Halveksittu

vuoden 1939 elokuva

Halveksittu (ruots. Den föraktade) on Jorma Nortimon ohjaama romanttinen draamaelokuva vuodelta 1939. Se pohjautuu Lauri Haarlan romaaniin Halveksittu mies (1930). Elokuva poikkesi aikansa linjasta, sillä siinä Suomea ei esitetty sinivalkeana lintukotona vaan luokkaristiriitojen ja sosiaalisen eriarvoisuuden leimaamana yhteiskuntana. Se herätti aikanaan pahennusta varsinkin suomenruotsalaisissa, jotka elokuvassa esitetään sangen vastenmielisinä tyyppeinä.[1]

Halveksittu
Halveksittu.jpg
Ohjaaja Jorma Nortimo
Käsikirjoittaja Jorma Nortimo
Perustuu Lauri Haarlan romaaniin Halveksittu mies
Helsinki: Otava, 1930
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Sulho Ranta
Kuvaaja Eino Kari
Leikkaaja Eino Kari
Lavastaja Karl Fager
Pääosat Ester Toivonen
Eino Kaipainen
Yrjö Tuominen
Henny Waljus
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Oy Suomen Filmiteollisuus SF
Ensi-ilta 19. maaliskuuta 1939
Kesto 91 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Tarina kertoo kulkukauppiaasta (Eino Kaipainen), joka monien vaikeuksien kautta nousee menestyväksi liikemieheksi. Hänen yläluokkaista rakastettuaan esittää vuoden 1934 Miss Suomi Ester Toivonen.[2]

NäyttelijätMuokkaa

 Ester Toivonen  Verna Merthen, kauppaneuvoksen tytär  
 Eino Kaipainen  kauppias Iivari Takala  
 Yrjö Tuominen  kauppaneuvos Albert Merthen  
 Henny Waljus  kauppaneuvoksetar Magdaleena Merthen  
 Aku Korhonen  sahanomistaja Konsta Jänkälä  
 Laila Rihte  kauppa-apulainen Siviä Syrjänen  
 Joel Rinne  insinööri Thure Gavelius  
 Kaarlo Angerkoski  tehtaankaupan hoitaja Lasse Snöre  
 Kaarlo Kartio  agentti Artturi Toikka  
 Jalmari Rinne  Jaakko Könni, kauppaneuvoksettaren isä  
 Toivo Suonpää  kulkukauppias Abraham Vikruut  

Kreditoimattomat näyttelijät

 Toppo Elonperä  sahapatruuna Johan Krook  
 Fiinu Autio  Könnin vaimo  
 Eino Jurkka  haulitehtailija Vargen  
 Pentti Saares  Vargenin apuri  
 Elsa Turakainen  rouva Laaksonen  
 Ossi Korhonen  maisteri Sahlbom  
 Matti Aro  työmies Iisakki Rokka  
 Kaarlo Kytö  yhtiökokouksen puheenjohtaja  
 Aatu Talanne  yhtiökokouksen kirjuri  
 Vilho Siivola  Aaro Kaikari  
 Lauri Kyöstilä  Jalo Laaksonen  

TuotantoMuokkaa

Elokuvan käsikirjoituksen teki ohjaaja Nortimo Lauri Haarlan vuonna 1930 ilmestyneen romaanin Halveksittu mies pohjalta. Elokuvasovituksessa on jätetty pois Iivari Takalan varhaisnuoruutta kuvaavat luvut, ja tapahtumat on tiivistetty 1900-luvun alkuvuosista 1920-luvulle. Halveksitun ulkokuvia otettiin Kymin (nykyisen Kotkan) alueella, Loviisassa ja Pyhtäällä. Merthenin kartanoa esitti Karhulan Hovi.[3]

Myöhemmin tehtiin Haarlan romaanin pohjalta myös Jumalan myrsky (1940) sekä kansannäytelmän pohjalta Keinumorsian (1943). Molemmat tuotti Suomi-Filmi ja ohjasi Valentin Vaala.[3]

Halveksitun yleisömäärä jäi tuntuvasti vuoden 1939 keskitason alapuolelle.[3]

ArviotMuokkaa

Aikalaisarvioissa elokuvaan suhtauduttiin varauksellisesti. Suomen Sosialidemokraatti piti Nortimon käsikirjoitusta vielä romaaniakin ontompana ja paatoksellisempana. Eino Ilmari Hukkinen kirjoitti Helsingin Sanomissa, että juonen kehittely oli alkuun pitkäveteistä ja yksitoikkoista, mutta ohjauksen vauhti ja dramaattinen teho parani loppua kohden. Uudessa Suomessa kiitettiin ”yleiskansallista ja isänmaallista henkeä sekä elävää kosketusta kaikkiin suomalaisen kansan kerroksiin”. Ruotsinkielisessä lehdistössä ei löytynyt ymmärtämystä Halveksitun suomalaiskansalliselle linjanvedolle, ja yleisöä kehotettiinkin boikotoimaan koko elokuvaa.[3]

Näyttelijöistä pääosan esittäjää Eino Kaipaista luonnehdittiin koruttoman miehisyyden eteväksi edustajaksi, mutta Ester Toivosta ei pidetty viileän kauppaneuvoksettaren tyttären ohuessa roolissa järin uskottavana. Tylyjen arvioiden lomassa kriitikot eivät kuitenkaan unohtaneet ihastella hänen kauneuttaan. Elokuvan sivuosasuorituksia pidettiin yleisesti hyvinä.[3]

Televisioesitysten aikaan vuonna 1981 elokuvaa pidettiin ”voimakkaasti oman aikansa tuotteena” eli varsin asenteellisena. Tulkinta ruotsinkielisestä yläluokasta oli toinen toistaan kopeampia lurjuksia, ja lakkoilevat työläiset oli kuvattu rettelöitsijöinä tai murhamiehinä. Elokuvaa pidettiinkin esimerkkinä ”Särkän taitavasta manipulaatiosta”.[3]

Myös Arto Pajukallion vuoden 2011 arvion mukaan elokuva heijastelee 1930-luvun asenteissaan halveksuntaa toisaalta ruotsinkielistä yläluokkaa, toisaalta työväestöä kohtaan.[2] Tv-maailman vuoden 2012 kritiikissä tarina arvioitiin sujuvasti eteneväksi, ja sen katsottiin luovan vahvaa ajankuvaa 1900-luvun alkupuolen Suomesta. Joel Rinne luihuna insinöörinä ja Aku Korhonen rehtinä sahanomistajana saivat kiitosta.[4] Halveksitun on myöhemmin arvioitu kuuluvan Nortimon parhaimpiin ohjauksiin.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Rytkönen, Sisko: Ihanat naiset kankaalla (2008), s. 58
  2. a b Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 2.11.2011, s. D 7.
  3. a b c d e f Halveksittu – Elonet.fi Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 4.1.2023.
  4. AL: Halveksittu. Päivän elokuvia, Tv-maailma 42/2012, s. 29.
  5. Rehnström, Henri Waltter: Halveksittu. Päivän elokuvia, Tv-maailma 31/2012, s. 12.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.