Haralanharjun näkötorni
Haralanharjun näkötorni on näkötorni Kangasalan Havisevan kylässä Vesijärven länsipuolella. Ensimmäinen torni valmistui vuonna 1895[1], mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 1922. Suinulan Nuorisoseura pystytti vuonna 1932 tilalle puisen, 20-metrisen tornin. Tämä torni tuhoutui tuhopoltossa vuonna 2007. Kolmas torni otettiin käyttöön vuonna 2009.[2]
| Haralanharjun näkötorni | |
|---|---|
 Näkötorni elokuussa 2013 |
|
| Sijainti | Haviseva, Kangasala |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | näkötorni |
| Valmistumisvuosi | 2009 |
| Runkorakenne | puu |
 |
|
Luonnonkauniilla paikalla on merkityksensä Suomen kansallisessa maisemakuvastossa eräänä Suomen autonomian ajan keskeisistä maisemakohteista[3]: mäeltä aukeavat maisemat innoittivat kirjailija Zacharias Topeliuksen kirjoittamaan sittemmin myös Gabriel Linsénin säveltämänä lauluna tunnetuksi tulleen runon "Kesäpäivä Kangasalla" 1800-luvun puolivälissä. Topeliuksen muistoksi Suinulan nuorisoseura on pystyttänyt harjulle muistomerkin.[1][4] Haralanharju on myös nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista.[5]
Toisin kuin myös näköalapaikkoina ja näkötornien sijaintipaikkoina tunnetut Keisarinharju ja Vehoniemen harju Kangasalla, Haralanharju ei ole geologisesti harju, vaan korkea männikköinen kallionharjanne. Alkuperäiseltä nimeltään se lienee ollut Vuorenmaa.[6][7][8]
Haralanharjun näkötorni kunnostettiin vuonna 2003, mutta se tuhoutui kokonaan 20-vuotiaan tuhopolttajan sytyttämässä tulipalossa 10. tammikuuta 2007. Sama mies oli elokuussa 2006 polttanut Kangasalla Keisarinharjun näkötornin.[9] Maisemistaan tunnetun pitäjän neljästä näkötornista jäi jäljelle Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Haralanharjun torni rakennettiin kuitenkin uudelleen: uusi torni saavutti harjakorkeutensa kesällä 2008 ja sen avajaisia vietettiin vuoden 2009 kesän alussa.[2] Tornista löytyi keväällä 2022 heikkoa rakennetta tornin yläpuolelta, jonka takia torni oli kiinni kesän 2022.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kangasalan näkötornit, Museovirasto
- ↑ a b Haralanharju Kangasalan kunta. Arkistoitu 2.11.2009. Viitattu 17.7.2009.
- ↑ Häyrynen, Maunu: Kuvitettu maa. Suomen kansallisten maisemakuvastojen rakentuminen, s. 57. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-304-9.
- ↑ Zacharias Topelius Haralanharju. Näkötorni. Havisevan kyläyhdistys ry.. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 17.7.2009.
- ↑ Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä Ympäristöministeriö. Viitattu 17.7.2009.
- ↑ Kesäpäivä Kangasalla Edu.fi Opettajan verkkopalvelu. Opetushallitus. Arkistoitu 28.3.2007. Viitattu 17.7.2009.
- ↑ Suinulan nuorisoseura ry: Haralanharjun maisema (pdf) Havisevan kyläyhdistys ry. Arkistoitu 19.4.2016. Viitattu 17.7.2009.
- ↑ Geokartta Geologian tutkimuskeskus. Arkistoitu 20.6.2007. Viitattu 17.7.2009.
- ↑ Tuomittu näkötornien polttaja iski taas Kangasalla Iltasanomat. 10.1.2007. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 17.7.2009.
Aiheesta muualla muokkaa
- Haralanharju. Näkötorni Havisevan kyläyhdistys ry. Arkistoitu 6.7.2017. Viitattu 17.7.2009.
- Haralanharju Ympäristöministeriö. Viitattu 17.7.2009.