Avaa päävalikko

Nurmijärvi

kunta Uudenmaan maakunnassa
Tämä artikkeli kertoo Uudenmaan kunnasta. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Nurmijärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 42 898 ihmistä.[2] Nurmijärven pinta-ala on 367,26 km², josta 5,39 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 118,5 asukasta/km². Tuloveroprosentti on 19,50%.[5] Nurmijärven vaakuna on sinipohjainen, jossa on allekkain 2+3+2 luonnonväristä vaaleatukkaista miestä, eli seitsemän veljestä, viitaten Aleksis Kiven synnyinpaikkaan.

Nurmijärvi
Nurmijarvi.vaakuna.svg Nurmijärvi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°27′45″N, 24°48′25″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Kuntanumero 543
Hallinnollinen keskus Nurmijärven kirkonkylä
Perustettu 1605
Kokonaispinta-ala 367,26 km²
246:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 361,87 km²
– sisävesi 5,39 km²
Väkiluku 42 898
26:nneksi suurin 31.8.2019 [2]
väestötiheys 118,5 as./km² (31.8.2019)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 21,7 %
– 15–64-v. 63,0 %
– yli 64-v. 15,3 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 94,9 %
ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 3,9 %
Kunnallisvero 19,50 %
276:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Outi Mäkelä
Kunnanvaltuusto 51 paikkaa
2017–2021[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • Vihr.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD

15
11
9
7
6
2
1
www.nurmijarvi.fi

Nurmijärven naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Nurmijärvi on myös osa Helsingin seutua. Se sijaitsee nopeiden henkilöautoyhteyksien päässä Helsingistä, jonne matka Klaukkalasta kestää noin 30 minuuttia, Helsinki-Vantaan lentoasemalle 25 minuuttia, ja Kivistön asemalle noin 10 minuuttia. Linja-autoja Helsinkiin kulkee erityisesti Klaukkalasta melko tiheästi valtatietä 3 pitkin. Nurmijärven henkilöliikenne Hyvinkää–Karjaa-radalla lakkautettiin vuonna 1977.

Nurmijärvi on väkiluvultaan Suomen suurin kunta, joka ei käytä itsestään kaupunki-nimitystä. Nimityksestään huolimatta Nurmijärvi on tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan kaupunkimainen kunta,[7] sillä sen suurimmassa taajamassa, Klaukkalassa, asuu lähes 18 000 asukasta.[8] Muita suuria taajamia ovat Nurmijärven kirkonkylä, Rajamäki ja Röykkä. Nurmijärven kunta markkinoi itseään ns. Nurmijärvi-ilmiöön pohjautuvalla tunnuslauseella Nurmijärvi on ilmiö. Toisin kuin esim. Järvenpäällä, tai Keravalla, Nurmijärvellä ei ole yhtä selkeää keskustaa, vaan asutus on hajautunut erikokoisiin asutuskeskuksiin.[9] Kunnan hallinto sijaitsee Nurmijärven kirkonkylässä. Nurmijärvi on yksi kolmesta Uudenmaan maakunnan kunnasta, jolla ei ole ruotsinkielistä nimeä; muut ovat Askola ja Mäntsälä.

Rajamäellä sijaitsee Työtehoseuran tutkimus- ja opetuskeskus. Röykässä toimii Ilmatieteen laitoksen Geofysikaalinen observatorio, jossa tutkitaan Maan magneettikentän muutoksia.[10]

MaantiedeMuokkaa

 
Vantaanjoki virtaa Nurmijärven kunnan halki. Joen varrella Nurmijärven alueella sijaitsee Myllykoski, joka on suosittua kalastusaluetta.
 
Nurmijärven pohjoisosassa sijaitseva Sääksjärvi kuvattuna lentokoneesta.

Nurmijärvi sijaitsee Uudenmaan maakunnan keskiosassa. Kunnan pohjoisosan halki Röykän, Kiljavan ja Rajamäen kautta kulkee Salpausselkä leveänä selänteenä, ja Vantaanjoki virtaa kunnan itäosassa Nukarin ja Palojoen kautta. Nurmijärven maisema on tyypillistä uusmaalaista maisemaa, jossa laajojen viljelyslakeuksien keskellä kohoaa yksittäisiä kallioselänteitä. Maaston korkeuserot ovat kunnan alueella keskimäärin suhteellisen vähäisiä, mutta suurenevat kunnan eteläosassa, jossa on myös pystysuoria kalliojyrkänteitä. Nurmijärven matalin maastonkohta on Luhtajoen laaksossa Klaukkalassa (30 m mpy.) ja korkeimmat Salpausselällä Nopon ja Herusten lähistöllä (135 m mpy.).[10]

Nurmijärven alueella on vain vähän vesistöjä. Kunta sijaitsee Vantaanjoen keskijuoksun varrella, ja joessa on Nurmijärven alueella kaksi suurta koskea, Nukarinkoski ja Myllykoski. Edellisen pituus on 800 metriä ja putouskorkeus 25 metriä, jälkimmäisen vastaavat luvut ovat 300 ja 11,5 metriä. Edellisessä on ollut saha ja mylly, jälkimmäisessä mylly ja sähkölaitos. Vantaanjokeen yhtyy Palojoen kylän tuntumassa Hyvinkään ja Tuusulan puolelta tuleva Palojoki. Kunnan eteläosassa virtaavat Lepsämänjoki ja Luhtajoki yhtyvät Vantaan kaupungin puolella lähellä Keimolan kylää ennen yhtymistään Vantaanjokeen. Nurmijärven suurin järvi on luoteessa osittain Hyvinkään puolella sijaitseva laskujoeton Sääksjärvi, ja muita järviä ovat lähellä Röykkää sijaitseva Vaaksinjärvi sekä Klaukkalan ja Perttulan välillä sijaitseva Valkjärvi. Kunnalle nimen antanut Nurmijärvi ja Perttulassa sijainnut Kuhajärvi kuivatettiin lopullisesti 1950-luvulla.[10]

HistoriaMuokkaa

Nykyisen Nurmijärven alueella oli asutusta jo esihistoriallisella ajalla, johon viittaavat arkeologiset löydöt ajoittuvat ajalle 45003500 eaa. Keskiajalle tultaessa alueella ei ollut vakituista asutusta, mutta myöhemmin asutus levittäytyi sekä Hämeestä että rannikolta siten, että vuonna 1540 kyliä oli viisitoista ja niissä taloja 115.

Hallinnollisesti Nurmijärvi on muodostunut yhdistämällä alueita Lopen, Vihdin ja Helsingin pitäjistä. Varhaisin asiakirjamaininta Nurmijärvestä on vuodelta 1488, jolloin mainittiin Uotilan kylä. Vuoden 1539 maakirjan mukaan Nurmijärvellä oli 15 kylää ja niissä yhteensä 113 taloa. Itsenäinen seurakunta oli muodostettu jo 1605 ja Nurmijärven hallintopitäjä syntyi vuonna 1775, jolloin alueen asukasluku oli 1471. Hyvinkää erosi emopitäjästään Nurmijärvestä omaksi kunnakseen 1917 ja Siippoon kylä liitettiin Tuusulaan 1931.[10]

Nurmijärven ensimmäinen kirkko, joka lienee ollut vuonna 1565 mainittu Pyhän Martin kirkko, rakennettiin keskiajan lopulla. Se purettiin vuonna 1692 valmistuneen uuden kirkon tieltä, ja vuonna 1793 valmistunut nykyinen kirkko, jonka suunnitteli rakennusmestari Matti Åkerblom, on järjestyksessä kolmas.[10]

Nimensä kunta on saanut keskellä pitäjää sijainneesta järvestä, joka kuivatettiin osittain 1920-luvulla ja kokonaan 1950-luvun lopulla. Toinen suurehko kuivatettu järvi on ollut Perttulassa sijainnut Kuhajärvi.

Nurmijärvi on vanhastaan ollut vahva maatalouspitäjä, ja peltojen osuus kunnan kokonaispinta-alasta on liki kolmannes, mikä on enemmän kuin monessa muussa Suomen kunnassa. Myös puutarhakasveja on viljelty voimakkaasti, ja muun muassa liki puolet koko Suomen kaalisadosta on tuotettu Nurmijärvellä. Tästä huolimatta kunnassa ei ole harjoitettu maataloustuotteiden jatkojalostusta; esimerkiksi meijeriä ei ole ollut.[10]

Ensimmäiset teollisuuslaitokset syntyivät 1800-luvun lopulla, joukossa myös apteekkari Albin Koposen Nurmijärvelle vuonna 1899 perustama Suomen ensimmäinen lääketehdas. Lääketehtaan päätuotteina oli alvejuuren juurakosta uutettu filisiini, jota myytiin Filisiini- ja Filicon-nimisinä lapamatolääkkeinä. Tehtaan tuottamaa filisiiniä myytiin kapseloituna Kiinaan ja Amerikkaan asti. Nykyisin kauppa, liikenne sekä muut palvelut työllistävät kaksi kolmannesta, teollisuus ja rakentaminen vajaan kolmanneksen ja maatalous runsaat 3 % väestöstä. Suurimpia yksittäisiä työnantajia ovat Altia Oyj ja Teknos Oy Rajamäellä, Polimoon Oy Klaukkalassa sekä Korsisaari Oy.

Nurmijärven asutus jakautui vielä 1960-luvun alkuvuosina tasaisesti kunnan eri osiin. Muuttoliike Nurmijärvelle alkoi kuitenkin kiihtyä vuosikymmenen puolivälin tienoilla ja asutuksen painopiste siirtyi kunnan eteläosiin. Jo vuonna 1970 suurin osa (65 prosenttia) Nurmijärven asukkaista asui taajamissa. Suurimmat taajamat olivat tuolloin Klaukkala (3 500 asukasta), Rajamäki (3 400 asukasta) ja kirkonkylä (2 800 asukasta). Näistä varsinkin Klaukkalan ja Kirkonkylän kasvu on perustunut miltei yksinomaan pääkaupunkiseudun läheisyyteen.[10] Nurmijärven huomattavimpia maatiloja ovat olleet Numlahden ja Raalan kartanot. Myös Kytäjän kartano kuin myös koko Kytäjän kylä olivat osa Nurmijärven pitäjää ennen Hyvinkään irtautumista.

HallintoMuokkaa

Nurmijärven kunta kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin. Nurmijärven kunnanvaltuustossa on 51 jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Virpi Räty ja kunnanvaltuuston Kallepekka Toivonen. Nurmijärven kunnanjohtaja on Outi Mäkelä. Edellinen kunnanjohtaja Kimmo Behm eläköityi 1.5.2018[11]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
Kesk. SKL
KD
SMP
PS
Vihr. Muut
1976 13 8 22 80,2%
1980 13 12 7 7 2 -- 2a 79,2%
1984 11 12 3 9 1 1 4 2b 73,4%
1988 12 14 3 9 1 1 3 -- 69,8%
1992 13 12 4 7 2 -- 5 -- 70,2%
1996 14 14 4 11 2 -- 6 -- 59,5%
2000 12 14 3 16 2 -- 4 -- 53,3%
2004 12 14 3 17 2 -- 3 -- 58,8%
2008 10 16 2 16 1 3 3 -- 61,1%
2012 9 14 1 12 1 8 5 1c 59,1%
2017 9 15 2 11 1 6 7 -- 59,6%
a Liberaalinen kansanpuolue
b Sitoutumattoman vastuuryhmän yhteislista (1), Kommunistinen työväen
ja toimihenkilöiden yhteislista (1)[12]
c Suomen ruotsalainen kansanpuolue
Lähteet: Tilastokeskus,[13] Oikeusministeriö[14]

LiikenneMuokkaa

 
Helsingin ja Tampereen välistä moottoritietä (valtatietä 3) Nurmijärvellä.

Tärkein Nurmijärven kautta kulkeva liikenneväylä on valtatie 3. Valtatie rakennettiin moottoritieksi 1990-luvulla, ja sen rinnalla oleva vanha valtatie numeroitiin seututie 130:ksi. Valtatie 3:een yhtyy Hyvinkään puolella Tuusulan Hyrylästä tuleva ja Nurmijärven itäosan kautta kulkeva kantatie 45, ja kunnan pohjoisosan halki kulkee valtatie 25. Muita tärkeitä teitä ovat Klaukkalan, Perttulan ja Röykän kautta Lopelle ja Karkkilaan kulkeva seututie 132 sekä Nurmijärven kirkonkylän kautta Rajamäelle suuntautuva yhdystie 1311. Rajamäen ja Röykän kautta kulkee myös Hyvinkää–Karjaa-rata, jolla on nykyisin ainoastaan tavarajunaliikennettä.[10]

Nurmijärvellä erityisesti Klaukkalasta on tiheät linja-autovuorot Helsinkiin. Klaukkalan Viirinlaaksoon valmistui vuonna 2018 matkakeskus vanhan linja-autoaseman tilalle. Nurmijärvellä kulkee myös sisäisiä linja-autovuoroja. Nurmijärven kunnanvaltuusto on äänestänyt liittymisestä HSL-kuntayhtymään vuonna 2017, mutta liityntää ei ole tulossa. Nurmijärveläiset voivat ostaa HSL-lippuja HSL-alueella asuvien hinnalla, sillä Nurmijärvi on solminut kehyskuntasopimuksen HSL:n kanssa. Myös junaradan jatkamista Klaukkalaan on suunniteltu, todennäköisesti Vantaankosken radan jatkoksi. Viirinlaakson matkakeskuksen alle on varattu tilaa mahdollista rautatieasemaa varten. Junarataa ollaan kuitenkin mahdollisesti hylkäämässä superbussin tai raitiotien tieltä.[15] Marraskuussa 2017 Nurmijärven kunta ja Nurmijärven Linja Oy vaativat selvitystä Helsingin kaupungilta, koskien tietöiden takia erittäin ruuhkaista Mannerheimintietä. Kunta ja Nurmijärven Linja haluavat sujuvoittaa linja-autojen kulkemista. He väläyttivät jopa yksityisautojen siirtämistä kiertoteille ruuhka-aikaan.[16] Kesällä 2017 Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti olla liittymättä HSL-kuntayhtymään, ja valita ELY-keskuksen mallin. ELY-keskus kilpailutti Nurmijärven joukkoliikenteen, ja voittajaksi päätyi Nurmijärven Linja Oy (Korsisaari). Tarjouksia tuli vain yksi. Nurmijärven kunta ja Vantaan kaupunki suunnittelevat yhteistyössä syöttöliikennettä Klaukkalasta Kivistöön johtuen siitä, että tällä hetkellä Kivistöön pääsee vain omalla kulkuvälineellä, tai jäämällä pois Keimolanportin pysäkeillä.

Kunnan kannalta merkittävän Klaukkalan ohikulkutien rakentaa Kreate Oy. Ohikulkutiellä haetaan ratkaisua Klaukkalan pahoihin ruuhkiin. Klaukkalantietä kulkee päivittäin noin 16 000 ajoneuvoa. Ohikulkutien on tarkoitus valmistua vuoden 2021 syksyllä.

VäestöMuokkaa

 
Maalaisasutusta Palojoella.

Nurmijärven kolme suurinta taajamaa ovat Klaukkala, Kirkonkylä ja Rajamäki. Näihin taajamiin ja niiden liepeille on kohdistunut 2000-luvulla voimakasta muuttoliikettä erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien lapsiperheiden osalta. Väkiluvun kasvaessa taajamat ovat saaneet yhä enemmän kaupunkimaisia piirteitä.[17] Näissä taajamissa asuu 75 % kunnan asukkaista, haja-asutuskin on Nurmijärvellä yleistä. 2010-luvulla, muuttoliikkeen keskittyessä ympäryskuntien sijaan kasvavissa määrin kaupunkiseutujen ydinalueille ja ns. Nurmijärvi-ilmiön vähentyessä, Nurmijärven väkiluvun kasvu on hidastunut.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Nurmijärven väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
22 115
1985
  
24 696
1990
  
28 129
1995
  
30 014
2000
  
33 104
2005
  
37 391
2010
  
39 937
2015
  
41 897
Lähde: Tilastokeskus.[18]

TaajamatMuokkaa

 
Helsingin keskustaajamaan kiinni kasvanut Klaukkala on Nurmijärven suurin taajama.

Vuoden 2018 lopussa Nurmijärvellä oli 42 665 asukasta, joista 37 034 asui taajamissa, 5 096 haja-asutusalueilla ja 535 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Nurmijärven taajama-aste on 87,9 %.[19] Nurmijärven taajamaväestö jakautuu yhdeksän eri taajaman kesken:[20][21]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Helsingin keskustaajama* 19 892
2 Nurmijärven kirkonkylä 7 429
3 Rajamäki* 6 605
4 Röykkä 1 591
5 Herunen* 549
6 Nukari* 346
7 Palojoki* 317
8 Leppälampi 274
9 Jäniksenlinna* 31

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Klaukkala ei muodosta omaa tilastollista taajamaansa, vaan se sekä naapurikylät Lepsämä ja Perttula ovat osa Helsingin keskustaajamaa, joka ulottuu Nurmijärven lisäksi usean Helsingin lähikunnan alueelle.[20] Yhteensä Helsingin keskustaajamassa on 1 249 820 asukasta ja sen pinta-ala on 676,76 neliökilometriä.[22] Herusen ja Rajamäen taajamat ulottuvat pieniltä osin myös Hyvinkään kaupungin alueelle sekä Nukarin ja Palojoen taajamat (kuten myös Jäniksenlinnan taajama pääosin) Tuusulan kunnan alueelle.

