Kuntoportaat
Kuntoportaat tai kuntoiluportaat ovat portaat, jotka on rakennettu kuntoilua varten. Niiden nouseminen kävellen tai juosten parantaa hapenottokykyä ja harjoittaa erityisesti alavartalon suuria lihaksia.[1] Askelmia on keskimäärin parisataa, eli kuntoportaiden nousu vastaa esimerkiksi kiipeämistä useampaan kerrokseen kerrostalossa.[2] Portaat rakennetaan niin leveiksi, että niissä mahtuu kulkemaan ja ohittamaan vastakkain.[2] Juoksemisen lisäksi portaissa voi esimerkiksi kyykätä ja hyppiä.[3]
Kuntoportaat sijaitsevat usein ulkoilureittien varrella.[4] Niille on suuri kysyntä,[4] ja Suomessa kuntoportaita on rakennettu useille paikkakunnille, erityisesti täyttömäkiin. Suomen suurimmissa kuntoportaissa Tahkolla on 1 054 askelmaa.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ Nyberg, Henrietta: Porrastreeni koukuttaa suomalaisia – muista nämä viisi asiaa ennen porrastreenin aloittamista Yle Uutiset. 29.8.2019. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ a b Kuntoiluportaat 26.10.2017. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ Eskeli, Oona: Kuntoportaissa voi treenata monipuolisesti – vinkkejä kesän porrasharjoitteluun Akaan Seutu. 7.6.2019. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ a b Helsingin kuntoporrasohjelma 2020-2030 (PDF) (s. 6) hel.fi. 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 19.5.2022.
- ↑ Collin, Paula: Korona sai suomalaiset kuntoportaille, eikä buumille näy loppua – kartalla on 277 portaat, katso mitkä ovat sinua lähimmät Yle Uutiset. 21.11.2021. Viitattu 19.5.2022.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuntoportaat Wikimedia Commonsissa
