Viipurin maalaiskunta
Viipurin maalaiskunta (ruots. Viborgs landskommun) on entinen Suomen kunta luovutetussa Etelä-Karjalassa, joka nykyisin kuuluu Venäjälle. Viipurin maalaiskunta ympäröi Viipurin kaupunkia ja Viipurinlahden pohjukkaa. Kunta rajoittui lännessä Säkkijärveen, Vahvialaan ja Nuijamaahan, pohjoisessa Jääskeen ja Antreaan, idässä Heinjokeen ja Kuolemajärveen sekä etelässä Johannekseen ja Viipurille kuuluneeseen Uuraaseen. Viipurin maalaiskunnassa oli myös Ihantalan kirkonkylä, jossa kuuluisat taistelut käytiin.
| Viipurin maalaiskunta Viborgs landskommun |
|
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Viipurin kihlakunta |
| Kuntanumero | 930 |
| Perustettu [1] | 1869 |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala |
613,93 km² [2] (12.3.1940) |
| – maa | 585,89 km² |
| – sisävesi | 28,04 km² |
| Väkiluku |
19 842 [3] (31.12.1939) |
| – väestötiheys | 33,9 as./km² |
HistoriaMuokkaa
Viipurin pitäjä lienee muodostunut Torgils Knuutinpojan ristiretken ja Viipurin linnan perustamisen jälkeen vuonna 1293. Ensimmäinen kirjallinen maininta Viipurin pitäjästä on vuodelta 1347, Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan verotusta koskevassa käskykirjeessä.[4] Viipurin pitäjä oli pinta-alaltaan laaja, käsittäen koko myöhemmän Rannan kihlakunnan alueen. Viipurin pitäjästä on aikojen kuluessa erotettu linnan eli Siikaniemen seurakunta (joka oli olemassa ainakin vuosina 1542–1710), Säkkijärvi, Koivisto, Johannes, osia Nuijamaasta ja Vahvialasta sekä kaupungin eri seurakunnat.
Viipurin maalaiskunnassa sijaitsi useita viipurilaisten kauppiassukujen hallitsemia kartanoita.[1] Nykyään niistä on olemassa ainoastaan Monrepos ja Kiiskilän kartano.
Kylät 1939Muokkaa
Ahokas, Alasommee, Alasäiniö, Haankylä (myös Haka), Hapenensaari, Hämäläinen, Ihantala, Juustila (myös Juustilanjoki), Jyrkilä, Järvelä, Kaipola, Karppila, Kaukola, Kiiskilä, Kilpeenjoki, Kilpeenjoki–Sydänmaa, Kilpeenjoki–Vakkila, Konkkala, Korpelanautio, Kurikkala, Kähäri, Kärki, Kärstilä, Lahti, Lavola, Leppälä, Lihaniemi, Lyykylänjärvi, Mannikkala, Mälkki, Naulasaari, Nikoskela, Nuoraa, Näätälä, Pakkainen, Parkaus, Perojoensuu, Pien-Merijoki, Pietilä, Pihkala, Piispansaari, Porkansaari, Rapattila, Rasalahti, Repola–Lyykylä, Repola–Tervajoki, Rikkola, Ryysylä, Rääsiälä, Saarela, Samola, Savolainen, Suur-Merijoki, Suurpero, Tali, Terävälä, Tikkala, Tirhiä, Uskila, Uusikartano, Vahvaniemi, Vatikivi, Ventelä, Ykspää, Ylivesi, Yläsommee, Yläsäiniö [1] [5]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 27 koulupiiriin.[6]
Asukasluvun kehitysMuokkaa
| Viipurin maalaiskunnan asukasluku 1880–1940 [7] | |||
|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukasluku | Huomautukset | |
| 1880 | 14 891 | ||
| 1890 | 17 825 | ||
| 1900 | 18 773 | ||
| 1910 | 36 688 | Aluejärjestelyissä vuonna 1906 siirrettiin 3 877 henkeä Viipurin mlk:sta uuteen Nuijamaan kuntaan ja 2 443 henkeä Viipurin kaupunkiin. | |
| 1920 | 46 364 | ||
| 1930 | 29 681 | Aluejärjestelyissä vuonna 1921 siirrettiin 4 642 henkeä Viipurin mlk:sta uuteen Vahvialan kuntaan, vuonna 1924 13 242 henkeä ja vuonna 1928 3 074 Viipurin mlk:sta Viipurin kaupunkiin. | |
| 1939 | 19 842 | Aluejärjestelyissä vuonna 1932 siirrettiin 858 henkeä ja vuonna 1933 11 271 henkeä Viipurin mlk:sta Viipurin kaupunkiin. | |
| 1940 | 18 571 | Luku ei täysin tilastokelpoinen, koska väestö oli siirtynyt pois kunnan alueelta ja osa oli siirtynyt kirjoille sijoituspaikkakunnilleen. | |
Kun Viipurin maalaiskunta muun luovutetun Karjalan kanssa valloitettiin takaisin jatkosodan alussa ja palautettiin muun Suomen yhteyteen, paluumuutto alkoi myös Viipurin maalaiskunnan alueelle. Vuoden 1941 loppuun mennessä Viipurin maalaiskunnan alueelle oli palannut 2 047 asukasta. Vuodet 1942 ja 1943 olivat vilkkaita paluumuuton vuosia ja vuoden 1943 lopulla palanneita oli jo 10 870.[8] Paluumuutto jatkui edelleen 1944, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen vuoksi suurin osa Viipurin maalaiskunnasta evakuoitiin kesäkuun 16.–17. päivinä.[9]
Viipurin maalaiskunnan väestöä asutettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin Uudenmaan kuntiin: Hyvinkään mlk, Lohjan mlk, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti. [10]
Lähteet, kirjallisuusMuokkaa
- Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b c Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät (Viipurin maalaiskunta) Lappeenrannan maakuntakirjasto. Viitattu 30.7.2007.
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Nurmiluoto Timo & Vallas Hannu: Karjala kuvina – Viipurin Karjala, s. 144. Hämeenlinna: Kustannus Oy Constator, 1997. ISBN 951-97086-6-9.
- ↑ Lakio 1982, s. 264–265
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
- ↑ Väestön elinkeino. Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975. Tilastollisia tiedonantoja N:o 63. Tilastokeskus.
- ↑ Kuujo 1982, s. 416
- ↑ Kuujo 1982, s. 417
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Johan Ståhl, Wilhelm Ögård: Mogenpörtboken Del 1 : Moöns sång : Wilhelm Ögårds liv och dikter ; Släkten Ögårds rötter, Pyttis 2002, ISBN 952-91-4894-1, sivut 17-25 (Äikään kartano)
- Äikään kartano Kilpeenjoen kylässä 1902-1910 (ruotsiksi)
Ahokas • Alasommee • Alasäiniö • Haankylä (Haka) • Hapenensaari • Hämäläinen • Ihantala • Juustila (Juustilanjoki) • Jyrkilä • Järvelä • Kaipola • Karppila • Kaukola • Kiiskilä • Kilpeenjoki • Kilpeenjoki–Sydänmaa • Kilpeenjoki–Vakkila • Konkkala • Korpelanautio • Kurikkala • Kähäri • Kärki • Kärstilä • Lahti • Lavola • Leppälä • Lihaniemi • Lyykylänjärvi • Mannikkala • Mälkki • Naulasaari • Nikoskela • Nuoraa • Näätälä • Pakkainen • Parkaus • Perojoensuu • Pien-Merijoki • Pietilä • Pihkala • Piispansaari • Porkansaari • Rapattila • Rasalahti • Repola–Lyykylä • Repola–Tervajoki • Rikkola • Ryysylä • Rääsiälä • Saarela • Samola • Savolainen • Suur-Merijoki • Suurpero • Tali • Terävälä • Tikkala • Tirhiä • Uskila • Uusikartano • Vahvaniemi • Vatikivi • Ventelä • Ykspää • Ylivesi • Yläsommee • Yläsäiniö
- ↑ Lakkautuivat kuntina maantieteellisesti 1940 (paitsi Petsamo), lakkautettiin hallintoyksikköinä 1948
- ↑ Muolaaseen liitettiin Kyyrölän kunta vuonna 1934
- ↑ Petsamon koillisosa luovutettiin 1940 (alue linjalle Kuavlajärven länsipuoli - Pieni Tšerdekaisi - Hukkalahti Maattivuonon Punaisessalahdessa, johon kuului myös Kalastajasaarennon luoteisosa ja Keskisaarennon suurempi osa, ilman edustan Heinäsaaria). Petsamo lakkautui kuntana maantieteellisesti 1944
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa ja jotka lakkautettiin 1948
- ↑ Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntiin 1948, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ a b c d Suomessa pysynyt alue liitettiin naapurikuntaan/kuntiin 1946, lakkautettiin hallintoyksikkönä 1948
- ↑ Kunnat, joiden alueesta luovutettiin osa mutta kuntaa ei lakkautettu 1948
- ↑ Jäniskosken–Niskakosken alue myytiin 1947
- ↑ a b Hangon vuokra-aluetta 1940-1944 (palautui käytännössä 1941)
- ↑ a b c d e Porkkalan vuokra-aluetta 1944-1956
- ↑ Liitettiin naapurikuntaan 1946 (vuokra-alueella ollut osa käytännössä 1957)