KylätMuokkaa

Herunen, Järventausta, Kirkonkylä, Klaukkala, Korpi, Korven asema, Leppälampi, Lepsämä, Lintumetsä, Metsäkylä, Myllykukko, Mäntysalo, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Nummimäki, Palojoki, Perttula, Raala, Rajamäki, Röykkä, Suomies, Uotila ja Valkjärvi

Kuuluisia nurmijärveläisiä tai Nurmijärvellä syntyneitäMuokkaa

PalvelutMuokkaa

KoulutusMuokkaa

 
Kiljavan sairaala.

Nurmijärvellä on peruskoulutuksen osalta 17 alakoulua (yksi ruotsinkielinen), kaksi yhtenäiskoulua, yksi erityiskoulu ja kolme yläkoulua.

Toisen asteen koulutuksen osalta Nurmijärvellä on kolme lukiota: kirkonkylässä Nurmijärven yhteiskoulun lukio, Rajamäellä Rajamäen lukio ja Klaukkalassa Arkadian yhteislyseo. Viimeksi mainittu lukio on yksityinen, muut ovat Nurmijärven kunnan ylläpitämiä. Lisäksi Perttulan kylässä toimii yksi ammatillista koulutusta tarjoavan koulutuskuntayhtymän Keudan kampuksista.

Sääksjärven rannalla Kiljavalla sijaitsevat myös Sak-Opisto ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven yksikkö. Rajamäellä toimii Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskus.

TerveysMuokkaa

Nurmijärvellä toimii kolme kunnallista terveysasemaa: Kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen terveysasemat. Lisäksi Nurmijärvellä sijaitsee Kiljavan sairaala, joka toimii nykyään kuntoutussairaalana. Vuoteen 1932 asti Röykässä toimi Nummelan keuhkotautiparantola, ja samassa rakennuksessa toimi vuoteen 1989 asti Röykän psykiatrinen sairaala.

LiikuntaMuokkaa

 
Klaukkalan urheilualue, taustalla vasemmalla monitoimitalo Monikko.

Nurmijärvi tarjoaa runsaasti liikuntamahdollisuuksia erilaisten lenkkipolkujen, urheilualueiden, urheiluhallien ja kuntosalien myötä. Klaukkalan Tornimäessä on kuntoportaat, joissa on 338 askelmaa ja korkeusero on 51 metriä.[23] Rajamäellä on uimahalli ja Klaukkalassa on jäähalli. Urheilukenttiä löytyy Klaukkalasta, Nurmijärven kirkonkylästä ja Rajamäestä. Klaukkalan urheilualueen yhtedessä toimii myös vuonna 2017 valmistunut monitoimitalo Monikko

Nurmijärvellä, valtatien 25 varrella sijaitsee myös Nurmijärvi Golf (NGK). Kentällä on yhteensä 27 reikää sekä kaikille avoin par 3 -rata.[24]

Nurmijärven urheiluseuroja ovat muun muassa Nurmijärven Jalkapalloseura, Kurra Hockey, Nurmijärven Yleisurheilu, Rajamäen Kehitys, Rajamäen Rykmentti, menestynyt salibandyseura SB-Pro sekä Nurmijärven Taitoluistelijat. Nurmijärvellä toimii neljä partiolippukuntaa: Jukolan Veljet ja Siskot, Klapaset, Rajamäen Metsänkävijät ja Lepsämän partio.

Kaupalliset palvelutMuokkaa

Nurmijärveltä löytyy muun muassa ruokakauppoja, apteekkeja, ravintoloita, pikaruokaravintoloita, erikoisliikkeitä, huoltoasemia ja autohuoltoja. Klaukkalassa on kauppakeskus Viiri, jonka ankkuriyritys on K-Citymarket. Rajamäen Kylänpäähän valmistui syyskuussa 2018 liikekeskus Lähde.

KulttuuriMuokkaa

 
Taaborinvuoren kesäteatteri.

Nurmijärven nimikkolintu on palokärki (Dryocopus martinus), nimikkoeläin on mäyrä (Meles meles), nimikkokasvi on kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas). Kiljavalla sijaitsee kirkasvetinen ja laskuojaton Sääksjärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Se on itse asiassa Suomen suurin lähde, jota koristavat poikkeuksellisen upeat hiekkarannat. Kaikkiaan Nurmijärven alueella on vain vähän järviä: Valkjärvi Klaukkalan luoteispuolella, Vaaksinjärvi Röykässä ja Herustenjärvet kunnan pohjoispäässä. Pieni osa Vihtijärveä on Nurmijärven luoteiskulmassa.

Palojoen kylässä on vuodesta 1953 lähtien vietetty Taaborinvuoren Kivi-juhlia Aleksis Kiven kunniaksi. Ensimmäinen juhla järjestettiin teatterinjohtaja Vilho Siivolan aloitteesta. Taaborinvuorella on myös kesäteatteri ja museoalue.

Muutaman kilometrin päässä kirkonkylästä, Helsinki-Hämeenlinna -moottoritien ja vanhan kolmostien välissä, sijaitsee vuonna 2001 valmistunut tanssihalli Ruusulinna.

UskontoMuokkaa

Nurmijärvellä on kolme evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kirkkorakennusta. Vanhin niistä on Nurmijärven kirkko, joka on vuonna 1793 valmistunut puukirkko Nurmijärven kirkonkylässä. Muut evankelis-luterilaiset kirkot ovat Rajamäen kirkko ja Klaukkalan kirkko. Lisäksi Nurmijärvellä on helluntaiseurakunnan kirkkorakennus. Klaukkalassa sijaitsee ortodoksinen Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Nurmijärvi kuuluu yhteen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaan,[25] joka on Nurmijärven seurakunta. Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Nurmijärven alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[26]

RuokakulttuuriMuokkaa

Nurmijärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla paakelssit rusinasopan kera, palvipaisti, marjakräämi ja sokkeroloora eli imelletty perunalaatikko.[27]

YstävyyskunnatMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2019M01*-2019M08* 31.8.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.10.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. a b Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Kuntavaalit 2017, Nurmijärvi Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/kunta_kr.html Tilastollinen kuntaryhmitys 2016
  8. https://www.nurmijarvi.fi/tule-nae-ja-koe-nurmijarvi/nae-ja-koe/taajamat-ja-kylat/klaukkala/
  9. Nurmijärvi ja muut Helsingin kehyskunnat rakennettiin tohinalla täyteen omakotitaloja – nyt asukkaat haluavatkin pienempiin koteihin keskustaan Rakennuslehti. Viitattu 27.11.2019.
  10. a b c d e f g h Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 405–406. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973.
  11. https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/592077-outi-makela-valittiin-nurmijarven-uudeksi-kunnanjohtajaksi
  12. Kunnallisvaalit 1984 (Tilastokeskus), s. 108.
  13. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2017 (Tilastokeskus 2017)
  14. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012)
  15. riitta.ketola@media.fi: Klaukkalaan suunnitellaan raitiotietä tai superbussia – "olisivat junaa halvempia" Nurmijärven Uutiset. Viitattu 22.10.2018.
  16. riikka.jokinen@media.fi: Nurmijärvi älähtää Helsingin tietöistä – 5 kilometrin matkaan kuluu jopa 40 minuuttia Nurmijärven Uutiset. Viitattu 16.11.2017.
  17. Nurmijärven taajamat ja kylät Nurmijärven kunta. Viitattu 8.12.2009.
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
  20. a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.
  21. https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/743114-nurmijarvi-kiinnosti-uusia-muuttajia-eniten-vetaa-klaukkala
  22. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  23. riikka.jokinen@media.fi: Kuva: Klaukkalan kuntoportaille tulossa 337 askelmaa – nimi pohjautuu Aleksis Kiven tuotantoon Nurmijärven Uutiset. Viitattu 4.3.2018.
  24. Nurmijärvi Golf Nurmijärvi Golf. Viitattu 9.8.2017.
  25. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  26. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  27. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 59. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  28. Vänorter Lilla Edets kommun. Viitattu 29.11.2019. (ruotsiksi)
  29. Nurmijärven ystävyyskunta/maakunta esittäytyy Helsingissä la- su 21. - 22.11. Nurmijärven kunta. Viitattu 29.11.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa