Vilho Siivola

suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterineuvos

Vilho Eemeli Siivola (10. huhtikuuta 1910 Valkeakoski28. marraskuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja teatterineuvos.[1] Hän teki merkittävän uran Suomen Kansallisteatterin näyttelijänä, Nummisuutarien ohjaajana Taaborinvuoren Kivi-juhlissa sekä noin viidessäkymmenessä elokuvassa vuosina 1936–1976.[2]

Vilho Siivola
Vilho Siivola 1960-luvulla
Vilho Siivola 1960-luvulla
Henkilötiedot
Koko nimi Vilho Eemeli Siivola
Syntynyt 10. huhtikuuta 1910
Valkeakoski
Kuollut 28. marraskuuta 1984 (74 vuotta)
Helsinki
Ammatti näyttelijä, ohjaaja, teatterineuvos
Näyttelijä
Aktiivisena 1932–1978
Merkittävät roolit
Palkinnot

Parhaan miespääosan Jussi-palkinto
1977 Luottamus

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Siivolan filmiroolit olivat alussa yleensä sivuosien konnia, myöhemmin suurmiesten luonneosia. Tunnetuimman elokuvaroolinsa hän teki vuonna 1955 Tuntemattoman sotilaan Mäkilänä. Teatterissa hänet tunnettiin esimerkiksi Nummisuutarit- ja Anton Tšehov-tulkinnoistaan.[2]

VarhaiselämäMuokkaa

Vilho Siivola syntyi Valkeakoskella hevosmies Heikki Siivolan ja Vilhelmiina Toivosen perheeseen. Kipinän näyttelemiseen Siivola sai Valkeakosken Työväennäyttämön esirippupoikana 1920-luvulla. Hän oli myös aktiivisesti mukana työväenliikkeessä, toimien nuoriso-, osuustoiminta- ja urheiluseuroissa, sekä ennen kaikkea erilaisten taideharrastusten piirissä.

TeatteriuraMuokkaa

Vilho Siivola opiskeli Työväen Akatemiassa vuosina 1931–32. Akatemian äidinkielen opettajana toiminut kirjailija Lauri Haarla järjesti Siivolalle näyttelijäharjoittelijan paikan Koiton näyttämölle Helsinkiin. Sen ohessa hän kävi Suomen Näyttämöopistoa 1934–36. Koiton-kauden jälkeen hänellä oli kiinnitykset Helsingin Kansanteatteriin, Viipurin Kaupunginteatteriin ja Tampereen Teatteriin.[2]

Ensimmäisen kiinnityksensä Kansallisteatteriin Siivola sai 1940, ja Kansanteatterin kautta siirtyi sinne takaisin vuonna 1943. Kansallisteatterissa hän työskenteli seuraavat 35 vuotta kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1977. Teatteriurallaan Siivola oli tunnettu Aleksis Kiven tulkitsija. Lisäksi hänet tunnettiin rehevän kansanihmisen huumorilla höystetyn luonteen tulkkina. Hän näytteli Nummisuutarien Eskoa ensimmäisen kerran jo 17-vuotiaana. Muita merkittäviä rooleja Siivolan näyttämöuralla olivat Tšehov-tulkinnat Kolmen sisaren Andrej, Kirsikkapuiston Lopahin sekä Gogolin Reviisorin kaupunginpäällikön rooli.[2]

Vilho Siivola oli myös teatteriohjaaja. Hän ohjasi Nurmijärven Taaborinvuoren Kivi-juhlien Nummisuutarit neljännesvuosisadan aina vuodesta 1953 alkaen. Hän ohjasi myös eri teattereissa, ja hänen ohjaamansa Nummisuutarit vietiin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Venäjänkielisen Nummisuutarit hän ohjasi vuonna 1971 Petroskoissa.

Siivola esiintyi ahkerasti Radioteatterissa 1940- ja 50-luvuilla. Hän esitti varsinkin F. E. Sillanpään ja Pentti Haanpään tekstejä. Hän oli myös Hella Wuolijoen kuunnelmasarjan Työmies Rantasen perheen nimiosassa.[2]

Siivola opetti taideaineita Työväen Akatemiassa vuosina 1942–1970. Lisäksi hän johti teatterikursseja Helsingin Työväenopistossa, Kansankonservatoriossa ja Teatterikoulussa. Siivola oli myös aktiivinen järjestötyössä Suomen Näyttelijäliiton, Aleksis Kiven Seuran sekä Suomi-Neuvostoliitto-Seuran piirissä. Hän toimi Suomi-Romania-Seuran puheenjohtajana 25 vuotta.

Siivolalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1960 ja teatterineuvoksen arvonimi 1973.[1] Hän julkaisi kaksi muistelmateosta: Myllykylästä maailmalle (1975) ja Maailmassa maailmaa (1983).[2]

ElokuvauraMuokkaa

Vilho Siivola esiintyi 40-vuotisen uransa aikana noin viidessäkymmenessä elokuvassa. Uran alkupuolella hänelle lankesi usein konnan rooli sota-ajan komedioissa ja propagandaelokuvissa. Näihin kuuluivat muun muassa väkivaltainen venäläissotilas Ivan elokuvassa Yli rajan (1942). Ryhmy ja Romppainen -elokuvassa Jees ja just (1943) Siivola tulkitsi osuvasti yksitotista vanginvartija Lumperia.[2]

1950-luvulla Siivola sai esittää aiempaa suurempia ja monipuolisempia filmirooleja. Elokuvassa Silmät hämärässä (1952) hän oli Sylvi Palon esittämän vaimon ahneuden takia rikokseen ajautuva mies. ”Vilho Siivolan kohtalo virkamiehestä mielenhäiriössä tehtyyn ryöstöön oli järkyttävästi kuvattu ihmisen tie”, Elokuva-Aitta -lehden Valma Kivitie totesi.[2]

Siivolan tunnetuin elokuvarooli lienee Väinö Linnan romaanin pohjalta ohjatun Tuntemattoman sotilaan (1955) ”rättimikko” Mäkilä. Suomalais-neuvostoliittolaisessa yhteistyöelokuvassa Luottamus (1976) hän esitti tulevaa presidentti P. E. Svinhufvudia, joka toi Siivolalle hänen ainoan Jussi-palkintonsa. Televisioelokuvassa Pakolaiset (1977) hän näytteli Juha Uutelaa, josta voitti Prahan kansainvälisillä elokuvajuhlilla palkinnon parhaasta miespääosasta.[2]

FilmografiaMuokkaa

Vuosi Elokuva Rooli
1936 VMV 6 Juippi, salakuljettaja
1939 Avoveteen Lintemanni
Isoviha Ivan, kasakkapalvelija
1940 Ketunhäntä kainalossa 3. Maurin kaveri
Eulalia-täti sihteeri Nestor Athanasius Mahlamäki
1941 Viimeinen vieras kauppias Goldengeld
Ryhmy ja Romppainen Santtu, autonkuljettaja
1942 Yli rajan Ivan, vartiosotilas
Varaventtiili aluepäällikkö Lahti
1943 Tyttö astuu elämään vartiomies
Jees ja just korpraali Lumperi, vanginvartija
Varjoja Kannaksella ”Limppunaama”, Tuomen apulainen
Syntynyt terve tyttö Salmio
Kirkastettu sydän sotamies Rahkonen
1944 Kuollut mies vihastuu Pauli Rönn
Herra ja ylhäisyys Boone, Sweetheart-laivan merimies
1945 Kolmastoista koputus Linkku, Manuelin apuri
Mikä yö! Tomi, majurin palvelija

Vuosi Elokuva Rooli
1946 Nuoruus sumussa heppuli
1947 Koskenkylän laulu kauppias Ernesti Kiisu
1951 Lakeuksien lukko Jokiniemen isäntä
Sadan miekan mies maisteri Mathias Mollerus
...ja Helena soittaa Kalle
1952 Silmät hämärässä konttoristi
1953 Tyttö kuunsillalta tohtori Erland Varala
1954 Kunnioittaen lehtori Johannes Sarasto
Herrojen Eeva tuomari Jaakko Hellsten
Niskavuoren Aarne Kyösti Kallio
1955 Veteraanin voitto Santeri Kivilaakso
Tuntematon sotilas Mäkilä
Pastori Jussilainen Savolainen, 1. talonpoika
1956 Anu ja Mikko Papan Antti
Viisi vekkulia apteekkari Oskar Storgren
1957 Risti ja liekki kirjuri
1959 Kohtalo tekee siirron komisario Otto Nieminen
1976 Luottamus presidentti P. E. Svinhufvud

[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Ahola, Veikko; Kuhlman, Irmeli; Luotio, Jorma: Perustietosanakirja, s. 1094. Jyväskylä: Gummerus, 1996. 925891048. ISBN 9512048027. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d e f g h i j Rytkönen, Sisko: Vilho Siivola Elonetissä Elonet. 29.6.2014. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 28.2.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa