Kangasala

kaupunki Pirkanmaan maakunnassa

Kangasala on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 32 483 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 870,88 km2, josta 212,79 km2 on vesistöjä.[1] Kangasalan naapurikunnat ovat Kuhmoinen, Lempäälä, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne, Tampere ja Valkeakoski. Kangasalan kirkolta on matkaa Tampereelle 17 km ja Helsinkiin 163 km.

Kangasala
Kangasala.vaakuna.svg Kangasala sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Kangasala aerial 4.jpg
Sijainti 61°27′50″N, 024°04′20″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Kuntanumero 211
Hallinnollinen keskus Kangasalan kirkonkylä
Perustettu 1865
– kaupungiksi 2018
Kuntaliitokset Sahalahti (2005)
Kuhmalahti (2011)
Kokonaispinta-ala 870,88 km²
130:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 658,09 km²
– sisävesi 212,79 km²
Väkiluku 32 483
36:nneksi suurin 30.9.2021 [2]
väestötiheys 49,36 as./km² (30.9.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,8 %
– 15–64-v. 60,2 %
– yli 64-v. 20,9 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 97,1 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,6 %
Kunnallisvero 21,00 %
157:nneksi suurin 2021 [5]
Kaupunginjohtaja Oskari Auvinen
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kok.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • KD
 • Kesk.
 • Vas.

14
11
9
6
5
4
2
www.kangasala.fi

Kangasalan valtuusto päätti äänin 33-18, että kaupunki-nimitys otetaan käyttöön 1.1.2018.[7] Edellinen kerta, jolloin jokin kunta otti kaupunki-nimityksen käyttöön, oli vuosi 2005, jolloin nyttemmin jo Lappeenrantaan liittyneestä Joutsenosta tuli kaupunki. Ennen nimityksen käyttöönottoa Kangasala oli Uudenmaan ulkopuolella väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käyttänyt kaupunki-nimitystä.lähde?

Kangasala on aiheena Topeliuksen 1853 kirjoittamassa runossa Kesäpäivä Kangasalla, jonka Gabriel Linsén sovitti tunnetuksi lauluksi. Laulussa ylistetään Roineen ”armaita aaltoja” ja Längelmäveden hohtelua. Järvien lisäksi Kangasalan maantieteellinen piirre on kaupungin halkaiseva harjujono, jonne on rakennettu näkötorneja.lähde?

NimiMuokkaa

 
Maisema Kangasalalta, Eero Järnefelt, 1891

Erään selityksenkenen mukaan? mukaan Kangasalan nimi johtuu sanasta ”kangas”, joka on muinaisgermaaninen laina ja sukua saksan Gang- sekä ruotsin gång-sanoille ja tarkoittaa käytävää, kovapohjaista kulkureittiä tai muuta sellaista. Kangasalan harjujono on ollut keskeinen kulkuväylä kautta aikojen. Nimi kokonaisuudessaan tarkoittaa samaa kuin ”kankaanala”, mutta se kuuluu toiseen sanatyyppiin: kynnysalla/kynnysala, taivasalla/taivasala, katosalla/katosala. Nimen taivutus on näin ollen epäsäännöllinen: mennään Kangasalle (ei ”Kangasalaan” tai ”Kangasalalle”). Kuitenkin Kangasalla asuvasta henkilöstä käytetään nimitystä kangasalalainen, ja myös muotoa Kangasalalle käytetään muuta kuin liikkumista tarkoittavissa asiayhteyksissä, esim. ”Kangasalalle tyypillinen piirre...” tai ”Kangasalalle myönnettiin valtionapua...” On myös selitetty,kenen mukaan? että Kangasala on ugrilaisen termin ”kannas” johdannainen. Se tulisi esihistorialliselta ajalta, jolloin vesistöt olivat 8–14 metriä nykyistä korkeammalla. Vesireittejä oli useita ja alueelle tuli parikin merenlahtea joiden väliin jäi korkea harjukannas. Paikalla on ollut asutusta jatkuvasti kivikaudelta lähtien. Ugrisanasto tulee ajalta ennen ajanlaskun alkua, jolloin Pirkkalan alue oli tärkeä liikenteen solmukohta, kuljetettaessa etelään lohta, tervaa ja turkiksia.lähde?

Kangasalan nimi tavataan asiakirjoista ensi kerran vuonna 1403, jolloin se oli ollut Pirkkalasta eronneena noin puoli vuosisataa. Kangasalan kirkko sijaitsi aluksi Liuksialan kylässä Roineen rannalla, josta nimi levisi koko pitäjän nimeksi. On arveltu, että kirkon sijainti Pirkkalasta katsottuna ”kankaan alla” eli kangasalla, on vaikuttanut nimen syntyyn. Nykyiselle alueelleen kirkko sijoitettiin vasta 1600-luvulla, joten nykyisestä kirkosta tai kirkonkylästä ei nimen syntyminen ole voinut johtua. Muistitietona on tallennettu, että kun väki ennen vanhaan meni Tarpilan, Pikkolan ja Rekiälän pelloille touoille, ruista repimään ja nauriita kylvämään, se sanoi menevänsä kankaan alle. Tämä sopii suunnan ja maaston perusteella hyvin näkemykseen, että Kangasala aluksi sijaitsi Liuksialan suunnalla.lähde?

MaantiedeMuokkaa

LuontoMuokkaa

 
Kangasalan järvi- ja harjumaisemaa ihailemassa Kirkkoharjun näkötornista.
 
Seututie 325 kulkee Längelmäveden läpi.

Tampereella sijaitsevien Pispalanharjun ja Pyynikinharjun kanssa jonossa ovat Kangasalan Kirkkoharju, Kuohunharju, Keisarinharju ja Vehoniemenharju. Haralanharju sijaitsee pohjoisempana Vesijärven länsikyljessä.

Kangasalan kaupungin pinta-alasta noin neljännes on vettä ja Kangasalan alueella sijaitsee toistasataa järveä ja lampea. Kangasalan maisemat muodostuvat harjujen kyljissä sijaitsevista järvistä. Kolme Kangasalan suurinta järveä ovat Vesijärvi, Längelmävesi ja Roine. Vesijärvi laskee Längelmäveden eteläosaan. Längelmävedestä vesi virtaa Kaivannon kanavan kautta Roineeseen ja sieltä edelleen Mallasveteen ja Vanajaveteen. Muita merkittäviä järviä ovat Heposelkä, keskustan Kirkkojärvi, Sahalahden alueen Kirkkojärvi, Keljonjärvi, Pakkalanjärvi sekä osittain Kangasalan puolella sijaitsevat Kaukajärvi, Paalijärvi ja Pälkänevesi.lähde? Kaukajärven ja Pitkäjärven välisen kannaksen tuntumassa sijaitsee erityisesti luontoretkeilijöiden keskuudessa tunnettu Liutun lähdelähde?.

Kangasalan poikki kulkeva harjujakso jakaa kaupungin kahteen toisistaan melko selvästi eroavaan puoliskoon. Kaupungin eteläosassa maasto on melko tasaista, ja sitä hallitsevan Roineen rannoilla sijaitsee suurin osa kaupungin pelloista. Pohjoisosassa korkeuserot ovat suurempia, ja Vesijärven ympärillä sekä Längelmäveden itäpuolella on useita melko korkeita mäkiä, muiden muassa Valkeavuori lähellä Heponiemeä (178 m mpy.) ja Sahalahden Kaakonvuori (180 m mpy.). Vesijärven ja Längelmäveden välinen kannas on kauttaaltaan mäkinen ja useat järvien lahdet pistävät syvälle sen sisään.[8]

KaupunginosatMuokkaa

Kangasalan kaupunginosajako on 2020 lähtien seuraava:[9][10]

