Kruununhaka
Kruununhaka (ruots. Kronohagen, lempinimeltään usein ”Krunika”, ”Krunikka” tai ”Kruna”) on kaupunginosa Helsingin keskustassa ja samalla Vironniemen peruspiirin osa-alue. Asukkaita siellä on noin 7 200 (vuonna 2022) ja työpaikkoja 7 100 (2012).[1] Kruununhaan rajana on lännessä Unioninkatu ja etelässä Kauppatorin reunaa pitkin kulkeva Pohjoisesplanadin osa, muilla suunnilla sitä rajoittavat vesialueet.
Kruununhaka | |
---|---|
Kronohagen | |
Kaupungin kartta, jossa Kruununhaka korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Eteläinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 01 |
Pinta-ala | 0,57 km² [1] |
Väkiluku | 7 222[2] (31.12.2022) |
Osa-alueet | On itse Vironniemen peruspiirin osa-alue |
Postinumero(t) | 00170 |
Lähialueet |
Kruununhaan nimi tulee nykyisen Rauhankadun seutuvilla aikoinaan sijainneesta kruunun tykistön hevosten laidunmaasta. Se oli vielä 1700-luvun alussa hieman varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella, mutta nykyisin Kruununhakaan luetaan kuuluvaksi myös melkein koko Helsingin senaikainen kaupunkialue.lähde?
Keskeinen osa Kruununhaassa on empiretyylillä rakennettu Senaatintorin ympäristö sekä Pohjois-Esplanadin ja Aleksanterinkadun välinen alue. Kruununhaka on arvokkaiden instituutioiden kaupunginosa; siellä sijaitsevat muun muassa tuomiokirkko, Presidentinlinna, Valtioneuvoston linna, raatihuone, kaupungintalo, Suomen Pankki, Säätytalo, Ritarihuone, Tieteiden talo, useita maineikkaita asianajotoimistoja ja Helsingin yliopiston keskustakampuksen rakennuksia. Suomen tunnetuimpiin lukioihin kuuluva Sibelius-lukio sijaitsee Liisankadulla. Kruununhaan itäistä rantaa kutsutaan Pohjoisrannaksi. Pohjoisrannassa on muun muassa Pohjoissatama-niminen venelaituri sekä lyhyt pengeryhteys Tervasaaren ulkoilualueelle.[3][4]
Historiaa
muokkaaSuomenlinnan rakennustöiden alettua otettiin vuonna 1748 kruunun haltuun silloisen Vironniemen koillisosa. Tämä alue, joka rajoittui etelässä nykyisen Vironkadun tienoille ja idässä nykyisiin Snellmanin- ja Unioninkatuihin, käsitti laidunmaan ja kahdeksan peltotilkkua ja sitä kutsuttiin nimellä Brobergshagen (Siltavuorenhaka). Jo 1750-luvulta lähtien Kronohagen-nimi syrjäytti vähitellen Brobergshagen-nimen, ja seuraavan vuosisadan puolivälissä koko Aleksanterinkadun pohjoispuolella ja Snellmaninkadun itäpuolella olevaa kaupunginosaa alettiin kutsua nimellä Kronohagen. Vuoden 1866 kartassa nimen suomenkielisenä vastineena on Kruununhaka. Asiakirjoissa esiintyy myös nimi Gamla Stads Kronohagen (kaupungin vanha kruununhaka) 1770-luvulla ja Kronbergshagen vuonna 1805. Kruununhaka–Kronohagen virallistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1959.[5]
Kruununhaan kadunnimet
muokkaaKruununhaan nykyinen katuverkosto syntyi Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavassa vuonna 1812. Ainoastaan eräät kaupunginosan eteläisimmät kadut olivat olemassa jo Ruotsin vallan aikana. Myös kadunnimet on annettu 1820–1830-luvuilla, ja vain muutamat kadut ovat saaneet uusia nimiä tämän jälkeen. Suuri osa kaduista on nimetty Romanovin keisarisuvun jäsenten mukaan, ja nimistö heijastelee muutenkin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisten vuosikymmenien poliittista ilmapiiriä. Vanhimmat yhä käytössä olevat kadunnimet ovat Unioninkatu ja Liisankatu, jotka keisari Aleksanteri I vahvisti vierallessaan Helsingissä vuonna 1819.[6]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
suomenkielinen nimi | ruotsinkielinen nimi | nimeämisvuosi | minkä mukaan nimetty | aikaisemmat nimet |
---|---|---|---|---|
Aleksanterinkatu | Alexandersgatan | 1833 | Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto (keisari Aleksanteri I) | Ruotsin vallan aikana Storgatan ("Suurkatu") ja Kungsgatan ("Kuninkaankatu"), vuosina 1819–1833 Fredsgatan ("Rauhankatu", Haminan rauhan mukaan) |
Hallituskatu | Regeringsgatan | 1836 | Senaatintalo (nyk. Valtioneuvoston linna) | Ruotsin vallan aikana Skolgatan ("Koulukatu", Helsingin triviaalikoulun mukaan), vuosina 1820–1836 Slottsgatan ("Linnakatu", Kruununhakaan suunnitellun keisarillisen linnan mukaan) |
