Bockin talo
Bockin talo (myös Vanha Raatihuone) on yksi Helsingin Senaatintoria vierustavista uusklassisista rakennuksista. Se sijaitsee Leijona-korttelissa osoitteessa Aleksanterinkatu 20 ollen sen vanhin rakennus. Talon itäpuolelta kulkee Katariinankatu. Talo valmistui vuonna 1763 kauppias Gustav Johan Bockin rakennuttamana ja on toiminut historiansa aikana Suomen kenraalikuvernöörin virka-asuntona sekä Helsingin raatihuoneena.[1] Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous pidettiin Bockin talon Empiresalissa, joka toimi valtuuston kokouspaikkana vuosina 1875–1912.
| Bockin talo | |
|---|---|
_(36294261690).jpg) |
|
| Osoite |
Aleksanterinkatu 20, 00100 Helsinki |
| Sijainti | Kruununhaka, Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1763 |
| Omistaja | Helsingin kaupunki |
| Julkisivumateriaali | kivi |
 |
|
Bockin talo on nykyisin osa Helsingin kaupungintalokorttelia, ja siihen on sijoitettu kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien kokous- ja vastaanottohuoneet, kaupunginkanslian tiedotustoimisto sekä kaupungin edustus- ja juhlatiloja. Syksyllä 2013 Bockin talossa aloitti toimintansa Made by Helsinki -käsityöosuuskunta.[2]
Historia
muokkaa1700-luvun loppupuoliskolla Helsingin pääkadun Suurkadun (nykyinen Aleksanterinkatu) varrelle nousi rivi kaupungin varakkaimpien porvarien kivitaloja. Näihin kuului myös vuonna 1763 valmistunut Bockin talo, jonka rakennutti kauppias ja raatimies Gustav Johan Bock (1710–1788), yksi kaupungin rikkaimpia ja mahtavimpia kauppaporvareita. Alkuperäisessä asussaan talo oli kaksikerroksinen ja mansardikattoinen ja muistutti viereistä Sederholmin taloa. Sen pohjakerroksessa toimi Bockin kauppahuone ja ylemmässä kerroksessa sijaitsivat Bockin perheen asuintilat.
Gustav Bockin kuoltua 1788 talo koki useita omistajanvaihdoksia, kunnes se päätyi 1801 Ruotsin kruunulle joka teki siitä Helsingin paikallismajurin virkatalon. Venäjän armeijan vallattua Helsingin 1808 talo muutettiin venäläisen upseeripäällystön asuintaloksi. Kun Helsingin uudelleenrakentajaksi valittu arkkitehti Carl Ludvig Engel saapui kaupunkiin vuonna 1816, hänen ensimmäinen työnsä oli muuttaa Bockin talo Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunnoksi. Talossa toteutettiin vuosina 1816–1819 suuret laajennus- ja muutostyöt, joissa se korotettiin kolmikerroksiseksi, siihen lisättiin siipirakennus ja se muutettiin empiretyyliseksi. Tuolloin sen Senaatintorin puoleinen julkisivu sai nykyisen joonialaisten pylväiden kannatteleman päätykolmionsa ja parvekkeensa. Engel suunnitteli myös talon tynnyriholvatun juhlasalin eli nykyisen Empiresalin.
Bockin talo ehti toimia kenraalikuvernöörien asuntona vain kaksi vuosikymmentä, kunnes uusi virka-asunto Smolna otettiin käyttöön vuonna 1838. Tämän jälkeen Helsingin kaupunki osti talon ja teki siitä raatihuoneen, jolloin vanha Ruotsin vallan aikainen raatihuone voitiin purkaa Senaatintorin rakentamisen tieltä. Helsingin ensimmäinen kaupunginvaltuusto kokoontui Leo Mechelinin johdolla Bockin talon Empiresalissa vuonna 1875.[1] Vuonna 1913 otettiin käyttöön nykyinen Helsingin kaupungintalo ja Bockin talon saivat käyttöönsä raastuvanoikeus ja maistraatti. Nykyisen käyttötarkoituksensa Bockin talo sai vuosien 1985–1988 jälkeen, kun raastuvanoikeus ja maistraatti olivat muuttaneet pois ja kun entisöintityöt oli saatu valmiiksi.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Helsingin kaupungintalokortteli Leijona (pdf) Helsingin kaupunki. Viitattu 3.11.2016.
- ↑ Käsityöläiset valtasivat Bockin talon Visit Helsinki -blogi. 16.9.2013. Viitattu 3.11.2016.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bockin talo Wikimedia Commonsissa
