Avaa päävalikko

Haralanharjun näkötorni on näkötorni Kangasalan Suinulassa Vesijärven pohjoispuolella. Ensimmäinen torni valmistui vuonna 1895[1], mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna 1922. Suinulan Nuorisoseura pystytti vuonna 1932 tilalle puisen, 20-metrisen tornin. Tämä torni tuhoutui tuhopoltossa vuonna 2007. Kolmas torni otettiin käyttöön vuonna 2009.[2]

Haralanharjun näkötorni
Näkötorni elokuussa vuonna 2013
Näkötorni elokuussa vuonna 2013
Sijainti Suinula, Kangasala
Koordinaatit 61°32.08′N, 24°4.97′E
Rakennustyyppi näkötorni
Valmistumisvuosi 2009
Runkorakenne puu
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Vesijärvi näkyy näkötornista

Luonnonkauniilla paikalla on merkityksensä Suomen kansallisessa maisemakuvastossa eräänä Suomen autonomian ajan keskeisistä maisemakohteista[3]: mäeltä aukeavat maisemat innoittivat kirjailija Zacharias Topeliuksen kirjoittamaan sittemmin myös Gabriel Linsénin säveltämänä lauluna tunnetuksi tulleen runon "Kesäpäivä Kangasalla" 1800-luvun puolivälissä. Topeliuksen muistoksi Suinulan nuorisoseura on pystyttänyt harjulle muistomerkin.[1][4] Haralanharju on myös nimetty yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista.[5]

Toisin kuin myös näköalapaikkoina ja näkötornien sijaintipaikkoina tunnetut Keisarinharju ja Vehoniemen harju Kangasalla, Haralanharju ei ole geologisesti harju, vaan korkea männikköinen kallionharjanne. Alkuperäiseltä nimeltään se lienee ollut Vuorenmaa.[6][7][8]

Haralanharjun näkötorni kunnostettiin vuonna 2003, mutta se tuhoutui kokonaan 10. tammikuuta 2007 20-vuotiaan tuhopolttajan sytyttämässä tulipalossa. Sama mies oli elokuussa 2006 polttanut Kangasalla Keisarinharjun näkötornin.[9] Maisemistaan tunnetun pitäjän neljästä näkötornista jäi jäljelle Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Haralanharjun torni rakennettiin kuitenkin uudelleen: uusi torni saavutti harjakorkeutensa kesällä vuonna 2008 ja sen avajaisia vietettiin vuoden 2009 kesän alussa.[2]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Kangasalan näkötornit, Museovirasto
  2. a b Haralanharju Kangasalan kunta. Viitattu 17.7.2009.
  3. Häyrynen, Maunu: Kuvitettu maa. Suomen kansallisten maisemakuvastojen rakentuminen, s. 57. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-304-9.
  4. Zacharias Topelius Haralanharju. Näkötorni. Havisevan kyläyhdistys ry.. Viitattu 17.7.2009.
  5. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä Ympäristöministeriö. Viitattu 17.7.2009.
  6. Kesäpäivä Kangasalla Edu.fi Opettajan verkkopalvelu. Opetushallitus. Viitattu 17.7.2009.
  7. Suinulan nuorisoseura ry: Haralanharjun maisema (pdf) Havisevan kyläyhdistys ry. Viitattu 17.7.2009.
  8. Geokartta Geologian tutkimuskeskus. Viitattu 17.7.2009.
  9. Tuomittu näkötornien polttaja iski taas Kangasalla Iltasanomat. 10.1.2007. Viitattu 17.7.2009.

Aiheesta muuallaMuokkaa