Helenankatu | Helenegatan | 1820 | suuriruhtinatar Helena Pavlovna | Ruotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja |
Katariinankatu | Katrinegatan | keisarinna Katariina Suuri | Ruotsin vallan aikana paikalla nimetön kuja | |
Kirjatyöntekijänkatu | Bokarbetaregatan | 1945 | Helsingin Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen talo | vuoteen 1945 Siltavuorenkatu |
Kirkkokatu | Kyrkogatan | 1820 | Helsingin tuomiokirkko ja Pyhän kolminaisuuden kirkko | |
Kristianinkatu | Kristiansgatan | 1836 | kadun varrella asunut laamanni Christian Magnus Ivendorff | |
Kruununhaankatu | Kronohagsgatan | Kruununhaan kaupunginosa | ||
Kulmakatu | Vinkelgatan | katu tekee 90 asteen kulman | ||
Liisankatu | Elisabetsgatan | 1819 | keisarinna Elisabet Aleksejevna | |
Maneesikatu | Manegegatan | 1836 | keisarillisen santarmikunnan maneesi | |
Mariankatu | Mariegatan | 1820 | keisarinna Maria Fjodorovna | |
Maurinkatu | Mauritzgatan | Gustaf Mauritz Armfelt | ||
Meritullinkatu | Sjötullsgatan | 1928 | Vanha tulli- ja pakkahuone | vuosina 1820–1928 Konstantininkatu (Constantinsgatan) suuriruhtinas Konstantin Pavlovitš Romanovin mukaan |
Oikokatu | Gengatan | 1836 | "oikaisee" Liisankadulta Siltavuorenrantaan | |
Pohjoisranta | Norra kajen | 1820 | sijainnin mukaan | |
Rauhankatu | Fredsgatan | 1819 | Haminan rauha | |
Ritarikatu | Riddaregatan | 1836 | säätytalolle varatun tontin mukaan (tontilla nykyisin Ritarihuone) | Ruotsin vallan aikana Residenshusgatan ("Virkatalonkatu", maaherran virkatalon mukaan) ja Berggatan ("Vuorikatu") |
Siltavuorenpenger | Brobergsterassen | 1911 | Siltavuoren mukaan | |
Siltavuorenranta | Brobergskajen | 1836 | ||
Snellmaninkatu | Snellmansgatan | 1928 | Johan Vilhelm Snellman (jonka patsas sijaitsee kadun varrella) | Ruotsin vallan aikana Tavastgatan ("Hämeenkatu", Hämeeseen johtaneen maantien alku), vuosina 1820–1836 Senatsgatan ("Senaatinkatu", Senaatintalon mukaan), vuosina 1836–1928 Nikolainkatu (Nikolaigatan) Nikolainkirkon (ja edelleen keisari Nikolai I:n) mukaan |
Sofiankatu | Sofiegatan | 1820 | keisarinna Maria Fjodorovna, syntyään prinsessa Sofia Dorotea Augusta | Ruotsin vallan aikana Östra Kyrkogatan ("Itäinen Kirkkokatu") |
Unioninkatu | Unionsgatan | 1819 | Haminan rauhassa syntynyt Venäjän ja Suomen unioni | eteläpää Ruotsin vallan aikana Västra Kyrkogatan ("Läntinen Kirkkokatu") |
Vironkatu | Estnäsgatan | 1836 | Vironniemi | |
Välikatu | Mellangatan | Kristianinkadun ja Kirjatyöntekijänkadun välissä |
Liikenne
muokkaaKruununhakaa palvelee päivittäin kulkeva bussilinja 16 (Rautatientori–Kulosaari–Mustikkamaa).[7] Kruununhaan läntisintä ja eteläisintä osaa palvelevat myös Liisankatua ja Snellmaninkatua pitkin kulkeva raitiolinja 7, 1/T, Aleksanterinkatua kulkevat linjat 4 ja 5 sekä Senaatintorilta linja 2. Lisäksi Kruununhaan länsireunalla sijaitsevaa Kaisaniemenpuisto-pysäkkiä käyttävät monet päärautatieasemalta Hämeentietä koilliseen ja pohjoiseen kulkevat Helsingin sisäiset bussilinjat sekä raitiolinjat 3, 6 ja 9.[8]
Kuvia
muokkaa-
Meritullintori
-
Raitiovaunu Aleksanterinkadulla
-
Sisäpihaa osoitteessa Aleksanterinkatu 20–24
-
Mariankatu 23
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Helsinki alueittain 2014 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ Helsingin tilastollinen vuosikirja (PDF) (s. 31) hel.fi. 2023. Viitattu 25.7.2024.
- ↑ Helsinki, Pohjoissatama Venesatamat. Viitattu 21.1.2021.
- ↑ Helsingin kaupunki: Tervasaari MyHelsinki. Viitattu 21.1.2021.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 112. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
- ↑ Helsingin kadunnimet. 2., korjattu p., s. 144. Helsingin kaupunki, 1981. Teoksen verkkoversio.
- ↑ HSL: 16 Rautatientori-Korkeasaari Reittopas. Arkistoitu 22.12.2020. Viitattu 21.1.2021.
- ↑ HSL: Kaisaniemenpuisto Reittopas. Arkistoitu 13.6.2021. Viitattu 21.1.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kruununhaka Wikimedia Commonsissa
- Kruununhaan kartta (helsinginkartta.fi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kruununhaan korttelit (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kruununhaan Asukasyhdistys Ry