Avaa päävalikko
Alasommeelta Yläsommeelle johtava tie,[1] johon syntyi Jatkosodan etenemisvaiheessa Porlammen motti.

Yläsommee eli Sverdlovo (ven. Свердлово) on maaseututaajama Johanneksen kaupunkikunnassa Viipurin piirissä Leningradin alueella, Viipurin kaupungin eteläpuolella.

Yläsommeen kylä SuomessaMuokkaa

Yläsommee kuuluu Suomen Neuvostoliitolle sodan jälkeen luovuttamiin alueisiin. Suomelle kuuluessaan Yläsommeen kylä sijaitsi Viipurin maalaiskunnan eteläosassa. Se rajoittui etelässä Johanneksen kuntaan ja idässä Kuolemajärven kuntaan. Maalaiskunnan alueella sen naapurikyliä olivat Alasommee, Rikkola, Järvelä ja Korpela–Autio.

AsutusMuokkaa

Vuonna 1937 Yläsommeen kylässä oli 748 asukasta.[2] Yläsommeen kylään kuului virallisesti myös Porlampi (nyk. Sveklovitšnoje), joka omine kyläkeskustoineen ja kouluineen, katsottiin usein kuitenkin omaksi kyläkseen. Yläsommeen koulupiiriin kuului myös pieni Järvelän kylä, jossa oli vuonna 1937 vain kolme asukasta.[3] Yläsommeen kyläkeskustan ja Porlammin lisäksi kylän alueella erotettavissa vielä Myllymäen kylänosa.

Yläsommeella oli Samolan osuuskaupan myymälä sekä Hottisen ja Virolaisen yksityiskaupat. Lisäksi Porlammissa oli myös Samolan osuuskaupan myymälä ja Pesosen yksityiskauppa.[4]

Vuonna 1937 Yläsommee–Porlammin alueella oli 2 899 ha metsää, 1 526 ha peltoa ja 125 ha niittyä.[5] Yläsommee olikin Viipurin maalaiskunnan peltorikkain kylä.[6] Karjataloutta edisti Yläsommeen tarkastusyhdistys.[7] Yläsommeella toimi myös maidonmyyntiosuuskunta, joka myi maitonsa Valiolle Viipuriin.[8]

Yhdistystoimintaa edustivat Yläsommeen ja Porlammin nuorisoseurat, joilla kummallakin oli oma talo sekä Yläsommeen marttayhdistys (per. 1932) ja Porlammin marttakerho (per. 1934).[9] Yläsommeen nuorisoseurantalo oli rakennettu vuonna 1911 ja laajennettu 1927. Porlammin nuorisoseurantalo oli puolestaan rakennettu vuonna 1925.

KansakoulutMuokkaa

Yläsommeen koulupiiriin kuului suurin osa Yläsommeen kylää, pieni Järvelän kylä sekä Korpela–Aution kylästä Korpelan kartanon alue.[10] Vuonna 1939 Yläsommeen koulussa oli kolme opettajaa ja 69 oppilasta.[11]

Yläsommeen länsiosa eli Porlammin alue muodosti oman koulupiirin, johon kuului myös pääosa Savolaisen kylää. Porlammin koulussa oli kolme opettajaa ja 52 oppilasta.[11]

Sota-aikaMuokkaa

Talvisodan loppuvaiheessa neuvostojoukot valtasivat Yläsommeen alueen. Kylän asukkaat oli evakuoitu jo sodan alkuvaiheessa Keski-Suomeen. Moskovan rauhassa Yläsommee luovutettiin Neuvostoliitolle ja yläsommeelaisista tuli kodittomia. Jatkosodassa Suomi valtasi luovutetut alueet takaisin. Takaisinvaltauksen yhteydessä suuri joukko neuvostosotilaita ja sotilaskalustoa jäi mottiin Porlammin aleelle. Takaisinvaltauksen jälkeen yläsommeelaiset pääsivät palaamaan koteihinsa ja aloittamaan jälleenrakennuksen. Uusi evakuointi oli kuitenkin edessä vuonna 1944 ja alue luovutettiin uudelleen.

Neuvostoliitossa Yläsommee tuli kuulumaan Nuoraan kyläneuvostoalueeseen.[12]

Tunnettuja yläsommeelaisiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Kuujo Erkki, Lakio Matti: Viipurin pitäjän historia II. Helsinki: Viipurin maalaiskuntalaisten pitäjäseura ry, 1982.

ViitteetMuokkaa

  1. Autoilijan tie- ja matkailukartta: KARJALAN KANNAS, Pietari ympäristöinen 1 : 160 000. Ruutu 11 H. Pietari: BTY, 2005-06. ISBN 5-94059-028-4.
  2. Lakio 1982, s. 265
  3. Lakio 1982, s. 264
  4. Kuujo 1982, s. 329–330 ja 333
  5. Lakio 1982, s. 269 ja 274
  6. Lakio 1982, s. 272
  7. Lakio 1982, s. 281
  8. Lakio 1982, s. 283
  9. Lakio & Kuujo 1982, s. 295 ja 386–387
  10. Kuujo 1982, s. 380
  11. a b Kuujo 1982, s. 375
  12. Suviranta Sami: Luovutetut alueet, kahtalaiset nimet. Kielikello, , nro 2/2001, s. 12–18. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.