Avaa päävalikko

Markan tähden on Risto Orkon ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 1938. Komedia rakentuu väärinkäsityksille ja romanttisille kilvoitteluille.

Markan tähden
Markan tähden.jpg
Ohjaaja Risto Orko
Käsikirjoittaja Ilmari Unho
Tuottaja Matti Schreck
Säveltäjä Harry Bergström
Kuvaaja Charles Bauer
Leikkaaja Risto Orko
Pääosat Uuno Laakso
Birgit Kronström
Irma Seikkula
Kullervo Kalske
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi
Ensi-ilta 2. lokakuuta 1938
Kesto 79 min
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 1 222 817 mk
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Majurin sisarukset seikkailevat Hangossa. Toinen ihastuu johtaja Markkaan ja toinen johtajan sukulaispoikaan, mutta perintörahoistaan huolestunut johtajan kasvattitytär panee ehtimiseen kapuloita rattaisiin. Markan tähden esitettiin televisiossa ensi kerran 24. elokuuta 1963. Elokuva on mustavalkoinen.

JuoniMuokkaa

Voimistelunopettaja Ritva Majuri matkaa Hankoon hakemaan sisartaan Irmeli Majuria Helsinkiin muotisalongin edustustehtäviin. Ritva ei löydä rantalomaa viettävää Irmeliä, ei myöskään hotellihuonetta. Illalla Irmeli juhlii ravintolassa kirjailija Topi Jousin ja Ville Turkin seurassa. Kaupungissa harhaileva Ritva törmää johtaja Markan kotiapulaiseen Tildaan, joka on lähdössä avustamaan synnytyksessä. Tilda pyytää Ritvaa jäämään Markan huvilaan, kunnes synnytys on ohi, ja kieltää tätä päästämästä sisään muita kuin Markan väkeä. Ritva saa tunnistamista varten Markan valokuvan, jossa Markalla on viikset. Herrasväki saapuu huvilalle. Markka on ajanut viikset, eikä Ritva päästä heitä sisään. Paikalle saapuu Markan sisarenpoika Reima Mela, jolla on avain huvilaan. Paikalla ovat myös Markan kasvattitytär Rauha de la Tuiscu ja tämän puoliso Tiburtius de la Tuiscu eli Timo. Markka ei ole tavannut uutta apulaista Tildaa ja luulee Ritvaa häneksi. Hän määrää Ritvan nimeksi Miinan, kun apulaiset ovat ennenkin olleet Miinoja.

Irmeli jatkaa iltaa Topin ja Villen kanssa. Kun miehillä ei ole varaa maksaa ravintolalaskua, Ville karkaa ravintolasta ja jättää Topin pulaan. Lopulta Topi pääsee Irmelin kanssa lähtemään, ja he päätyvät Markan huvilalle. Irmeli valehtelee olevansa Markan kasvattitytär. Hän tunkeutuu huvilaan ja saa juoneen mukaan Markan, jota hän pyytää ajamaan Topin ulos. Hän tapaa ”Miinaa” esittävän sisarensa Ritvan. Irmeli haluaa jatkaa näytelmää yli yön, vaikka Ritva ehdottaa lähtöä saman tien. Ritvaan ihastunut Reimakin haluaa heidän jäävän. Aamulla hän huomaa Ritvan olevan lähdössä ja estää aikeet. Hänelle selviää, että Ritva on maisteri. Markka taas on ihastunut Irmeliin. Kasvattitytär Rauha kokee Irmelin uhaksi perinnölleen ja yrittää saada Reiman ihastumaan Irmeliin, jotta Markan ja Irmelin avioliitto estyisi.

Reima ei heti lämpene Rauhan juonille, mutta tajuaa pian niistä olevan etua aikeilleen Ritvan suhteen. Saadakseen Ritvan mustasukkaiseksi hän vokottelee Irmeliä, joka kuitenkin tajuaa Reiman pelleilevän. Irmeli myöntää Reimalle voivansa rakastua Markkaan, ellei tämä olisi rikas. Reima aiheuttaa laskelmoitua hämminkiä suutelemalla Irmeliä Markan ja Ritvan nähden. Hermostunut Markka sanoo Irmelille suorat sanat. Hän haluaa naimisiin villikon kanssa. Irmeli suostuu kosintaan. Huvilalle kukkineen tuleva Topi haluaa ojentaa ne talossa olevalle vapaalle neidille, mutta vapaana on vain synnytyksestä palannut oikea kotiapulainen Tilda. Topi ojentaa kukat Tildalle ja juoksee karkuun.

ArviotMuokkaa

Uuden Suomen Salama Simonen arvioi: ”Markan tähden on tehty kaikesta päättäen enemmän yleisömenestystä kuin taiteellisia näkökohtia silmällä pitäen.” Ilta-Sanomien kriitikko kirjoitti: ”[Orko] kykenee ylipäätään arvioimaan oikein ohjattaviensa kyvyt sekä rajoitukset ja ennen kaikkea uskaltaa paljon ---.” Elokuvaa kritisoitiin ”jokseenkin tarpeettomista kohtauksista”. Laaksoa ja Kronströmiä kiitettiin laajalti. Kronströmin Irmelissä nähtiin ”laajan asteikon ilmeikkyyttä”.[1]

Suomen elokuva-arkiston sivuilla filmiä luonnehditaan ”moderniksi ja mannermaiseksi komediaksi”, kuten pari vuotta aiemmin valmistunutta elokuvaa Mieheke.[2]

Televisioesityksen aikaan elokuva saa luonnehdinnan farssi, eikä sen sisaruspari arvioijan mielestä vaikuta luontevalta.[3]

HuomioitaMuokkaa

Elokuvaa kuvattiin muun muassa Hangossa Kasinon ympäristössä.[4] Johtaja Markan huvila oli Brändön huvilakaupungissa eli Kulosaaressa osoitteessa Lassinkuja 4 (nykyään Kärkikallionkuja 4). Kuvaukset alkoivat kesäkuussa 1938 ja päättyivät 22. elokuuta 1938.

Markan tähden perustuu Hilja Valtosen huvinäytelmään Päivä perijättärenä (1932). Näytelmää ei tiettävästi ole esitetty ammattiteattereissa.[5] Näytelmän kaikki kolme näytöstä tapahtuvat Markan kesähuvilan aulassa. Myös elokuva tapahtuu yhden vuorokauden aikana, mutta tapahtumien ympäristöä on laajennettu ja sivuhenkilöiden määrää lisätty. Näytelmässä Irmelin nimi on Hertta, ja loppu poikkeaa elokuvaversiosta: Hertta Majuri ei saakaan johtaja Markkaa, kun hän tunnustaa olevansa kalju.[4]

Elokuvan yleisömenestys oli hieman vuoden keskitasoa parempi. Sen kokonaistuotto vuoden 1949 loppuun mennessä oli 1 561 420 markkaa.[4]

NäyttelijätMuokkaa

 Uuno Laakso  … Johtaja Markka  
 Birgit Kronström  … Irmeli Majuri  
 Irma Seikkula  … Ritva Majuri, ”Miina”  
 Kullervo Kalske  … Reima Mela  
 Sasu Haapanen  … Topi Jousi  
 Salli Karuna  … paronitar Rauha de la Tuiscu  
 Paavo Jännes  … paroni Tiburtius de la Tuiscu, ”Timo”  
 Pentti Viljanen  … Ville Turkki  
 Aino Lohikoski  … Tilda Väre, Markan kotiapulainen  
 Ruth Snellman  … rouva Majuri  
 Britta Wikström  … laulajatar  
 Gunnar Wallin  … manageri/mies kylpyrannalla  
 Ville Salminen  … Kalle  
 Birgit Nuotio  … Lilli  
 Turo Kartto  … tarjoilija  
 Kaarlo Hiltunen  … mies vesilämpömittarin vieressä  
 Nora Mäkinen  … naisia kylpyrannalla  
 Eine Laine  … naisia kylpyrannalla  
 Ossi Korhonen  … mies Irmelin pöydässä  
 Kaarlo Kytö  … miehiä kasinolla  
 Vilho Siivola  … miehiä kasinolla  
 Hannu Leminen  … mies kasinon eteisessä  

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lehdistöarvioita, Elonet.fi
  2. Kimmo Laine: ”Pääosassa Suomen kansa” – Suomi-Filmi ja Suomen Filmiteollisuus kansallisen elokuvan rakentajina 1933–1939 (arkistoitu versio) Suomen elokuva-arkisto
  3. : Päivän elokuvia, Tv-maailma, 39/2013 sivu 25
  4. a b c Taustatietoja musiikista ja tuotannosta Elonet.fi, viitattu 3.10.2013
  5. Suomen kansallisfilmografia 2, sivu 272, 2. painos 1999