Matti Poutvaara
Matti Poutvaara (vuoteen 1936 Poutanen; 18. huhtikuuta 1909 Parikkala – 22. joulukuuta 1989 Parikkala[1]) oli suomalainen valokuvaaja. Poutvaara tunnetaan erityisesti pilvisten maisemien kuvaajana ja hän julkaisi useita kuvateoksia Suomen maakunnista ja kaupungeista.
Elämä ja ura muokkaa
Maanviljelijäperheeseen syntynyt Poutvaara kävi kiertokoulun ja sivutöillään hankkimilla rahoilla hän hankki kameran ja nähtyään Suomen Kuvalehden ilmoituksen valokuvauskirjekurssista kävi kurssin. Hänellä oli monia muitakin ammattisuunnitelmia, mutta hän päätyi valokuvauksen pariin. Alkuaikoina hän muun muassa julkaisi postikortteja ja kuvia lehdissä. Poutvaara teki töitä ilmavoimissa vuodesta 1930 valokuvausaliupseerina Suur-Merijoen lentokentällä ja hän perusti pian myös oman valokuvaamon Viipurin maalaiskunnan Tienhaaraan.
Sodan jälkeen Poutvaara erosi tehtävästään ilmavoimien valokuvausteknikkona ja siirtyi itsenäiseksi valokuvaajaksi. Hän asui muun muassa Tampereen seudulla, kuten Kangasalla, josta käsin hän toimi vapaana valokuvaajana parikymmentä vuotta. Hän kiersi muun muassa aluksi polkupyörällä maaseudulla myymässä maisemapostikortteja, sekä myöhemmin teki kuvausmatkoja autolla. Vuonna 1947 hän julkaisi ensimmäisen valokuvateoksensa Kaunis Häme ja tämän jälkeen hän julkaisi noin parikymmentä kuvateosta aina 1960-luvulle saakka. Poutvaara kuvasi 1950-luvulta lähtien muun muassa viistokuvia lentokoneesta kirjojaan varten. Vielä pitkään Suomessa oli rajattu kuvien julkaisuoikeuksia ja valokuvausoikeuksia. Poutvaaran valokuvakirjoja painettiin yhteensä lähes 500 000 kappaletta, eniten myyty teos oli vuoden 1952 Helsingin olympialaisia varten alun perin julkaistu Suomi-Finland. Monet teoksista on tekstitetty useilla eri kielillä. Hänen entiselle kotipaikalleen Pitkäjärven rannalle on nimetty Poutvaarantie.
Matti Poutvaaran pitkäaikainen keräilyharrastus olivat postimerkit. Hänen tunnetuin teoksensa filatelian parissa oli Postia sortokaudelta. 1960-luvun lopulla Poutvaara alkoi jättää valokuvausta vähemmälle ja siirtyi filatelian pariin. Syynä oli muun muassa ikääntymisen mukana heikentynyt terveys. Hän asui 1970-luvun loppupuolelta lähtien vakituisesti syntymäkunnassaan Parikkalassa. Matti Poutvaara jätti laajan kuvakokoelmansa valtaosin Museovirastolle, sillä kuvat sisälsivät kansantieteellisiä ja historiallisia arvoja. Museovirastolla on pitkäaikaisena tavoitteena pyrkiä digitalisoimaan käytössään olevaa kokoelmaa, jotta se olisi käyttökelpoinen nykyaikana. Filateliakokoelman keskeiset osat ovat puolestaan Postimuseon hallussa.
Poutvaaran harjoittamat kuvausmuodot vaihtelivat lasinegatiivikuvauksesta filmivalokuvaukseen, joista jälkimmäisessä hän suosi ajan kuvaajista poiketen kinofilmikokoa, joka sopi hänen utuisiin jälkipiktorialistisiin maisemiinsa.[2] Ajan valokuvaajille tyypilliseen tapaan hän myös vedosti kuviaan pääosin itse, korkealla laatutasolla ja halliten lukuisia monimutkaisiakin menetelmiä.[3]
Matti Poutvaaran Museovirastolle lahjoittamaan kuvakokoelmaan kuuluu noin 60 000 mustavalkonegatiivia vuosilta 1946–1964. Kokoelman kansatieteellinen ansio on, että se kuvaa jälleenrakennuskauden Suomea, jolloin vielä valtaosa suomalaisista asui maaseudulla, hevoset olivat niin kaupungeissa kuin maaseudullakin yleisempiä kuin moottoriajoneuvot, kaupunkeihin nousivat ensimmäiset uudenaikaiset liike- ja kerrostalot, ja suuret tehtaat ja voimalaitokset olivat kansallisia ylpeydenaiheita. Poutvaaran kuvat kertovat myös aikakautensa arkkitehtuurista, matkailunähtävyyksistä, työnteosta ja työmenetelmistä sekä ihmisten pukeutumisesta.[4] Hänen kuvilleen oli kysyntää etenkin 1950-luvun Suomessa, jossa muisteltiin Karjalaa ja kuljettiin pitkin Lappia.[5]
Teoksia muokkaa
- Kaunis Häme. WSOY 1947, 2. painos 1948, 3. painos 1949, 4. uudistettu laitos 1952, 5. uud. painos 1961
- Suomen sydän : kaunista Keski-Suomea. WSOY 1948
- Satakunta. WSOY 1949
- Komea Koillis-Suomi : Kemijärvi - Pyhätunturi - Pelkosenniemi - Savukoski - Salla - Posio - Kuusamo ; pitäjänesittelyt Eila Jokela, Reino Rinne, Kaarlo Julkunen. WSOY 1951, 2. painos 1966
- Oi, kallis Suomenmaa ; tunnettuja lauluja kuvaillen valokuvannut, suunnitellut ja koonnut Matti Poutvaara. WSOY 1951
- Suomi - Finland ; valokuvaus, suunnittelu, taitto ja teksti Matti Poutvaara. WSOY 1952, 3. painos 1955, 5. painos 1958, 7. painos 1961, 9. painos 1966
- Lappi : Keskiyön auringon maa. WSOY 1953, 2. painos 1957, 3. painos 1964
- Tampere - Tammerfors : teollisuuden ja taiteen kaupunki. WSOY 1955, 2. painos 1958, 3. painos 1964
- Suomen kaupungit sanoin ja kuvin. WSOY 1958
- Lappeenranta. WSOY 1959
- Lennämme Suomessa. WSOY 1959
- Etelä-Karjala. WSOY 1961, 2. tark. painos 1969
- Etelä-Pohjanmaa ; johdannon kirj. Artturi Leinonen. WSOY 1961
- Tornionlaakso. Artko, Tampere 1965
- Kemistä Utsjoelle. Artko, Tampere 1965
- Nokia ; kuvatekstit ja johdanto Martti Joenpolvi ym. Nokian kauppala, Tampere 1966
- Lohja ; kuvatekstit Iris Kähäri; johdanto Toivo Peltonen. Lohjan kauppala, Lohja 1967
- Tampere : sinisten järvien kaupunki. Artko, Tampere 1967
- Rovaniemi : Napapiirin maa : Rovaniemen kaupunki, maalaiskunta, seurakunta ; tekstit Jorma Etto. WSOY 1968
- Postia sortokaudelta : sortovuosien passiivinen vastarinta postin käytössä. Gummerus 1973. ISBN 951-20-0315-5.
Poutvaaran kuvia on julkaistu myös useissa kokoomajulkaisuissa, muun muassa WSOY:n teoksessa Suomi kuvina.
Lähteet muokkaa
- Suomen Valokuvataiteen museon Kuka Kuvasi -tietokanta (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ Matti Poutvaara ( s. 1909, k. 1989 ) kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi. Viitattu 14.3.2024.
- ↑ Vallius, Antti: Pilvien kuvaaja - Matti Poutvaaran elämä ja taide, s. 312. Docendo, 2023.
- ↑ Vallius, Antti: Pilvien kuvaaja - Matti Poutvaaran elämä ja taide, s. 311. Docendo, 2023.
- ↑ Mäenpää, Sari: Löytöretki kadonneeseen maahan Museovirasto.
- ↑ Vallius, Antti: Pilvien kuvaaja - Matti Poutvaaran elämä ja taide, s. 313. Docendo, 2023.