Karhulan Hovi

kartano Kotkassa

Karhulan Hovi eli Karhulan kartano on Kotkan Karhulassa Kymijoen varrella sijaitseva kartanomainen rakennus. Sen rakennustyöt alkoivat vuonna 1887, ja sen suunnitteli arkkitehti Carl Ricardo Björnberg[1].

Karhulan Hovi

HistoriaMuokkaa

Nykyisen Karhulan Hovin paikalla oli alkujaan maalaistalo, joka oli 1600- ja 1700-luvuilla haminalaisten kauppiaiden omistuksessa. 1800-luvun puolivälissä omistajasukuina olivat Nordmannit ja Londénit. 1873 tila päätyi Knut Hjalmar Casselille, joka toimi kuninkaallisen hovimarsalkanviraston sihteerinä ja oli naimisissa varakkaan loviisalaisen Adelina Sundmanin kanssa. Vuonna 1874 Cassel perusti Karhulaan kaksiraamisen höyrysahan, joka teki konkurssin vuonna 1881 ja päätyi William Ruthin omistukseen. Vuonna 1888 hän meni naimisiin Fanny Standertskjöldin kanssa.

Nykyistä rakennusta alettiin rakentaa 1887, ja se valmistui 1892[1]. Kivisen rakennuksen arkkitehtuuri edustaa uusrenessanssia ja gotiikkaa, ja se jäljittelee ranskalaista aatelislinnaa. Hovin pinta-ala on 917 m² ja huoneita on 30. Nuori patruunatar halusi Karhulan Hovin muistuttavan mahdollisimman paljon Karlbergin kartanoa, jonka omisti hänen veljensä Hugo Standertskjöld.

William Ruthin kuoltua 1913 perustettiin Fanny ja William Ruthin lahjoitusrahasto, joka oli tarkoitettu käytettäväksi Suomen pienviljelijöiden hyväksi. A. Ahlström Oy osti Karhula Oy:n tehtaat 1915 ja Hovi oli osana kauppaa.

Ahlströmiin fuusioidun Karhula Oy:n toimitusjohtajat ja isännöitsijät asuivat talossa vuoteen 1966, jonka jälkeen sitä on käytetty edustustilana. Rakennuksessa on toiminut myös NEXT Hotel Karhulan Hovi[2]. Kartanon alueella toimii nyt Kartanohotelli Karhulan Hovi, jota operoi kotkalaisen perheyrityksen omistama Kotkan Saaret Oy.

LähteetMuokkaa

  1. a b Karhulan Hovi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. Ahlström kauppaa historiallista kartanoa Kymen Sanomat. 2.12.2015. Viitattu 12.1.2016.