Suomi-Filmi
Suomi-Filmi Oy on vuonna 1919 perustettu suomalainen elokuva-alan yritys. Sen alkuperäinen nimi oli Suomen Filmikuvaamo, mutta nimi vaihdettiin Suomi-Filmi Oy:ksi jo vuonna 1921. Yhtiö on tuottanut kaikkiaan noin 160 pitkää elokuvaa. 1920-luvulla Suomi-Filmi hallitsi elokuvan tekoa, maahantuontia ja teatteritoimintaa lähes yksinvaltiaana.
Suomi-Filmi Oy | |
---|---|
Yritysmuoto | osakeyhtiö |
Perustettu | 20. joulukuuta 1919[1][2] |
Avainhenkilöt | Erkki Karu, Risto Orko |
Kotipaikka | Helsinki |
Toimiala | elokuva |
Tuotteet | elokuvat |
Vuonna 1929 Yhdysvaltoja koetellut lama vaikutti myös Suomen elinkeinoelämään, ja 1933 Erkki Karu joutui jättämään yhtiön sen runsaiden pankkivelkojen vuoksi. Pankki otti firman tarkkailuun mutta päätti kuitenkin jatkaa sen toimintaa. Suomi-Filmin pääohjaaja ja tuotantopäällikkö Risto Orko ohjasi Siltalan pehtoorin vuonna 1934, ja elokuvan suuren yleisönsuosion ansiosta yhtiön toimintaa voitiin jatkaa. Seuraavana vuonna yhtiöön palkattiin toiseksi ohjaajaksi Valentin Vaala, joka ohjasi yhtiössä vuosina 1935–1963 yhteensä 39 pitkää elokuvaa. Muita Suomi-Filmin kuukausipalkalla olleita ohjaajia olivat muun muassa Orvo Saarikivi, Ilmari Unho ja Hannu Leminen. Viimeisin yhtiön valmistama elokuva on neuvostoliittolaisten kanssa tehty Tulitikkuja lainaamassa vuodelta 1980. Sen jälkeen Suomi-Filmi on toiminut lähinnä laboratorio- ja teatteritoiminnassa. Suomi-Filmin elokuvat ovat saatavissa VHS:llä ja DVD:llä.
Suomi-Filmin studio sijaitsi 1920–1936 Helsingin Kruununhaassa Vironkatu 9:n ullakolla entisessä tennishallissa. Tämä studio tuhoutui tulipalossa 25. kesäkuuta 1936. Tämän jälkeen studiotilat olivat väliaikaisesti Polyteknikkojen talossa Lönnrotinkadulla ja Haagan työväentalolla. Uusi studio valmistui Helsingin Munkkisaareen kaksi vuotta myöhemmin 1938 ja se oli käytössä vuoteen 1955 saakka.[3][4][5][6]
Elokuvien levitysoikeudet siirtyivät marraskuussa 2011 Kansalliselle audiovisuaaliselle arkistolle.[7] Vuonna 2018 KAVI tuotti Suomi-Filmin elokuvista 136:n DVD-levyn kokoelman, joka sisältää 156 filmiä, mukaanluettuna yhtiön kaikki pitkät elokuvat[8].
Toimitusjohtajat
muokkaa- 1921–1933 Erkki Karu
- 1933–1934 Aarne Wuorenheimo
- 1934 Väinö Mäkelä
- 1934–1945 Matti Schreck
- 1945–1976 Risto Orko
- 1976–1985 Eero Tähtinen
- 1985–2014 Kare Orko
- 2014– Ilari Pihl
Elokuvat
muokkaa1920-luku
muokkaa- Ylioppilas Pöllövaaran kihlaus (1920)
- Sotagulashi Kaiun häiritty kesäloma (1920)
- Ollin oppivuodet (1920)
- Se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa (1921)
- Kihlaus (1922)
- Anna-Liisa (1922)
- Finlandia (1922) dokumentti
- Rakkauden kaikkivalta – Amor omnia (1922)
- Koskenlaskijan morsian (1923)
- Rautakylän vanha parooni (1923)
- Nummisuutarit (1923)
- Kun isällä on hammassärky (1923)
- Suursalon häät (1924)
- Myrskyluodon kalastaja (1924)
- Polyteekkarifilmi (1924)
- Suvinen satu (1925)
- Ruotsin kuningasparin vierailu (1925) dokumentti
- Pohjalaisia (1925)
- Murtovarkaus (1926)
- Muurmanin pakolaiset (1927)
- Noidan kirot (1927)
- Vaihdokas (1927)
- Runoilija muuttaa (1927)
- Nuori luotsi (1928)
- Tukkijoella (1928)
- Meidän poikamme (1929)
- Korkein voitto (1929)
1930-luku
muokkaa- Kahden tanssin välillä (1930)
- Kajastus (1930)
- Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (1931)
- Rovastin häämatkat (1931)
- Tukkipojan morsian (1931)
- Olenko minä tullut haaremiin (1932)
- Ne 45000 (1933)
- Meidän poikamme merellä (1933)
- Voi meitä! Anoppi tulee (1933)
- Pikku myyjätär (1933)
- Herrat täysihoidossa (1933)
- Minä ja ministeri (1934)
- Siltalan pehtoori (1934)
- Kaikki rakastavat (1935)
- VMV 6 (1936)
- Vaimoke (1936)
- Mieheke (1936)
- Ja alla oli tulinen järvi (1937)
- Koskenlaskijan morsian (1937)
- Juurakon Hulda (1937)
- Miehen kylkiluu (1937)
- Niskavuoren naiset (1938)
- Jääkärin morsian (1938)
- Poikamiesten holhokki (1938)
- Markan tähden (1938)
- Sysmäläinen (1938)
- Hätävara (1939)
- Aktivistit (1939)
- Avoveteen (1939)
- Rikas tyttö (1939)
- Vihreä kulta (1939)
- Punahousut (1939)
1940-luku
muokkaa- Tottisalmen perillinen (1940)
- Taistelun tie (1940) dokumentti
- Kyökin puolella (1940)
- Anu ja Mikko (1940)
- Kersantilleko Emma nauroi? (1940)
- Jumalan myrsky (1940)
- Poikani pääkonsuli (1940)
- Antreas ja syntinen Jolanda (1941)
- Viimeinen vieras (1941)
- Poretta eli Keisarin uudet pisteet (1941)
- Morsian yllättää (1941)
- Ryhmy ja Romppainen (1941)
- Neljä naista (1942)
- Varaventtiili (1942)
- Kuollut mies rakastuu (1942)
- Synnin puumerkki (1942)
- Yli rajan (1942)
- Hopeakihlajaiset (1942)
- Keinumorsian (1943)
- Syntynyt terve tyttö (1943)
- Jees ja just (1943)
- Neiti Tuittupää (1943)
- Tositarkoituksella (1943)
- Miehen kunnia (1943)
- Kirkastettu sydän (1943)
- Herra ja ylhäisyys (1944)
- Kuollut mies vihastuu (1944)
- Dynamiittityttö (1944)
- Kartanon naiset (1944)
- Linnaisten vihreä kamari (1945)
- Kolmastoista koputus (1945)
- Valkoisen neilikan velho (1945)
- Vuokrasulhanen (1945)
- Viikon tyttö (1946)
- ”Minä elän” (1946)
- Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä (1946)
- Pimeänpirtin hävitys (1947)
- Koskenkylän laulu (1947)
- Maaret – tunturien tyttö (1947)
- Kilroy sen teki (1948)
- Hormoonit valloillaan (1948)
- Ihmiset suviyössä (1948)
- Ruusu ja kulkuri (1948)
- Kalle-Kustaa Korkin seikkailut (1949)
- Kanavan laidalla (1949)
- Sinut minä tahdon (1949)
- Jossain on railo (1949)
1950-luku
muokkaa- Amor hoi! (1950)
- Härmästä poikia kymmenen (1950)
- Gabriel, tule takaisin (1951)
- Sadan miekan mies (1951)
- Kesäillan valssi (1951)
- Kuisma ja Helinä (1951)
- Kulkurin tyttö (1952)
- Jees, olympialaiset, sanoi Ryhmy (1952)
- Hän tuli ikkunasta (1952)
- Rengasmatka eli peräkylän pikajuna (1952)
- Omena putoaa... (1952)
- Huhtikuu tulee (1953)
- Sillankorvan emäntä (1953)
- Siltalan pehtoori (1953)
- Morsiusseppele (1954)
- Herrojen Eeva (1954)
- Minäkö isä! (1954)
- Oi, muistatkos... (1954)
- Onnelliset (1954)
- Minä ja mieheni morsian (1955)
- Lähellä syntiä (1955)
- Riihalan valtias (1956)
- Yhteinen vaimomme (1956)
- Ratkaisun päivät (1956)
- Muuan sulhasmies (1956)
- Terijokelaiset Kannaksella (1956) dokumentti
- Nummisuutarit (1957)
- Vieras mies (1957)
- Nuori mylläri (1958)
- Niskavuoren naiset (1958)
- Sampo (1959)
1960-luku
muokkaa- Taistelujen tie (1960) dokumentti
- Nuoruus vauhdissa (1961)
- Pikku Pietarin piha (1961)
- Kolmen kaupungin kasvot (1962) dokumentti
- Totuus on armoton (1963)
- Luonnon kätköissä (1963) dokumentti
- Onnelliset leikit (1964)
- Vaaksa vaaraa (1965)
- Väreitä (1965) lyhyt dokumentti
- Tunteita (1966)
- Johan nyt on markkinat (1966)
- Mannerheim, Suomen marsalkka (1968) dokumentti
- Se oli vuonna 1923... Kun isällä on hammassärky (1969) lyhytfiktio, dokumentti
1970- ja 1980-luku
muokkaa- Päämaja (1970)
- Viimeinen savotta (1977)
- Tulitikkuja lainaamassa (1980)
Lähteet
muokkaa- Suomen kansallisfilmografia 1–8
- Uusitalo, Kari: Risto Orko – Suomi-Filmin 100-vuotias suurmies. WSOY, 1999. ISBN 951-0-24118-0.
Viitteet
muokkaa- ↑ Uusitalo, Kari: [=author2_id_str_mv%3A%22kavi.elonet_yhtio_213583%22 Suomen Filmikuvaamo Oy] Elonet. 25.3.2013. Viitattu 28.12.2019.
- ↑ Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Elävä muisti, 1960: Suomi-Filmin 40-vuotisjuhlat
- ↑ Elonet : Suomalainen elokuvatuotanto 1919–1929 : "Valmistanut: Suomi-Filmi"
- ↑ Miljoonapalo Vironkatu 9:n ullakkokerroksessa viime yönä, Ilta-Sanomat, 25.06.1936, nro 143, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Elonet : Suomalainen elokuvatuotanto 1930–1939 : Suomi-Filmi ja SF – Suomen Filmiteollisuus
- ↑ Suomi-Filmi Oy (Finna)
- ↑ KAVA hankki Suomi-Filmin elokuvien oikeudet Yle Uutiset. 16.11.2011. Viitattu 16.11.2011.
- ↑ Niko Jutila: KAVI:n suurtyö on valmis – Suomi-Filmin DVD-kokoelma on ainutlaatuinen tapaus www.elokuvauutiset.fi. Viitattu 9.11.2021. (englanti)
Aiheesta muualla
muokkaa- Suomi-Filmistä Elonetissä
- teemanumero Suomi-Filmistä, Filmihullu 6/1991.
- Suomen suurin studio. Kiertokäynti Suomi-Filmin atelieriyhdyskunnassa Munkkisaaressa, Suomi Filmin uutisaitta, 01.08.1938, nro 7, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot