Vaaksa vaaraa

vuoden 1965 elokuva

Vaaksa vaaraa on Aito Mäkisen ohjaama jännityselokuva vuodelta 1965. Elokuvan pääosassa on Elina Salo. Elokuvan ulkokuvauksessa näkyy ranskalaisen uuden aallon elokuvan vaikutus, samoin Carolan esittämät laulut edustavat samaa linjaa.[1]

Vaaksa vaaraa
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Aito Mäkinen
Käsikirjoittaja Aito Mäkinen
Heikki Katajisto
Tuottaja Risto Orko
Säveltäjä Pentti Lasanen
Kuvaaja Heikki Katajisto
Leikkaaja Aito Mäkinen
Lavastaja Aito Mäkinen
Pääosat Pekka Sahenkari
Carola
Elina Salo
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi Oy
Ensi-ilta 3. joulukuuta 1965
Kesto 84 min
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Puhelinlaitoksen työntekijä, insinööri Paavo Kostiander (Pekka Sahenkari) saa postipaketin, jossa on pommin laukaisukoneisto. Väärään paikkaan joutunutta laitetta hamuavat rikolliset lähtevät Paavon perään. Itse pommi on puhelinlaitoksella, jonne Paavo sekä tyttöystävä Liisa (Elina Salo) ja iskelmälaulaja Nina (Carola) päätyvät. Takaa-ajo ja maanalaiset käytävät luovat jännitystä.

Näyttelijät

muokkaa
 Pekka Sahenkari  Paavo Kostiander, Puhelinlaitoksen virkailija  
 Carola  Nina, iskelmälaulaja  
 Elina Salo  Liisa Liljefors, Paavon morsian  
 Susanna Wilska  Linnea, Liisan 6-vuotias serkku  
 Lemmikki Louhimies  Lemmikki, Puhelinlaitoksen vikakonttorin tarkkailija  
 Jukka Lampinen  Jukka, Paavon ystävä  
 Eddie Stenberg  Theodor, rikollisjoukon päällikkö  
 Yrjö Tähtelä  Ripa, rikollinen  
 Ilari Paatso  hovimestari  
 Jukka Pakaslahti   Teejii, rikollinen  

Tausta

muokkaa

Vaaksa vaaraa on Aito Mäkisen esikoisohjaus. Sitä edelsi Onnelliset leikit, jossa on hänen osuutenaan 41-minuuttinen lyhytelokuva Juulia. Kuvaaja Heikki Katajisto, joka osallistui tässäkin kuten usein myöhemminkin käsikirjoituksen tekoon, teki sittemmin yhteistyötä ennen kaikkea Anssi Mänttärin kanssa.[2]

Elokuvan pääosassa näyttelevä Elina Salo oli aiemmin näytellyt kepeissä komedioissa ja profiloitui myöhemmin työläiselokuvien näyttelijäksi. Vaaksa vaaraa poikkeaa näistä trillerinä. Elokuva poikkeaa myös ohjaukseltaan aiemmista näytelmäelokuvista: sen katumaisemissa näkyy ranskalaisen uuden aallon elokuvan vaikutus, samoin Carolan esittämät laulut edustavat samaa hillittyä linjaa.[1] Carola esitti yökerholaulajan roolissa elokuvassa kappaleet ”Keskitie” ja ”Vastakohdat”, joka julkaistiin myös levynä.[3]

Vastaanotto

muokkaa

Erään kriitikon mukaan elokuva on ”huvittavaa kuusikymmentäluvun Suomi-coolia”[4], toisen mielestä ”juoni on typerä”[5]. Sitä on kuitenkin pidetty suomalaisen uuden aallon virstanpylväänä, jolla on tekniset ansionsa.[6]

Palkinnot ja tunnustukset

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b TV-arkisto: Elina Salo. Yle Teema. 27.12.2010. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 7.9.2020.
  2. Heikki Katajisto Suomalaisen elokuvan festivaali. 31.03.2008. Arkistoitu 25.9.2011. Viitattu 7.9.2020.
  3. Vastakohdat elokuvasta Vaaksa vaaraa (Suomi 1965); ohjaaja: Mäkinen, Aito (soundtrack) Fono.fi. Musiikkikirjastot.fi. Viitattu 7.9.2020.
  4. Elokuvat, Kaleva.fi [vanhentunut linkki]
  5. Vaaksa vaaraa. Telvis.fi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 7.9.2020.
  6. Kinnunen, Kalle: Päivän elokuvia. Tv-maailma, s. 17. (Lehden numero puuttuu.)

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.