Nummisuutarit (vuoden 1923 elokuva)
Nummisuutarit on vuonna 1923 valmistunut suomalainen mykkäelokuva, jonka on ohjannut ja tuottanut Erkki Karu. Elokuva perustuu Aleksis Kiven samannimiseen näytelmään vuodelta 1864 ja on ensimmäinen useasta näytelmän elokuvaversiosta. Käsikirjoituksen on tehnyt Artturi Järviluoma.[1]
| Nummisuutarit | |
|---|---|
| Ohjaaja | Erkki Karu |
| Käsikirjoittaja | Artturi Järviluoma |
| Perustuu | Aleksis Kiven näytelmään Nummisuutarit (1864) |
| Tuottaja | Erkki Karu |
| Säveltäjä |
Jean Sibelius Selim Palmgren Toivo Kuula Oskar Merikanto |
| Kuvaaja |
Kurt Jäger Frans Ekebom |
| Leikkaaja | Erkki Karu |
| Lavastaja | Carl Fager |
| Pääosat |
Axel Slangus Aku Käyhkö Alarik Korhonen Kirsti Suonio |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Suomi-Filmi Oy |
| Ensi-ilta | 11. marraskuuta 1923 |
| Kesto | 83 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Elokuvaa kuvattiin Suomi-Filmin Vironkadun studiolla Helsingissä ja ulkokuvaukset tehtiin Pilpalan ja Hunsalan kylissä Lopella. Elokuva sai hyvän katsojamenestykseen, vaikka se ei ollutkaan yhtä suosittu kuin toinen Karun samana vuonna valmistunut elokuva, Koskenlaskijan morsian. Nummisuutarit-elokuvaa levitettiin myös Ruotsiin ja Norjaan.
Elokuvan ensi-ilta oli 11. marraskuuta 1923 Helsingissä Bio-Bio- ja Edison-teattereissa.
Arviot muokkaa
Elokuvaa on kritiikissä pidetty suomalaisista elokuvista katsomisen arvoisimpana suomalaisena mykkäelokuvana. Se on kriitikon mielestä hauska ja toisaalta melankolinen. Kurt Jägerin kuvaus loppukohtauksessa saa erityismaininnan.[2] Sen sanotaan uhmaavan edelleen onnistuneesti ajan armotonta hammasta[1].
Myös aikalaiskritiikeissä elokuva sai yksimielisesti kehuja. Esimerkiksi Oiva Talvitie kirjoittaa Aamulehdessä 22. joulukuuta 1923: "Ohjaus on yksityiskohtia myöten asiallisesti huolehdittua ja hyvä maku varjelee kaikista mauttomuuksista. Valokuvaus on suorastaan ihastuttavaa, ensi kerran täysin nautittavaa suomalaisessa filmissä."[3]
Näyttelijät muokkaa
| Axel Slangus | … | Nummisuutarin Esko |
| Aku Käyhkö | … | Mikko Vilkastus |
| Heidi Korhonen | … | Jaana, Nikon tytär |
| Adolf Lindfors | … | Kanttori Sepeteus |
| Alarik Korhonen | … | Topias, suutarimestari |
| Kirsti Suonio | … | Martta, Topiaksen vaimo |
| Antero Suonio | … | Iivari |
| Juho Puls | … | Niko, merimies |
| Jaakko Korhonen | … | seppä Kristo, Jaanan sulhanen |
| Konrad Tallroth | … | Karrin isäntä |
| Kaarlo Kari | … | Sakeri, Martan veli |
| Martti Tuukka | … | Antres, kraatari ja klaneetin puhaltaja |
| Sven Relander | … | Teemu, viulunsoittaja |
| Märta Hansson | … | Kreeta |
| Åke Svensson | … | Jaakko |
| Artturi Järviluoma | … | vanha korpraali |
| Jalo Yltävä | … | Esko lapsena/poika kestikievarin pihalla |
| Alpo Yltävä | … | Iivari lapsena/poika kestikievarin pihalla |
| Hilja Hiltanen | … | kestikievarin vedenkantajatyttö |
| Iita Yltävä | … | kestikievarin vedenkantajatyttö |
| Marjatta Talola | … | väkeä Karrin pihalla |
| Simo Saksala | … | väkeä Karrin pihalla |
| Tyko Sallinen | … | häävieras |
| Anton Soini | … | häävieras |
| Adolf Lintunen | … | piiputteleva mies |
| Juho Seppälä | … | piiputteleva mies |
| Lauri Saksala | … | isäntä |
Lähteet muokkaa
- Aleksis Kivi – kansalliskirjailija: Nummisuutarit-elokuva vuodelta 1923 (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 30.4.2012, sivu D 7
- ↑ Päivän elokuvia, Tv-maailma, 17/2012 sivu 13
- ↑ Juonikuvaus ja lehdistöarvioita, Elonet.fi, viitattu 30.4.2012
Aiheesta muualla muokkaa
- Nummisuutarit Elonet.
- Mykkäelokuvasivusto
- Erkki Kivijärvi : Kiven "Nummisuutarit" valkealla kankaalla, Suomen Kuvalehti, 10.11.1923, nro 45, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot