Suomenselkä

vedenjakajaseutu Suomessa
Tämä artikkeli käsittelee vedenjakajaseutua. Vuonna 2022 muodostettavaksi suunnitellusta Suomenselän kunnasta on eri artikkeli.

Suomenselkä on Sisä-Suomessa sijaitseva vedenjakajaseutu. Se erottaa Perämereen laskevien Pohjanmaan jokien valuma-alueet Järvi-Suomen vesistöjen valuma-alueista lounas-koillis-suuntaisesti. Suomenselkä on myös yksi Suomen maisemamaakunnista.[1]

Suomenselkä Suomen maisemamaakuntajaossa.
Salamajärven kansallispuistoa keskisellä Suomenselällä.

Suomenselkä ei ole maantieteellisesti selkeästi rajattu, mutta melko yhtenäinen. Siihen luokitellaan kuuluvaksi Pohjanlahteen laskevien jokien ja Järvi-Suomen väliin jäävä alue, joka ulottuu siis teoriassa Satakunnan ja Pohjanmaan rajoilta Oulujärven rantamaisemiin ja Maanselän länsireunaan asti. Viitteellisenä etelärajana voitaneenselvennä pitää Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston aluetta. Salamajärven kansallispuisto luokitellaan useissa lähteissä virallisestiselvennä kuuluvaksi Suomenselän alueeseen. Maanselkää voidaan siis pitää Suomenselän itäisenä jatkeena, joka ulottuu Pohjois-Karjalaan ja Kainuuseen. Suomenselkä erottaa Kymijoen vesistön Saarijärven reitin Pohjanmaan rannikkovesistöstä ja muodostaa lounas-koillissuuntaisesti jatkuvan alueen. Suomenselältä on löytynyt kaksivaluntaisia järviä.

Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien rajat Pirkanmaata ja Keski-Suomea vastaan kulkevat pääosin juuri Suomenselällä.

Suomenselkää luonnehditaan usein karuksi ja laakeaksi alueeksi. Maaston suhteelliset korkeuserot jäävät yleensä alle 20 metriin. Metsämaat Suomenselän alueella ovat pääosin karuja puolukkatyypin männikkökankaita. Alueelle on tyypillistä myös soiden huomattava runsaus. Täten Suomenselällä on paljon lakka- ja karpalosoita. Alueen vallitseva maalaji on moreeni. Suomenselkää on myös nimitetty ”Lapin sormeksi” runsaslumisten talvien ja ympäröiviä alueita heikompien kasvien menestysmahdollisuuksien vuoksi. Suomenselkää pitkin keskiboreaalinen metsäkasvillisuusvyöhyke, joka Itä-Suomessa alkaa vasta Kainuun rajoilla ja Pohjois-Karjalassa, ulottuu eteläisimmillään Satakunnan maakunnan pohjoisosiin[2]. Suomenselkä tarjoaa eläinlajeille vaellusreitin idästä eteläiseen Suomeen ja rajoittuu idässä Maanselkään.

Alueen kunnat

muokkaa

Suomenselkä on keskimäärin muuta maata harvempaan asutettua seutua, ja paikkakunnista suurin osa on rakenteeltaan maatalousvaltaisia. Myös turismi ja kaupankäynti on osassa kunnista merkittävää. Joissain kunnissa on pienteollisuutta ja teollisuusyhtiöitä, ja Pohjois-Pohjanmaan laajat turvesuot ovat mahdollistaneet turvevoimateollisuuden.

Seuraavat kunnat kuuluvat epävirallisesti Suomenselän alueeseen maastollisesti ainakin osittain kartastojen ja aineistojen perusteella. lähde tarkemmin? Suomenselkä käsittää alueita kaikkiaan Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnista. Kaupungit on lihavoitu.


Liikenne

muokkaa
 
Kantatie 58 eli Suomenselkätie Suomen kartalla.
  •   Suomenselän liikenne rakentuu melko lailla sitä halkovan Kantatie 58:n varaan, joka halkaisee sen pohjois-etelä-suuntaisesti. Tie alkaa Kangasalta ja kulkee Keuruun, Karstulan ja Haapajärven kautta Kärsämäelle. Kyseinen tie on Suomen kantateistä pisin, ja on kaikkiaan 385 kilometriä pitkä. Sitä kutsutaankin epävirallisesti Suomenselkätieksi. Tie on pääosin hyvässä kunnossa ja koostuu useasta eri tiejaksosta.

Suomenselän merkittävät valtatiet

muokkaa

Suomenselän merkittävät kantatiet

muokkaa

Kantatie 75:tä voidaan pitää taas yhtenä Maanselän merkittävänä liikenneväylänä, joka toimii 77-tien jatkeena Siilinjärveltä itään päin. 77 on osa Sinistä tietä.

Nähtävyydet

muokkaa

Kantatie 66:n varrella on erittäin hyvin alueen monimuotoisesta luonnosta kertovat Torisevan rotkojärvet. Alueen suoluonnosta esimerkkinä mainittakoon Salamajärven kansallispuisto, joka sijaitsee Perhon, Kinnulan ja Kivijärven kunnissa. Alueen luonto tarjoaa paljon nähtävää ja joissain Suomenselän kunnissa on paljon myös kulttuurinähtävyyksiä kuten Haapamäen höyryveturipuisto Keuruulla. Lisäksi Suomen suurimmaksi mainittu Tuurin kyläkauppa Töysässä sijaitsee läntisellä Suomenselällä.

Suomenselkä käsitteenä

muokkaa

Suomenselkä on vakiintunut melko hyvin Suomen maantieteelliseen nimistöön, ja se on omaksuttu melko laajasti. Yleisesti puhutaan Suomenselän seudusta, ja Suomenselällä kunnat ovat ottaneet sen nimistöönsä kuvaamaan maantieteellistä sijaintiaan. Erityisesti Ähtärin ja Alajärven seudulla sekä Perhon ja Kinnulan seudulla on käytetty nimeä aktiivisesti. Lisäksi Virroilla ilmestyy sanomalehti nimeltään Suomenselän Sanomat ja on olemassa Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ja nimeä on laajalti käytetty kunta- ja koulutusyhtymien yhdysnimenä.

Lähteet

muokkaa
  1. Maisemamaakunnat Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 2.1.2011.
  2. Hotanen, Juha-Pekka, Hannu Nousiainen, Raisa Mäkipää, Anrtti Reinikainen & Tiina Tonteri: Metsätyypit. Opas kasvupaikkojen luokitteluun, s. 27. Helsinki: Metsäntutkimuslaitos, 2013. ISBN 978-952-5694-22-2.