Avaa päävalikko

Terävälä oli kylä entisessä Viipurin maalaiskunnassa Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Nykyisin kylässä ei ole asutusta. Terävälä sijaitsi Viipurista pohjoiseen vievän valtatie 14 varrella maalaiskunnan pohjoisosassa ja oli kunnan toiseksi pohjoisin kylä. Terävälä rajoittui luoteessa Nuijamaan kunnan Pihkalanjärven kylään. Viipurin maalaiskunnan alueella naapurikyliä olivat Pihkala, Kilpeenjoki ja Sydänmaa.[1]

Vuonna 1937 kylässä oli 121 asukasta.[2] Väestö sai elantonsa pääasiassa maataloudesta. Vuonna 1937 Terävälän kylässä oli 684 ha metsää, 279 ha peltoa ja 13 ha niittyä.[3] Nuijamaan ja Viipurin maalaiskunnan rajalla sijainnut Pihkalanjärvi kuivattiin vuonna 1927, jonka myötä syntyneistä uusista pelloista saivat myös teräväläläiset maanviljelijät osansa.[4] Karjataloutta edisti Terävälän tarkkailuyhdistys.[5] Terävälässä toimi myös maidonmyyntiosuuskunta, jonka maito vietiin Viipuriin Valiolle. Kylässä toimi myös Pihkala–Terävälän marttayhdistys, joka oli perustettu vuonna 1924.[6] Terävälässä ei ollut omaa kansakoulua, vaan kylä kuului Pihkalan koulupiiriin.[7]

HistoriaMuokkaa

Talvisodassa taistelut eivät ulottuneet Viipurin maalaiskunnan pohjoisosaan asti, mutta Moskovan rauhansopimuksen perusteella myös Terävälä oli luovutettava Neuvostoliitolle. Terävälän väestö oli evakuoitu jo sodan aikana Keski-Suomeen. Jatkosodassa luovutetut alueet valloitettiin takaisin vuonna 1941 ja kyläläiset pääsivät palaamaan koteihinsa. Uusi evakuointi oli kuitenkin edessä kesällä 1944.

LähteetMuokkaa

  • Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.

ViitteetMuokkaa

  1. Lakio 1982, s. 330–331
  2. Lakio 1982, s. 265
  3. Lakio 1982, s. 269 ja 274
  4. Lakio 1982, s. 277
  5. Lakio 1982, s. 281
  6. Lakio 1982, s. 295
  7. Kuujo 1982, s. 378