Numero Kaupunginosa Kuvaus
1 Lamminrahka Tampereen rajalla vt 12 varressa. Osa Tampereen kanssa yhteistä Lamminrahkan asuinaluetta on tässä kaupunginosassa.
2 Vatiala Lännessä Kangasalantien pohjoispuolella ja vt 12 lounaispuolella
3 Asema Kangasalan entisen rautatieaseman seutu, Metsäkulma, Kortekangas ja Tursola
4 Lentola Keskustan länsipuolella ja vt 12 lounaispuolella
5 Ilkko Lännessä Kangasalantien eteläpuolella ja vt 12 lounaispuolella
6 Saarenmaa Kaarina Maununtyttären tien varressa
7 Keskusta Kirkon seutu, Pikkola, Mäntyveräjä ja Herttuala
8 Riku Vesijärven länsirannalla keskustan pohjoispuolella
9 Ruutana Vesijärven länsirannalla
10 Suinula Vt9 varressa
11 Ranta-Koivisto Keskustasta luoteeseen Kaarina Maununtyttären tien varressa
12 Haapaniemi Kaarina Maununtyttären tien varressa
13 Tiihala Keskustan eteläpuolella
14 Huutijärvi Keskustasta kaakkoon vt12 varressa
15 Vääksy Vääksynjoen koillispuolella Vesijärven ja Längelmäveden välissä
16 Raudanmaa Vesijärven ja Längelmäveden välissä Oriveden suunnalla
17 Lihasula Pohjoisessa vt9 varressa Oriveden rajalla, Vesijärven pohjoisrannalla
18 Raikku Kaakossa vt12 varressa Pälkäneen rajalla
19 Saarikylät Roineen saarialuetta Pälkäneen rajalla
20 Kuohenmaa Eteläkulmassa Valkeakosken rajalla
21 Sahalahti Entisen Sahalahden kunnan alue, Längelmäveden kaakkoispuolella
22 Kuhmalahti Osa entistä Kuhmalahden kunnan aluetta
23 Vehkajärvi Idässä, entisen Kuhmalahden kunnan itäinen kylä

Osa-alueetMuokkaa

[11]

KylätMuokkaa

Kangasalan sekä entisten Sahalahden ja Kuhmalahden kuntien alueella on seuraavat 99 kylää:[12]

  • Alanen
  • Apajapohja
  • Eskola
  • Haapaniemi
  • Haapasaari
  • Haavisto
  • Haviseva
  • Heponiemi
  • Herttuala
  • Hykönsalo
  • Hyppärilä
  • Ilola
  • Isolahti
  • Isoniemi
  • Isopento
  • Jokioinen
  • Joutsiniemi
  • Kantola
  • Kaukola
  • Kautiala
  • Keljo
  • Kerppola
  • Keso
  • Kivisalmi
  • Koivisto
  • Koivuniemi
  • Korpiniemi
  • Kuru
  • Kyötikkälä
  • Kärkäs
  • Köyrä
  • Leipi
  • Lemponen
  • Lentola
  • Lihasula
  • Liuksiala
  • Luikala
  • Luukkaala
  • Moltsia
  • Monikkala
  • Mustoo
  • Mutikko
  • Mäyrä
  • Neulaniemi
  • Nuorto
  • Ohtola
  • Paalila
  • Pajula
  • Pakkala
  • Palo
  • Pappila
  • Parvela
  • Pikkola
  • Pispala
  • Pohja
  • Ponsa
  • Pyttylä
  • Raikku
  • Ranssila
  • Raronsalo
  • Rautia
  • Rekiälä
  • Riku
  • Saarioinen
  • Sahalahden Haapaniemi
  • Sahalahden Keljo
  • Sahalahden Pappila
  • Sahalahden Tursola
  • Sahalahti
  • Salmentaka
  • Sammalisto
  • Savo
  • Sorola
  • Suinula
  • Suomatka
  • Suomela
  • Suorama
  • Tarkeela
  • Tarpila
  • Taustiala

Muita kulmakuntia ovat vielä Ihari, Ilkko, Pikonlinna, Siitama, Kiveliö, Vatiala, Vehkajärvi ja Vehoniemi.

HistoriaaMuokkaa

 
Suinulan verilöylyn muistomerkki.
 
Kuhmalahden entinen kunnantalo.

Vanhimmista asuinpaikkalöydöistä on päätelty, että Kangasalan alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Varsinkin Huutijärven Sarsasta on löydetty suuri määrä saviastioiden kappaleita, talttoja, kirveitä, luita ja jopa kupariesineiden osia. Pysyvä asutus lienee syntynyt rautakaudella, mihin viittaavat noin 400-luvulta ajanlaskun alun jälkeen peräisin olevat kalmistot Tiihalan kylässä.[8]

Kangasalan nimi esiintyy ensi kerran asiakirjassa vuonna 1403. Vanhasta Kangasalan suurpitäjästä muodostuivat myöhemmät Oriveden, Juupajoen, Eräjärven, Längelmäen, Kuoreveden ja Kuhmalahden kunnat.[8]

Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Niitä ovat Liuksialan kartano, jossa on asunut kuningatar Kaarina Maununtytär 1500-luvun lopulla ja Wääksyn kartano, jossa on asunut Kaarina Hannuntytär. Muita kartanoita ovat Lihasulan kartano, Sorolan kartano ja Tavelan kartano.lähde?

Kangasalan järvien laskuväylät ovat aikojen kuluessa muuttuneet melkoisesti. Vanhimpina aikoina Längelmävesi ja Vesijärvi purkautuivat Roineeseen Sarsanvirtaa myöten, ja Pälkänevesi laski Längelmäveteen Iharissa olleen salmen kautta. Kesäkuussa 1604 tapahtui luonnonmullistus, jossa Pälkänevesi puhkaisi uuden laskuväylän – KostianvirranMallasveteen, Sarsanvirta kuivui, veden virtaus Iharissa kääntyi päinvastaiseksi ja syntyi Iharinkoski. Tämän seurauksena Pälkänevesi alkoi tulvia yli äyräidensä, ja myös Längelmäveden pinta nousi. Tulvavahinkojen vähentämiseksi suoritettiin muun muassa Mallasveden laskuväylän Valkeakosken perkaus 1820-luvulla. Tästä huolimatta Längelmäveden pinta nousi jatkuvasti ja oli lopulta kaksi metriä Roineen pintaa korkeammalla. Lopulta päätettiin puhkaista Längelmäveden ja Roineen välinen kannas sen kapeimmalta kohdalta. Huhtikuussa 1830 Kaivannon kanavan vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. Längelmävettä ja Roinetta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasolle.[8]

Kangasalan kivikirkko on rakennettu 1760-luvulla. Suomalaisuusmies, poliitikko ja suomalaisen tietosanakirjan isä Agathon Meurman asui Kangasalla. Hänet on myös haudattu Kangasalan kirkon hautausmaalle. Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. Urkuja on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppuun saakka.lähde?

Kangasalan vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson, ja se vahvistettiin vuonna 1951.[13]

Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 Kangasalan Suinulassa tapahtui niin sanottu Suinulan verilöyly. Kangasalasta muodostui Tampereen kyljessä punaisten aluetta, kunnes valkoiset valloittivat Kangasalan 22. maaliskuuta - 23. maaliskuuta Tampereen taistelun valmisteluvaiheessa.

Kangasalle perustettiin vuonna 1931 Pikonlinnan sairaala, joka toimi aluksi tuberkuloosiparantolana (Keski-Hämeen parantola) ja talvi- ja jatkosodan aikana sotilassairaalana. Vuonna 1968 se liitettiin osaksi Tampereen keskussairaalaa, jolloin sinne muodostettiin keuhkotauti- ja reumaosastot. Pikonlinnan sairaalan toiminta tässä muodossa päättyi vuonna 2007, kun Tampereelle valmistui uudet tilat. Lähellä Kaivannon kanavaa sijaitsee vuonna 1963 avattu Kaivannon sairaala, joka oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin B-mielisairaala[14].

Kangasalle asutettiin viime sotien jälkeen Kivennavan siirtoväkeä.[15]

Sahalahden kunta liittyi Kangasalan kuntaan 1. tammikuuta 2005. Ennen Sahalahden liittämistä kunnan väkiluku oli 23 453 (2004) ja sen pinta-ala oli 479,31 km², josta 123,62 km² vesistöjä. Väestötiheys oli 2004 65,9 asukasta/km².

Kunnalliset asiatMuokkaa

 
Kangasalan kaupunginvirasto.
 
Kangasala-talossa on muun muassa Kangasalan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokoustilat.

HallintoMuokkaa

Kangasalan kaupunginvaltuustossa on 51 paikkaa, ja sen puheenjohtajana toimii Hanna Laine.[16]

Vaalit Paikat Äänestys-
aktiivisuus
SDP Kesk. SKDL
Vas.
Kok. PS SKL
KD
Vihr. Muut Yhteensä
1976 13 4 8 15 3 43 80,6 %
1980 14 4 7 15 3 43 79,7 %
1984 14 4 5 16 2 2 43 75,8 %
1988 14 5 5 15 1 3 43 70,8 %
1992 14 5 5 12 2 5 43 70,5 %
1996 12 6 5 13 2 5 43 59,3 %
2000 11 7 4 14 1 6a 43 54,7 %
2004 12 7 4 11 2 1 6b 43 58,6 %
2008 10 5 3 13 1 4 3 4c 43 63,4 %
2012 13 7 2 15 6 5 3 51 61,7 %
2017 12 5 3 13 6 5 7 51 61,4 %
2021 11 4 2 14 9 5 6 51 56,9 %
a Sateenkaari 2001 yhteislista
b Sateenkaari Sitoitumattomat -yhteislista
c Kangasalan Sitoutumattomat yhteislista
Lähteet: Tilastokeskus,[17] Oikeusministeriö[18]

Kunnan- ja kaupunginjohtajatMuokkaa

Kangasalan kaupunginjohtajana on toiminut YTM Oskari Auvinen vuodesta 2018 alkaen, jota ennen hän toimi 2013–2018 kunnanjohtajana.

Kunnanjohtaja  Toimikausi 
Jaakko Nurminen[19] 1960–1991
Jukka Mäkelä 1991–2013
Oskari Auvinen 2013–

Elinkeinorakenne ja työpaikatMuokkaa

Kangasalan elinkeinorakenne on lähellä maan keskiarvoa. Kunnan työpaikoista 64 % on palvelualan, 30 % jalostuksen (22 % teollisuuden ja 8 % rakentamisen) ja 4 % maa- ja metsätalouden työpaikkoja (tiedot vuodelta 2000). Työttömyysaste on ollut 2000-luvun alussa noin 12 %.lähde?

Kangasalan suurimmat työnantajat
Työnantaja Työpaikat 2010
Kangasalan kunta 2 207
Saarioinen 799
Pirkanmaan Osuuskauppa 170
Linkosuo-Yhtiöt 155
Soraset Yhtiöt Oy 120
Parma Oy 110
Kangasalan seurakunta 100
Artekno-Yhtiöt 93
Kangasalan Kiinteistöpalvelu 76

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys vuodesta 1751 lähtien.

Kangasalan väestönkehitys 1751–2020
Vuosi Asukkaita
1751
  
3 5551
1805
  
3 853
1860
  
4 726
1900
  
6 174
1930
  
6 974
1964
  
13 547
1996
  
21 714
2004
  
23 453
2005
  
26 1852
2010
  
28 466
2012
  
29 8913
2016
  
31 037
2020
  
31 897
Selitykset:

1 Vuoden 1751 luvussa mukana Kuhmalahti
2 Sahalahden liitos 1.1.2005
3 Kuhmalahden liitos 1.1.2011

Lähde: 2004–2016 Kangasala - Tilastojulkaisu;[20] 1751–1996 Historian suursanakirja.[21]

TaajamatMuokkaa

 
Ruutanan alakoulu.

Vuoden 2017 lopussa Kangasalla oli 31 437 asukasta, joista 26 685 asui taajamissa, 4 539 haja-asutusalueilla ja 213:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kangasalan taajama-aste on 85,5 %.[22] Kangasalan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[23]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Tampereen keskustaajama* 21 570
2 Ruutana 3 606
3 Sahalahden kirkonkylä 1 200
4 Kuhmalahden kirkonkylä 309

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Kangasalan kirkonkylä ja Vatiala eivät muodosta omia taajamiaan, vaan ne ovat osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Kangasalan lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle.[23] Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 334 112 asukasta ja sen pinta-ala on 276,23 neliökilometriä.[24]

Koulutus ja kirjastotoimiMuokkaa

 
Kangasalan pääkirjasto.

Kangasalla toimii 14 perusopetuksen yksikköä ja lukio sekä Tampereen seudun ammattiopiston Kangasalan toimipiste[25].

Kangasalan keskustaan avattiin uusi pääkirjasto vuonna 2010[26].

LiikenneMuokkaa

 
Seututietä 325 Kangasalan Pelisalmessa.

Kangasalan läpi ja keskustan kyljestä kulkee valtatie 12 Tampereelta Lahteen. Kangasalan pohjoisosan läpi kulkee valtatie 9 (Tampere-Jyväskylä). Valtatie 9:n entinen reitti Huutijärveltä Orivedelle on nykyisin kantatie 58:n osa. Kangasalta lähtevät lisäksi seututie 310 Valkeakoskelle ja seututie 325 Sahalahden ja Kuhmalahden kautta Kuhmoisiin.

Huutijärvelle muodostui jo satoja vuosia sitten yksi sisämaan tärkeimmistä tienristeyksistä; siellä yhtyivät harjujaksoa seurannut Hämeen ja Pohjanmaan välinen maantie ja Keski-Suomen suunnasta Längelmäveden ja Vesijärven välistä kannasta pitkin kulkenut niin sanottu Vanha Laukaantie. Myös tieyhteys Kangasalta takamaiden kautta Lempäälään on peräisin jo varmasti isovihaa edeltäneeltä ajalta; sen sijaan tie Roineen länsipuolitse Valkeakoskelle valmistui vasta vuonna 1935. Varsinkin toisen maailmansodan jälkeen liikennemäärät kasvoivat siinä määrin, että Kangasalan kirkonkylä muodostui erityisen onnettomuusherkäksi. Seututie Huutijärveltä Kuhmoisiin valmistui 1950-luvun lopulla ja tielle rakennettu Längelmäveden ylittävä Pelisalmen silta oli valmistuessaan Hämeen tiepiirin suurin. Tällöin Längelmäveden itäpuolinen Majaalahden kulmakunta pääsi viimeisenä maantieliikenteen piiriin. Ohitustie kirkonkylän eteläpuolitse valmistui 1970-luvun puolivälissä; samoihin aikoihin valmistui myös uusi tieyhteys Tampereelta Orivedelle Kangasalan pohjoispuolitse. Valtatie 3, joka kulki alun perin Kangasalan halki samaa reittiä valtatie 12:n kanssa, oli jo 1960-luvun alkupuolella siirretty kulkemaan Sääksmäen kautta.[27]

Kangasalan läpi kulkee myös junarata Tampere-Orivesi, joka avattiin liikenteelle vuonna 1883. Kangasalan rautatieasema, josta oli viiden kilometrin matka kirkonkylään, otettiin käyttöön vuonna 1898 ja asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm. Aikoinaan junaliikenne oli merkittävää kunnalle, mutta nykyään junat eivät pysähdy Kangasalla aseman syrjäisyyden takia. Suorat linja-autoyhteydet Kangasalta Tampereelle syrjäyttivät melko hankalan junayhteyden eikä aseman seudulle koskaan muodostunut merkittävää asutuskeskusta. Tavaraliikenne Kangasalan asemalla lopetettiin vuonna 1976, asema suljettiin keväällä 1993 ja myös väkiluku asemaa ympäröivässä taajamassa on vähentynyt. Nykyään Kangasalta lähin henkilöliikenteen rautatieasema on Tampereen rautatieasema. Muut Kangasalan alueella olleet rautatieliikennepaikat olivat Ruutanan ja Suinulan asemat sekä Jussilan seisake Kangasalan ja Ruutanan asemien välillä. Nämä kaikki lakkautettiin 1980-luvun lopussa.[28]

Kangasalaa lähin lentoasema on Tampere-Pirkkalan lentoasema, jonne on matkaa Kangasalan keskustasta noin 33 km.

KulttuuriMuokkaa

Kangasalan keskustaan syksyllä 2014 valmistuneessa Kangasala-talossa on kulttuurikeskus, jossa avautui tammikuussa 2015 Kimmo Pyykkö -taidemuseo, ja siinä on myös vaihtuvien näyttelyiden tila ja monitoimisali.[29]

Kangasalla julkaistaan paikallislehteä nimeltään Kangasalan Sanomat, joka on ilmestynyt joulukuusta 1918 lähtien. Nykyään alueella leviää jonkin verran myös Sydän-Hämeen Lehti.lähde?

NähtävyyksiäMuokkaa

Kangasala on ollut suosittu matkailukohde jo 1800-luvun alusta asti. Kangasalan tärkeimmille harjuille on rakennettu näkötorneja: Haralanharjun, Keisarinharjun, Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Keisarinharjulla maisemia ovat ihailleet aikanaan jo Kustaa III vuonna 1775 ja keisari Aleksanteri I vuonna 1819. Keisarin vierailun johdosta harju sai nykyisen nimensä. Aikaisemmin Keisarinharju tunnettiin nimellä Syrjänkorkee. Ensimmäinen näkötorni rakennettiin sinne jo vuonna 1881. Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin Yle Tampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi paikaksi. Kangasalan lepokoti on toiminut 1900-luvun alussa täysihoitolana, jossa monet kuuluisuudet ovat viettäneet lomaa.lähde?

Nykyisin näkötorneja on enää kolme tuhopolttojen jäljiltä: Vehoniemenharju, Kirkkoharju ja uudelleen rakennettu Haralanharju. Keisarinharjun näkötorni paloi elokuussa 2006 ja hiljattain kunnostettu Haralanharjun torni tammikuussa 2007. Myös Kirkkoharjun näkötorni joutui polttoyrityksen uhriksi. Tuhoutuneista torneista Haralanharjun näkötorni rakennettiin uudelleen.lähde?

Kangasalla on kaksi automuseota: Mobilia ja Vehoniemen automuseo. Kirkolla on myös pieni 1830-luvulla rakennetussa viljamakasiinissa toimiva kotiseutumuseo.lähde?

TapahtumatMuokkaa

Kangasalla on järjestetty vuosittain 2001 lähtien pienehköt musiikkifestivaalit nimeltään ”Harjufestarit”, jossa ovat esiintyneet muun muassa Technicolour, Bloodpit ja The Rasmus. Toistuvia tapahtumia ovat myös Kangasalan urkuperinnepäivät (1994 lähtien), Kangasalan Salonkimusiikki ja nukketeatteri Hupilaisen kansainväliset nukketeatteripäivät. Kesäisin elämyksiä tarjoaa valtakunnallisestikin tunnustusta saanut harrastajateatteriyhdistys Ramppi-teatteri. Sahalahden alueen perinteinen kesätapahtuma on juhannuksen jälkeisestä sunnuntaista alkava Sahalahden Suvipäivät. Kirjallista kulttuuria vaalivat Kirjakahvila (Kesäpäivän kulttuuriyhdistys) ja Sahalahden Kirjanystävät. Lapsille ja perheille on heinäkuun alussa Löytöretki-päivät.lähde?

SeurakunnatMuokkaa

 
Kuhmalahden helluntaiseurakunta syyskuussa 2010.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kangasalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[30]

Kangasalan evankelisluterilaisessa seurakunnassa on noin 23 000 jäsentä. 31.5.2016 Sahalahden kappeliseurakunta lakkautettiin, Sahalahdesta käytetään nimitystä seurakunta-alue.lähde?

Kangasalan vuonna 1767 rakennettu komea harmaakivinen kivikirkko kauniine tähtitaivaskattoineen ja legendaarisine verikivineen sijaitsee keskellä kirkonkylää.lähde?

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kangasalalla toimii Kangasalan helluntaiseurakunta, jolla on kirkko Kangasalan keskustassa, sekä Kuhmalahden helluntaiseurakunta.[31][32].

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kangasalan alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.[33]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kangasalan kaupungin nykyisellä alueella.[30]

UrheiluMuokkaa

Kunnan suurin urheiluseura on vuodesta 1930 toiminut Kangasalan Kisa. Kangasalla harrastetaan mm. seuraavia urheilulajeja. Lajien perässä mainittu paikallisia urheiluseuroja:

Kangasalla on oma karting-rata, joka sijaitsee Lentolassa. Kangasalan jäähalli sijaitsee Pikkolan koulun vieressä. Vuonna 2009 Kangasalle valmistui Uimahalli Kuohu, jossa sijaitsee myös muun muassa kuntosali, jalkahoitola, kahvio, kokoontumistiloja.[34]

RuokakulttuuriMuokkaa

Kangasalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla alatoopi, rosolli, kotijuusto, savumuikut ja kotikalja.[35]

Kuuluisia kangasalalaisiaMuokkaa

Historiallisia henkilöitäMuokkaa

Entisiä ja nykyisiä kangasalalaisiaMuokkaa

YstävyyskunnatMuokkaa

[38]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M09* 30.9.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. Kuntavaalit 2021 – Kangasala Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 23.8.2021.
  7. Kangasalasta tulee kaupunki 1.1.2018 - Kangasalan kunta kangasala.fi. Viitattu 15.2.2017.
  8. a b c d Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa – Maantieteellis yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, osa 3, s. 41–50. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
  9. Kangasala sai kaupunginosat; Kangasalan Sanomat 24.9.2020
  10. Kangasalan kartta, taso "Kaupunginosat"; Paikkatieto.sweco.fi
  11. Kartta - Kangasala (karttataso: Kaupungin osa-aluejako)
  12. Kangasalan kylät, Kangasalan kunnan www-sivusto http://www.kangasala.fi/@Bin/1403093/kANGASALAN+KYL%C3%84T+2011.pdf
  13. Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 160. Otava 1979, Helsinki.
  14. Tuula Ruusumaa: Kaivannolla edessä uusi tulevaisuus; Kangasalan Sanomat, pääkirjoitus 26.5.2015
  15. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
  16. Valtuusto Kangasalan kaupunki. Viitattu 31.10.2021.
  17. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kuntavaalit, puolueiden kannatus, 1976-2021, Kuntavaalit, äänestystiedot, 1976-2021
  18. Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004), Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 2012); Kuntavaalit 2017 (Oikeusministeriö 2017); Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö)
  19. Kunnallisneuvos Jaakko Nurminen on kuollut; Sydän-Hämeen Lehti 21.3.2014
  20. Kangasala - Tilastojulkaisu, sivu 5 2011
  21. Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  22. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  23. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  24. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  25. Kampukset ja toimialat 9.8.2019. Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Viitattu 6.3.2020.
  26. Kangasalan uusi pääkirjasto avataan 14.4.; Kirjastot.fi
  27. Raine Raitio: Liikenne muuttaa maisemaa, esimerkkinä Kangasala. Tietä perille: Mobilia-vuosikirja 1994, s. 86–89. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1994.
  28. Jussi Iltanen: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 172, 174 ja 175. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  29. Paula Holmila: Kangasala-talo on kulttuuriteko. Helsingin Sanomat, 21.12.2014, s. C 16-17. Artikkelin verkkoversio Viitattu 30.12.2014.
  30. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  31. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  32. Kangasalan Helluntaiseurakunnan sivusto
  33. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
  34. Uimahalli kangasalan Uimahalli Oy. Viitattu 18.9.2013.
  35. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 71. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  36. Turku-info
  37. Kangasalalaisen pitkäaikaistyöttömän nettivideoilla kuusi miljoonaa katsojaa, Tamperelainen 17.2.2011
  38. Kangasalan nettisivut / ystävyyskunnat Ystävyyskunnat Kangasalan kunta. Viitattu 18.9.2013.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Raukola, Eero: Köyrän kylä oli kuin kaupunki: kylähistoriikki sanoin ja kuvin. Kangasala: E. Raukola, 1997. ISBN 952-90-8873-6.

Aiheesta muuallaMuokkaa