieteen tohtori Pekka Kanervio[16] (s. 1957). Hän on toiminut mm. luokanopettajana ja tutkijana sekä tehnyt rehtorin sijaisuuksia myös Kinnulassa ennen kunnanjohtajaksi valintaansa. Kanervion aikana Kinnulan kunnan talous kriisiytyi ja väkiluku laski jyrkästi. Kanervio joutui eroamaan luottamuspulan vuoksi 1.4.2019 alkaen[17]. Hänen jälkeensä Kinnulan kunnanjohtajana on toiminut HTM Erkki Nikkilä, joka on Kinnulan ensimmäisen kunnanjohtajan Vilho Kinnusen poika[18]. Hän on kuitenkin irtisanoutunut tehtävästään marraskuussa 2021 siirtyäkseen Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikaishallinnon palvelukseen joulukuussa 2021. Määräaikaista viiden vuoden kunnanjohtajan pestiä olisi ollut vielä kolme vuotta jäljellä. Kunnanhallitukselle Nikkilän irtisanoutuminen tuli yllätyksenä[19].

JohtoMuokkaa

Myös nykyinen kunnanjohtaja Kirsi Kellokangas on eroamasa luottamuspulan johdosta keväällä 2023.

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 459 työpaikkaa. Niistä 22 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 63 % palveluissa ja 12 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa keskimäärin (3 %).[20]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sijoitus- ja konsultointiyritys Matril Oy, soraa ja sepeliä myyvä KS-Mursketeam Oy ja Sammalpeuhojen Perhekoti.[21]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kinnulan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 248
1985
  
 2 309
1990
  
 2 307
1995
  
 2 272
2000
  
 2 117
2005
  
 1 933
2010
  
 1 821
2015
  
 1 745
2020
  
 1 620
Lähde: Tilastokeskus.[22]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kinnulassa oli 1 656 asukasta, joista 827 asui taajamassa, 824 haja-asutusalueilla ja 5:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kinnulan taajama-aste on 50,1 %.[23] Kunnassa on vain yksi taajama, Kinnulan kirkonkylä.[24]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kinnulassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[25]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kinnulassa toimii Kinnulan helluntaiseurakunta.[26]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kinnulan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[27]

KulttuuriaMuokkaa

Kinnulan kirkonkylässä, Apajarannan lähettyvillä sijaitsee maallikkosaarnaaja, kuvataiteilija Vihtori Storckin perinneateljee. Kunnassa on keskeisenä urheilulajina pesäpallo.

Kinnulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla mutti ja rommakaksi kutsuttu lammaskeitto.[28]

Tunnettuja kinnulalaisiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. ↑ Kotilainen, Virpi: Kinnulan valtuusto äänesti Kirsi Kellokankaan kunnan uudeksi johtajaksi Yle Uutiset. 25.3.2022. Viitattu 22.10.2022.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Kinnula Oikeusministeriö. Viitattu 30.8.2021.
  8. ↑ Kinnulan kunnanjohtaja eroaa tehtävästään luottamuspulan vuoksi Keskisuomalainen. 11.3.2019. Viitattu 18.11.2021.
  9. ↑ Yleistä Kinnula. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 27.1.2018.
  10. ↑ Kinnula Järviwiki. Viitattu 26.2.2018.
  11. ↑ Natura 2000-alueet Keski-Suomessa Ympäristö. Viitattu 26.2.2018.
  12. ↑ Hallinto-oikeus kumosi Kinnulan entisen kunnanjohtajan erottamispäätöksen Yle Uutiset. 13.10.2014. Viitattu 18.11.2021.
  13. ↑ Kinnula ratkoo kahden kunnanjohtajan ongelmaa Yle Uutiset. 13.10.2014. Viitattu 18.11.2021.
  14. ↑ Kinnula hakee jälleen kunnanjohtajaa Kuntalehti. 26.3.2019. Viitattu 18.11.2021.
  15. ↑ Kinnulan kunnan ja Juha Urpilaisen välinen sovintosopimus. Kinnulan kunta. Viitattu 12.6.2014. kinnula.fi. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 12.6.2014.
  16. ↑ Yllättävä valinta herätti tunteita Kotiseudun Sanomat. 24.6.2014. Arkistoitu 27.1.2018. Viitattu 27.1.2018.
  17. ↑ Kanervio lähtee Kinnulasta luottamuspulan takia Kuntalehti. 11.3.2019. Viitattu 18.11.2021.
  18. ↑ Erkki Nikkilä yksimielisesti Kinnulan johtoon Kotiseudun Sanomat. 24.4.2019. Viitattu 18.11.2021.
  19. ↑ KSML: Kunnanjohtaja Erkki Nikkilä jättää Kinnulan ja lähtee rakentamaan Keski-Suomen hyvinvointialuetta Yle Uutiset. 9.11.2021. Viitattu 18.11.2021.
  20. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2018.
  21. ↑ Alueen Kinnula yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 27.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 29.1.2018.
  23. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 22.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  24. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  25. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  26. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  27. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  28. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 89. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kinnula&oldid=21496155”