Syntynyt terve tyttö

vuoden 1943 elokuva

Syntynyt terve tyttö on Ilmari Unhon ohjaama suomalainen elokuva, joka valmistui vuonna 1943. Elokuva perustuu Valentinin näytelmään Syntynyt terve tyttö (1941).

Syntynyt terve tyttö
Ohjaaja Ilmari Unho
Käsikirjoittaja Ilmari Unho
Perustuu Valentinin (Ensio Rislakki) komediaan Syntynyt terve tyttö
Tuottaja Matti Schreck tuottaja (tuotannonjohto)
Risto Orko tuotantopäällikkö
Säveltäjä Harry Bergström
Kuvaaja Kalle Peronkoski
Leikkaaja Risto Orko
Lavastaja Arvo Kotilainen
Pääosat Paavo Jännes
Salli Karuna
Joel Rinne
Olavi Reimas
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi Oy
Ensi-ilta 1943
Kesto 101 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Sota-aikaista elokuvaa on aikoinaan mainostettu ”haikarapoliittiseksi hupailuksi”.[1] Päähenkilö Ireene Helasuo on lapsettomien yhdistyksen puheenjohtaja, joka ei halua lapsia. Helasuon pariskunta joutuu kriisiin, kun miehen sisar kuolee synnytykseen ja lapsi päätyy pariskunnan hoiviin.[2]

Näyttelijät muokkaa

 Paavo Jännes  tuomari Markkunen, Ireene Helasuon isä (alkuteksteissä ei roolinimeä)  
 Salli Karuna  Ireene Helasuo (alkuteksteissä ei roolinimeä)  
 Joel Rinne  johtaja Kustaa Helasuo (alkuteksteissä ei roolinimeä)  
 Olavi Reimas  eläinlääkäri Emil Timonen (alkuteksteissä ei roolinimeä)  
 Liisa Tuomi  lastenhoitajatar Anja Kari (alkuteksteissä ei roolinimeä)  
 Vilho Siivola  Salmio (alkuteksteissä ei roolinimeä)  
 Emma Väänänen  Hanna Salmio, Kustaa Helasuon sisar (alkuteksteissä ei roolinimeä)  
 Kaija Rahola  sairaanhoitajatar (alkuteksteissä ei roolinimeä)  
 Rauha Rentola  Kerttu, Helasoiden kotiapulainen (alkuteksteissä ei roolinimeä)  
 Elsa Turakainen  talonmiehen rouva (alkuteksteissä ei roolinimeä)  
 Apsa Turunen  Jalmari, pieni kukkienmyyjä  
 Wilho Ilmari  tohtori  
 Matti Lehtelä  Salmion 1. toveri  
 Terttu Tuominen  myyjätär  
 Pentti Saares  1. nuorukainen  
 Vilho Ruuskanen  2. nuorukainen  
 Usko Kantola  3. nuorukainen  
 Santa Tuomi  1. nainen  
 Laina Laine  2. nainen  
 Toivo Lehmus  Salmion 2. toveri  

Arviot muokkaa

Aikalaisarvioissa Rislakin näytelmän nähneet huomauttivat huonosta toteutuksesta. Puhetta seuraa puheen perään, ja toiminnan sijasta juostaan ovissa, totesi Greta Brotherus Svenska Pressenissä.[3]

Televisioesityksen yhteydessä 2000-luvun puolella on todettu, että lapsettomuutta vastaan suunnattu propagandaelokuva on yhden ajatuksen moraalisaarna.[4][5] Pertti Avolan (Helsingin Sanomat) mielestä filmattua teatteria olevalla elokuvalla on nykypäivänä enää kuriositeettiarvoa.[6]

Lähteet muokkaa

  1. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat 5.4.2011, s. D 7.
  2. Telvis, Filmiopas.
  3. Lehdistöarvioita. Elonet.fi. Viitattu 24.10.2013.
  4. Pajukallio, Arto: Tv-nyt 13/2011 s. 3.
  5. Tv-maailma 13/2011, s. 17.
  6. Avola, Pertti: Tv & radio. Helsingin Sanomat 24.10.2013, s. B 21.
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.