Avaa päävalikko

Suomen kenraalikuvernööri

Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen ennen itsenäistymistä

Suomen kenraalikuvernööri oli Ruotsin ja Venäjän vallan aikana Suomen korkein siviili- ja sotilasviranomainen. Ruotsin vallan ajan kenraalikuvernööri oli oikeastaan ylimaaherra, joka lisäksi oli vastuussa sotilashallinnosta. Suomen suuriruhtinaskunnassa kenraalikuvernööri oli keisaria edustava virkamies, senaatin puheenjohtaja ja lisäksi siviilihallinnon ja armeijan päällikkö. Näissä tehtävissä auttoi kenraalikuvernöörinkanslia.

Suomen kenraalikuvernööri
Tunnus
Tunnus
Virka-asunto Bockin talo
Kesäranta
Nimittäjä Ruotsin kuningas
Venäjän keisari
Perustettu 1595
Ensimmäinen Klaus Fleming
Viimeinen Nikolai Nekrasov
Lakkautettu 1917
Suomen kenraalikuvernööri Bobrikov, joka ammuttiin 1904.

Sisällysluettelo

Ruotsin vallan aikaMuokkaa

Niin sanotun "Ruotsi-Suomen ajan" kenraalikuvernöörit.

Virkakausi Kenraalikuvernööri
1595–1597 Klaus Fleming[1]
1623–1631   Nils Tuurenpoika Bielke
1631–1633   Gabriel Pentinpoika Oxenstierna
1637–1641 ja 1648–1654   kreivi Pietari Brahe
1664–1669   Herman Fleming
1710–1712 Karl Gustav Nieroth
1717–1721   kreivi Gustav Otto Douglas (isoviha)
17421743   vapaaherra Johan Balthasar von Campenhausen (pikkuviha)
17471753   kreivi Gustaf Fredrik von Rosen

Venäjän vallan aikaMuokkaa

Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kenraalikuveröörit.

Kenraalikuvernööri Virkakausi
  vapaaherra Göran Magnus Sprengtporten 18081809
  ruhtinas Michael Barclay de Tolly 18091810
  kreivi Gustaf Mauritz Armfelt 1812-1813 vt.
  kreivi, kenraaliluutnantti, myöh. jalkaväenkenraali, Fabian Steinheil 18101823
  kreivi Arseni Zakrevski 18241831
  ruhtinas Aleksandr Menšikov 18311855
  kenraaliluutnantti, myöh. jalkaväenkenraali, Alexander Amatus Thesleff 1833–1847, vt.
  kreivi Fredrik Vilhelm von Berg 1855–1861
  vapaaherra Platon Rokassovski 1861–1866
  kreivi Nikolai Adlerberg 18661881
  kreivi Fjodor Heiden 18811897
  Stepan Gontšarov 1897 -1898 vt.
  Nikolai Bobrikov 18981904
  ruhtinas Ivan Obolenski 19041905
  todellinen salaneuvos Nikolai Gerard 19051908
  ratsuväenkenraali Vladimir von Boeckmann 19081909
  Franz Albert Seyn 19091917
salaneuvos Adam Lipski 1917 vt.
  Mihail Stahovitš 1917
  ministeri Nikolai Nekrasov 1917

AateluusMuokkaa

1850-luvulle saakka oli tapana, että kenraalikuvernööreille annettiin jossain vaiheessa kunnianosoituksena Suomen aateliin kuuluva aatelisarvo tai heidän sukunsa merkittiin muuten Suomen ritarihuoneelle. Suomalaisen kreivin arvon saivat Sprengtporten (kuului jo valmiiksi Suomen aateliin), Steinheil, Zakrevski ja von Berg, Rokassovskille annettiin alempi vapaaherran arvo ja Menšikovin venäläinen ruhtinaan arvo liitettiin sellaisenaan Suomen aateliin. Varhaisista kenraalikuvernööreistä vain Barclay de Tolly ei saanut tätä kunnianosoitusta. Tavasta luovuttiin myöhemmin. Osalla viimeisistä kenraalikuvernööreistä ei ollut syntyperäistä aatelisarvoa, mutta tšin-järjestelmän ansiosta he olivat venäläisessä katsannossa joka tapauksessa aatelisia.[2]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen kenraalikuvernööri.
  • Finland – Governors-general – worldstatesmen.org
  • Låstbom, August Theodor: Swea och Götha höfdinga-minne sedan 1720. Tredje Afdelningen: General-Gouverneurer och Landshöfdingar i Finland., Upsala 1843, S. 1–5
  • Nenonen, Kaisu-Maija & Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.

ViitteetMuokkaa

  1. Historian suursanakirja
  2. Alex Snellman: Suomen aateli – yhteiskunnan huipulta uusiin rooleihin 1809–1939, s. 80–81. Helsingin yliopisto 2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa