Avaa päävalikko

Lauri Haarla

suomalainen kirjailija ja historianopettaja
Tämä artikkeli käsittelee kirjailijaa. Vuorineuvos Lauri Haarla (1897–1966) on eri henkilö.

Lauri Sulo Armas Haarla (sukunimi vuoteen 1906 Harberg, 18. helmikuuta 1890 Korpilahti24. lokakuuta 1944 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija ja historianopettaja. Hän oli tehtailija Rafael Haarlan veli.[2]

Lauri Haarla
Lauri Haarla.jpg
Henkilötiedot
Koko nimi Lauri Sulo Armas Haarla
Syntynyt 18. helmikuuta 1890
Korpilahti
Kuollut 24. lokakuuta 1944 (54 vuotta)
Helsinki
Ammatti kirjailija, historianopettaja
Kirjailija
Äidinkieli suomi
Aikakausi 1919-1944
Tyylilajit historialliset näytelmät ja romaanit
Esikoisteos Saarretun näkyjä: runoelmia, 1919. Sophonisbe: murhenäytelmä, 1919
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

HenkilöhistoriaMuokkaa

Haarlan vanhemmat olivat maanviljelijä ja kauppias Elis Achates Harberg ja Edla Aurora Arvelin. Hän pääsi ylioppilaaksi Tampereen Reaalilyseosta vuonna 1910 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1915[1] ja maisteriksi 1920. Haarla toimi Karkkilan yhteiskoulun johtajana 1916-1917, Jyväskylän kauppakoulun vt. johtajana 1917-1918 ja Parikkalan yhteiskoulun johtajana 1918-1919, Helsingin vanhan suomalaisen yhteiskoulun vt. opettajana 1920-1921 ja Helsingin Maanviljelyslyseon eli sittemmin Lapinpuiston yhteislyseon opettajana vuodesta 1920 ja johtajana 1921-1924. Työväen akatemian opettaja Haarla oli vuodesta 1929. Hän toimitti aikakauslehteä Ultra 1922 ja Näyttämö 1923-1925 ja toimi usieden lehtien teatteri- ja kirjallisuusarvostelijana. Hän kuului myös Suomen Näytelmäkirjailijaliiton johtokuntaan ja toimi liiton puheenjohtajana 1923–1933.[3]

Lauri Haarla oli ensin naimisissa vuodesta 1918 Tyyne Armida Lörpyksen kanssa, josta hän erosi.lähde? Vuodesta 1930 hän oli naimisissa Tyyne Elina Kosusen eli näyttelijä Tyyne Haarlan kanssa, joka oli Emil Erik Junton leski. Jälkimmäisestä avioliitosta syntyi poika, näyttelijä ja teatteriohjaaja Saulo Haarla.[4]

Kirjallinen tuotantoMuokkaa

Haarla kirjoitti historiallisia näytelmiä ja romaaneita, joista osalla oli yhtymäkohtia hänen veljensä omistamaan Laukon kartanoon. Häntä pidetään yhtenä suomen ensimmäisistä varsinaisista ekspressionisteista. Jorma Nortimo on ohjannut Haarlan romaanista Halveksittu mies kainostelemattoman ennakkoluuloiseksi luonnehditun elokuvan Halveksittu (1939).[5]

TeoksiaMuokkaa

  • Saarretun näkyjä : runoelmia. WSOY 1919
  • Sophonisbe : murhenäytelmä. WSOY 1919
  • Onni maallinen : murhenäytelmä. WSOY 1921
  • Hanuumanin tytär : 3-näytöksinen apinakomedia. Daimon, Helsinki 1922
  • Lemmin poika : 3-näytöksinen murhenäytelmä. Daimon, Helsinki 1922, 2. painos Gummerus 1930,
  • Synti : nelinäytöksinen draama. Otava 1923 (ilmestyi saksan kielellä nimellä Sünde : drama in 4 Akten (Verlag Theodor Müller, Nordhausen 1926))
  • Uskottomuus : 3 näytöksinen draama. Otava 1924
  • Nuorten tuomio : yksinäytöksinen draama. Otava 1925 (ilmestyi viron kielellä nimellä Noorte kohus : ühevaatuslik draama (Tavet Mutsu, Tallinn 1928))
  • Pyhä Yrjänä eli runous, rakkaus ja raha : kolminäytöksinen huvinäytelmä. Otava 1926
  • Ihmisten kapina : 3-näytöksinen draama. K.K:n juhlaohjelmakirjasia n:o 8. Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, Helsinki 1927
  • Juudas : nelinäytöksinen draama. Otava 1927
  • Töykänän aurinko : yksinäytöksinen farssi. K.K:n juhlaohjelmakirjasia n:o 9. Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, Helsinki 1927
  • Velisurmaajat : kolminäytöksinen murhenäytelmä ; laulut säveltänyt Sulho Ranta. Otava 1927
  • Kaksi kuningatarta : 3-näytöksinen murhenäytelmä. Otava 1928
  • Teatterikirja : kirjoitelmia ja näyttelijäkuvia. Otava 1928
  • Janne Kärki : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Kustannus Oy Näytelmä, Helsinki 1929
  • Kuoleman hinnalla : sortokauden näytelmä. Otava 1929
  • Syylliset ja syyttömät : yhteiskuntaromaani. Otava 1929
  • Halveksittu mies. Otava 1930
  • Miksi hän nauroi? : pieni tragikomedia. Otava 1930
  • Viimeiset juoksuhaudat : yksinäytöksinen näytelmä. Otava 1931
  • Hirsipuu-keinu : yksinäytöksinen näytelmä, teemana kansalaissota: veli odottaa punakapinaveljeään kotiin hirttosilmukka valmiina keinussa. Otava 1932
  • Juhannus-laulu : yksinäytöksinen kansannäytelmä. Gummeruksen näytelmiä n:o 32. Gummerus 1932
  • Kaksiteräinen miekka : 4-näytöksinen draama. Otava 1932
  • Nokikolarin rakkaus : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Gummeruksen näytelmiä n:o 35. Gummerus 1932, 2. painos 1948
  • Varjojen sota : romaani. Otava 1932
  • Kaksi kertaa kaatunut : yksinäytöksinen näytelmä. Otava 1933
  • Korea leski : yksinäytöksinen farssi. Gummeruksen näytelmiä n:o 39. Gummerus 1933
  • Pähkähullu : 3-näytöksinen komedia. Otava 1933
  • Tyhmä neitsyt : yksinäytöksinen huvinäytelmä. Otava 1933
  • Nuori pirkkalaispäällikkö : historiallinen romaani, edellinen osa. Otava 1934
  • Nuori pirkkalaispäällikkö : historiallinen romaani, jälkimmäinen osa. Otava 1935
  • Jumalan myrsky : romaani. Otava 1937
  • Marketan kosto ja muita historiallisia novelleja. Otava 1937
  • Merkkitulet : yksinäytöksinen sortokauden näytelmä. Otava 1937
  • Kurkien taru : romaani 1400-luvulta. Otava 1938, 2. osa 1939, 3. osa 1940 (ilmestyi saksan kielellä nimellä Die Kurki-Saga : ein Roman aus dem 15. Jahrhundert (Rupert Verlag, Leipzig 1940), tshekin kielellä nimellä Hořici peřeje : sága rodu kuru (Nakladatelstvi ELK, Praha 1942), hollanniksi nimellä Tot in het vierde geslacht : een roman uit de vijftiende eeuw : de grote gedachte (N.V. Gebr. Zomer en Keuning's Uitgeversmij, Wageningen 1948))
  • Sukeltaja : viisinäytöksinen draama. Otava 1938
  • Idän laumoja päin : yksinäytöksinen näytelmä suomalaisvenäläisestä sodasta vv. 1939-40. Otava 1940
  • Herra Benediktus ja hänen iloinen lukkarinsa : romaani. Otava 1941, 2. painos 1942
  • Kunnian mies: kolminäytöksinen draama. Otava 1941
  • Liian vähän poikia: romaani. Otava 1942
  • Kurkien taru romaani 1400-luvulta. Otava 1943 (Haarlan laatima lyhennetty versio kolmena osana ilmestyneestä Kurkien taru-romaanin ensimmäisestä painoksesta)
  • Ritvalan ilovalkeat : romaani. Otava 1943
  • Portinsärkijä : romaani nuoresta Yrjö Maunu Sprengtportenista. Otava 1944
  • Valitut teokset; johdannon kirj. Unto Kupiainen. Otava 1955, 2. painos 1956, 3. painos 1957, 4. painos 1959, 5. painos 1961 (sisältää teokset Herra Benediktus ja hänen iloinen lukkarinsa ja Portinsärkijä)

LähteetMuokkaa

  1. a b Kirjallista elämää Sääksmäellä ja Valkeakoskella valkeakoski.fi. Viitattu 24.4.2011.
  2. Laukon kartanon historiaa web.archive.org. Viitattu 22.2.2008.
  3. Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Lauri Haarla, s. 728-733. Porvoo: WSOY, 1954.
  4. Artikkeli: Haarla, Tyyne. Kuka kukin on 1954
  5. Halveksittu, Kaleva.fi

Aiheesta muuallaMuokkaa

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Lauri Haarla.
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta: