Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä

Wikimedia-luetteloartikkeli

Luettelo Suomen hallitsijoista sisältää Suomen valtionpäämiehinä toimineet henkilöt.

Ruotsin vallan aika (1150–1809)Muokkaa

Ruotsin vallan Suomessa on perinteisesti laskettu alkavan vuoden 1155 tienoilla tehdystä ensimmäisestä ristiretkestä Suomeen, mutta tutkimus on nykyään yksimielinen tätä retkeä kuvaavan pyhimyslegendan epäluotettavuudesta. Silti on mahdollista että Ruotsi onnistui saamaan näihin aikoihin jonkinlaisen jalansijan Suomesta.

Ensimmäinen Ruotsin kuningas jolla on historialliselta paikkansapitävyydeltään kyseenalaisen Pyhän Eerikin legendan ulkopuolisen lähteen mukaan ollut valtaa Länsi-Suomessa oli Eerik XI. Hänen hallituskaudellaan Suomeen on mahdollisesti vuosina 1249–1250 tehty toinen ristiretki, vaikkakaan ainoassa sotaretkestä kertovassa lähteessä, 1320-luvulla kirjoitetussa Eerikinkronikassa, ei puhuta ruotsalaisista vaan svealaisista, gööteistä ja uplantilaisista. Historialliset lähteet kertovat Pentti Birgerinpojan toimineen Varsinais-Suomen alueen herttuana ainakin vuodesta 1284 alkaen, mikä on ensimmäinen kirjallinen maininta varsinaisesta Ruotsin hallinnosta Suomen alueella[1].

Karjalaiset tekivät sotaretken Ruotsiin vuonna 1257, jonka seurauksena kuningas Valdemarin pyynnöstä Paavi Aleksanteri IV antoi ristiretkijulistuksen karjalaisia vastaan[2]. Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 1275, Karjalan ja Lapin pakanat piinasivat vielä Ruotsin valtakunnan kristittyjä[3]. Lopulta ruotsalaiset tekivät vuonna 1293 karjalaisia vastaan niin sanotun kolmannen ristiretken jonka seurauksena kolme Karjalan kihlakuntaa liitettiin Ruotsiin[4]. Alueen väkivaltaisuudet päättyivät vasta 1323 Novgorodin ja Ruotsin välillä solmittuun Pähkinäsaaren rauhaan.

Keskiajan osalta on kuitenkin muistettava, että hallitsijan valta valtakunnan eri puolilla oli varsin rajattua. Käytännössä linnaläänit saattoivat olla hyvinkin itsenäisiä. Tämä korostuu yhtä hyvin varhaisimman kauden kuin unionikaudenkin (1389–1521) osalta. Suomen osalta historiankirjoitus on korostanut varsinkin Viipurin linnanpäälliköiden ja joidenkin Turun piispojen itsenäistä asemaa. 15. helmikuuta 1362 suomalaiset saivat ensimmäistä kertaa osallistua Ruotsin kuninkaan vaaliin, kun Norjan kuninkaana jo ollut Haakon II Maununpoika valittiin isänsä hallitsijakumppaniksi myös Ruotsin valtaistuimelle.[5]

Sverkerin ja Eerikin suvutMuokkaa

Oletus Sverkerin ja Eerikin sukujen vallasta Suomessa ennen Eerik XI:tä perustuu pääasiassa historialliselta paikkansapitävyydeltään kyseenalaiseen Pyhän Eerikin legendaan. Eerik XI:n viimeisenä hallitusvuotena tapahtui todennäköisesti (mutta ei kiistattomasti) toinen ristiretki. Tämän vuoksi seuraavassa taulukossa tiedot kuninkaista ennen Eerik XI:n jälkimmäistä hallintokautta ovat vaaleankeltaisella taustalla ja heidän nimensä ovat kaarisulkeissa.

Sverkerin ja Eerikin suvut taistelivat Ruotsin kruunusta yli vuosisadan ajan, lopulta valtaan nousi jaarli Birgerin poika Valdemar. Knuut II Pitkään asti eri kuninkaiden valtakausien ajoituksissa on pientä epävarmuutta.

Monarkki Vallassa Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Lisätietoja
  (Sverker I Vanhempi) noin 113025. joulukuuta 1156 (noin 26 vuotta 178 päivää) Ulfhild Haakonintytär
Rikissa Puolalainen
25. joulukuuta 1156 (murhattu) Kuului itägöötalaiseen ylimyssukuun.
  (Eerik IX Pyhä) noin 115618. toukokuuta 1160 (noin 3 vuotta 322 päivää) noin 1120 Kristiina Björnintytär 18. toukokuuta 1160 (noin 40 vuotta) (murhattu) Kuului länsigöötalaiseen ylimyssukuun.
(Maunu II Henrikinpoika) noin 11601161 (noin 365 päivää) noin 1130 Birgitta Haraldintytär noin 1161 (noin 31 vuotta) (sotakuolema) Tanskalainen prinssi, joka nousi valtaan murhattuaan Eerik IX Pyhän.
  (Kaarle VII Sverkerinpoika) noin 116112. huhtikuuta 1167 (noin 5 vuotta 285 päivää) 1130-luvulla Kristiina Stigintytär Hvide 12. huhtikuuta 1167 (28–37 vuotta) (murhattu) Sverker I Vanhemman poika
(Burislev) noin 11671169 (noin 2 vuotta)
(kanssahallitsijana Kol,
vastahallitsijana Knuut I Eerikinpoika)
noin 1169 Kaarle VII Sverkerinpojan veljenpoika
(Kol) noin 11671173 (noin 6 vuotta)
(kanssahallitsijana Burislev noin 11671169,
vastahallitsijana Knuut I Eerikinpoika)
noin 1173 Kaarle VII Sverkerinpojan veljenpoika
  (Knuut I Eerikinpoika) noin 11671195 (noin 27 vuotta 364 päivää)
(vastahallitsijana Burislev noin 11671169,
vastahallitsijana Kol noin 11671173)
1140-luvulla Cecilia Juhanantytär noin 1195 (46–55 vuotta) Eerik IX Pyhän poika

 

(Sverker II Kaarlenpoika Nuorempi) noin 119531. tammikuuta 1208 (noin 12 vuotta 214 päivää), syöstiin vallasta noin 1164 Benedicta Ebbentytär
Ingegärd Birgerintytär
17. tai 18. heinäkuuta 1210 (noin 46 vuotta) (sotakuolema) Kaarle VII Sverkerinpojan poika
  (Eerik X Knuutinpoika) 31. tammikuuta 120810. huhtikuuta 1216 (8 vuotta 70 päivää) noin 1175 Rikissa Tanskalainen 10. huhtikuuta 1216 (noin 41 vuotta) Knuut I Eerikinpojan poika

 

(Juhana I Sverkerinpoika) noin 121610. maaliskuuta 1222 (noin 5 vuotta 252 päivää) 1201 10. maaliskuuta 1222 (noin 21 vuotta) Sverker II Kaarlenpoika Nuoremman poika
  (Eerik XI Eerikinpoika) noin 122229. marraskuuta 1229 (noin 7 vuotta 151 päivää), syöstiin vallasta
(holhoojahallituksen johtajana Knuut Holmgerinpoika 1222–1229)
1216 Katariina Sunentytär 2. helmikuuta 1250 (noin 34 vuotta) Eerik X Knuutinpojan poika
(Knuut II Pitkä) 29. marraskuuta 12291234 (noin 4 vuotta 214 päivää) Helena Pietarintytär Strange 1234 Kaappasi holhoojahallituksen johtajana vallan alaikäiseltä Eerik XI Eerikinpojalta.
  Eerik XI Eerikinpoika 12342. helmikuuta 1250 (noin 15 vuotta 216 päivää) 1216 Katariina Sunentytär 2. helmikuuta 1250 (noin 34 vuotta) Palasi valtaan Knuut II Pitkän kuoleman jälkeen.

Bjälbo-sukuMuokkaa

Bjälbo-sukua kutsutaan myös Folkunga-suvuksi. Hallituskaudet ovat osittain päällekkäisiä, koska suvun jäsenet toimivat ajoittain toistensa hallitsijakumppaneina. Alaikäisten kuninkaiden hallituskaudella hallitsemisesta vastasi käytännössä holhoojahallitus. Bjälbo-sukuun kuulumaton Matias Kettilmundinpoika johti Ruotsia valtakunnan päämiehenä (rikshövitsman) vuosien 1318 - 1319 välillä.[6]

Monarkki[6] Vallassa[6] Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Lisätietoja
  Birger Jaarli
(valtakunnan jaarli)
Kevät 125021. lokakuuta 1266 (noin 16 vuotta 189 päivää)
(kanssahallitsijana Valdemar Birgerinpoika)
noin 1200 Ingeborg Eerikintytär
Mechtilde
21. lokakuuta 1266 (noin 66 vuotta) Eerik XI Eerikinpojan lanko
  Valdemar Birgerinpoika Kevät 125022. heinäkuuta 1275 (noin 25 vuotta 98 päivää), syöstiin vallasta
(kanssahallitsijana Birger Jaarli Kevät 125021. lokakuuta 1266)
1240 Sofia Tanskalainen 26. joulukuuta 1302 (noin 62 vuotta) Birger Jaarlin poika, Eerik XI Eerikinpojan sisarenpoika
  Maunu III Ladonlukko 22. heinäkuuta 127518. joulukuuta 1290 (15 vuotta 149 päivää) 1240 Helvig Holsteinilainen 18. joulukuuta 1290 (noin 50 vuotta) Valdemar Birgerinpojan veli
  Birger Maununpoika 18. joulukuuta 1290Huhtikuu 1318 (noin 27 vuotta 118 päivää), syöstiin vallasta
(holhoojahallituksen johtajana Torkkeli Knuutinpoika 1290–1298)
1280 Märta Tanskalainen 31. toukokuuta 1321 (noin 41 vuotta) Maunu III Ladonlukon poika
  Matias Kettilmundinpoika
(valtakunnan päämies)
27. kesäkuuta 13188. heinäkuuta 1319 (1 vuotta 11 päivää) noin 1280 Adelheid Schwerinilainen 11. toukokuuta 1326 (noin 46 vuotta) Johti Birger Maununpoikaa vastaan noussutta kapinaliikettä.
  Maunu IV Eerikinpoika 8. heinäkuuta 1319Helmikuu 1364 (noin 44 vuotta 222 päivää), syöstiin vallasta
(holhoojahallituksen johtajana Maunun äiti Ingeborg Norjalainen 1319–1326,
holhoojahallituksen johtajana Knuut Joninpoika 1326–1331)
(vastahallitsijana Eerik XII Maununpoika 17. lokakuuta 135620. kesäkuuta 1359,
kanssahallitsijana Haakon II Maununpoika 15. helmikuuta 1362Helmikuu 1364)
1316 Blanka Namurilainen 1. joulukuuta 1377 (noin 61 vuotta) Birger Maununpojan veljenpoika
  Eerik XII Maununpoika 17. lokakuuta 135620. kesäkuuta 1359 (2 vuotta 246 päivää)
(vastahallitsijana Maunu IV Eerikinpoika)
1339 Beatrix Baijerilainen 20. kesäkuuta 1359 (noin 20 vuotta) Maunu IV Eerikinpojan poika
  Haakon II Maununpoika 15. helmikuuta 1362Helmikuu 1364 (noin 2 vuotta), syöstiin vallasta
(kanssahallitsijana Maunu IV Eerikinpoika)
1340 Margareeta I Elo-syyskuu 1380 (noin 40 vuotta) Maunu IV Eerikinpojan poika

Mecklenburgin sukuMuokkaa

Monarkki[6] Vallassa[6] Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Lisätietoja
  Albrekt Mecklenburgilainen 15. helmikuuta 136424. helmikuuta 1389 (25 vuotta 9 päivää), syöstiin vallasta 1338 Rikardis Schweriniläinen 31. maaliskuuta 1412 (noin 74 vuotta) Maunu IV Eerikinpojan sisarenpoika

Kalmarin unioniMuokkaa

Kalmarin unioni oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan valtioliitto vuosina 1389–1521. Mailla oli usein yhteinen kuningas, mutta suuren osan ajasta Ruotsi kieltäytyi tunnustamasta itsevaltaisia tanskalaisia kuninkaita ja valitsi johtoonsa valtakunnan päämiehen (rikshövitsman), valtionhoitajan (riksföreståndare) tai kansallisen kuninkaan.[6]

Monarkki[6] Vallassa[6] Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Lisätietoja
  Margareeta I
(unionikuningatar)
24. helmikuuta 138928. lokakuuta 1412 (23 vuotta 247 päivää)
(kanssahallitsijana Eerik XIII Pommerilainen 23. heinäkuuta 139628. lokakuuta 1412)
1353 Haakon II Maununpoika 28. lokakuuta 1412 (noin 59 vuotta) Haakon II Maununpojan leski
  Eerik XIII Pommerilainen
(unionikuningas)
23. heinäkuuta 13961. lokakuuta 1439 (43 vuotta 69 päivää), syöstiin vallasta
(kanssahallitsijana Margareeta I 23. heinäkuuta 139628. lokakuuta 1412,
vastahallitsijana Engelbrekt Engelbrektinpoika 13. tammikuuta 14354. toukokuuta 1436,
vastahallitsijana Kaarle Knuutinpoika Bonde Helmikuu 14366. maaliskuuta 1438,
vastahallitsijana Kaarle Knuutinpoika Bonde Lokakuu 14381. lokakuuta 1439)
noin 1382 Filippa Englantilainen 24. syyskuuta 1459 (noin 77 vuotta) Margareeta I:n sisarentyttären poika
  Engelbrekt Engelbrektinpoika
(valtakunnan päämies)
13. tammikuuta 14354. toukokuuta 1436 (1 vuotta 112 päivää)
(kanssahallitsijana Kaarle Knuutinpoika Bonde Helmikuu 14364. toukokuuta 1436,
vastahallitsijana Eerik XIII Pommerilainen)
1390-luku Kaarina Laurintytär 4. toukokuuta 1436 (37–46 vuotta) (murhattu) Johti Eerik XIII Pommerilaista vastaan noussutta kapinaliikettä.
  Kaarle Knuutinpoika Bonde
(valtakunnan päämies)
Helmikuu 14366. maaliskuuta 1438 (noin 2 vuotta 19 päivää)
(kanssahallitsijana Engelbrekt Engelbrektinpoika Helmikuu 14364. toukokuuta 1436,
vastahallitsijana Eerik XIII Pommerilainen)
1408/1409 Birgitta Turentytär Bielke
Katariina Gumsehuvud
Kristiina Abrahamintytär
15. toukokuuta 1470 (noin 62 vuotta) Johti Eerik XIII Pommerilaista vastaan noussutta kapinaliikettä.
Kaarle Knuutinpoika Bonde
(valtionhoitaja)
Lokakuu 1438Syyskuu 1440 (noin 1 vuotta 336 päivää)
(vastahallitsijana Eerik XIII Pommerilainen Lokakuu 14381. lokakuuta 1439)
  Kristofer Baijerilainen
(unionikuningas)
Syyskuu 14406. tammikuuta 1448 (noin 7 vuotta 113 päivää) 26. tammikuuta 1418 Dorotea Brandenburgilainen 6. tammikuuta 1448 (29 vuotta) Eerik XIII Pommerilaisen sisarenpoika
  Pentti Jönsinpoika Oxenstierna
(valtionhoitaja)
Tammikuu 144820. kesäkuuta 1448 (noin 157 päivää)
(kanssahallitsijana Niilo Jönsinpoika Oxenstierna)
noin 1395 Kristiina Kristerintytär noin 1449 (noin 54 vuotta)

 

Niilo Jönsinpoika Oxenstierna
(valtionhoitaja)
Tammikuu 144820. kesäkuuta 1448 (noin 157 päivää)
(kanssahallitsijana Pentti Jönsinpoika Oxenstierna)
noin 1390 Kristiina Iivarintytär
Kristiina Pietarintytär
Katariina Kaarlentytär
Lokakuu 1450 (noin 60 vuotta)
  Kaarle VIII Knuutinpoika
(kansallinen kuningas)
20. kesäkuuta 144824. helmikuuta 1457 (8 vuotta 249 päivää), syöstiin vallasta 1408/1409 Birgitta Turentytär Bielke
Katariina Gumsehuvud
Kristiina Abrahamintytär
15. toukokuuta 1470 (noin 62 vuotta) Valittiin lapsettoman Kristofer Baijerilaisen seuraajaksi.

 

Eerik Akselinpoika Tott
(valtionhoitaja)
Maaliskuu 145723. kesäkuuta 1457 (noin 100 päivää)
(kanssahallitsijana Jöns Pentinpoika Oxenstierna)
1415 Bengta Matintytär
Elina Kustaantytär
Helmi-maaliskuu 1481 (noin 66 vuotta)
  Jöns Pentinpoika Oxenstierna
(valtionhoitaja)
Maaliskuu 145723. kesäkuuta 1457 (noin 100 päivää)
(kanssahallitsijana Eerik Akselinpoika Tott)
1417 selibaatissa 15. joulukuuta 1467 (noin 50 vuotta)
  Kristian I Oldenburgilainen
(unionikuningas)
23. kesäkuuta 145723. kesäkuuta 1464 (7 vuotta 1 päivää), syöstiin vallasta Helmikuu 1426 Dorotea Brandenburgilainen 21. toukokuuta 1481 (noin 55 vuotta) Valittiin vallasta syöstyn Kaarle VIII Knuutinpojan seuraajaksi.
  Kaarle VIII Knuutinpoika
(kansallinen kuningas)
9. elokuuta 146430. tammikuuta 1465 (174 päivää), syöstiin vallasta
(vastahallitsijana Kettil Kaarlenpoika Vaasa 26. joulukuuta 146430. tammikuuta 1465)
1408/1409 Birgitta Turentytär Bielke
Katariina Gumsehuvud
Kristiina Abrahamintytär
15. toukokuuta 1470 (noin 62 vuotta) Palasi valtaan Kristian I Oldenburgilaisen erottamisen jälkeen.

 

Kettil Kaarlenpoika Vaasa
(valtionhoitaja)
26. joulukuuta 146411. elokuuta 1465 (228 päivää)
(vastahallitsijana Kaarle VIII Knuutinpoika 26. joulukuuta 146430. tammikuuta 1465)
1433 selibaatissa 11. elokuuta 1465 (noin 32 vuotta)
  Jöns Pentinpoika Oxenstierna
(valtionhoitaja)
11. elokuuta 146518. lokakuuta 1466 (1 vuotta 68 päivää) 1417 selibaatissa 15. joulukuuta 1467 (noin 50 vuotta)

 

Eerik Akselinpoika Tott
(valtionhoitaja)
18. lokakuuta 146612. marraskuuta 1467 (1 vuotta 25 päivää), luopui vallasta 1415 Bengta Matintytär
Elina Kustaantytär
Helmi-maaliskuu 1481 (noin 66 vuotta)
  Kaarle VIII Knuutinpoika
(kansallinen kuningas)
12. marraskuuta 146715. toukokuuta 1470 (2 vuotta 184 päivää) 1408/1409 Birgitta Turentytär Bielke
Katariina Gumsehuvud
Kristiina Abrahamintytär
15. toukokuuta 1470 (noin 62 vuotta) Palasi uudelleen valtaan Eerik Akselinpoika Tottin tuella.
  Sten Sture vanhempi
(valtionhoitaja)
16. toukokuuta 14706. lokakuuta 1497 (27 vuotta 143 päivää), syöstiin/luopui vallasta 1440 Ingeborg Åkentytär Tott 14. joulukuuta 1503 (noin 63 vuotta) Kaarle VIII Knuutinpojan sisarenpoika
  Hannu I eli Juhana II
(unionikuningas)
6. lokakuuta 1497Elokuu 1501 (noin 4 vuotta 313 päivää), syöstiin vallasta 2. helmikuuta 1455 Kristiina Saksilainen 20. helmikuuta 1513 (58 vuotta) Kristian I Oldenburgilaisen poika
  Sten Sture vanhempi
(valtionhoitaja)
12. marraskuuta 150114. joulukuuta 1503 (2 vuotta 42 päivää) 1440 Ingeborg Åkentytär Tott 14. joulukuuta 1503 (noin 63 vuotta) Palasi valtaan Hannu I:n erottamisen jälkeen.
  Svante Niilonpoika
(valtionhoitaja)
21. tammikuuta 15042. tammikuuta 1512 (7 vuotta 347 päivää) 1460 Mette Iverintytär Dyre 2. tammikuuta 1512 (noin 52 vuotta) Valittiin Sten Sture vanhemman seuraajaksi.

 

Eerik Trolle
(valtionhoitaja)
Tammikuu 151223. heinäkuuta 1512 (noin 190 päivää) 1460 Ingeborg Filipintytär
Kaarina Eerikintytär
1530 (noin 70 vuotta)
  Sten Sture nuorempi
(valtionhoitaja)
23. heinäkuuta 15123. helmikuuta 1520 (7 vuotta 195 päivää) 1493 Kristina Nilsintytär Gyllenstierna 3. helmikuuta 1520 (noin 27 vuotta) (sotakuolema) Svante Niilonpojan poika
  Kristian II
(unionikuningas)
1. marraskuuta 152023. elokuuta 1521 (295 päivää), syöstiin vallasta 1. heinäkuuta 1481 Elisabet Kastilialainen 25. tammikuuta 1559 (77 vuotta) Hannu I:n poika

Vaasa-sukuMuokkaa

Pääartikkeli: Vaasa (suku)
Monarkki[6] Vallassa[6] Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Lisätietoja
  Kustaa Eerikinpoika Vaasa
(valtionhoitaja)
23. elokuuta 15216. kesäkuuta 1523 (1 vuotta 287 päivää) 12. toukokuuta 1496
Uplannissa
Katariina Saksi-Lauenburgilainen 1531–1535
Margareeta Leijonhufvud 1536–1551
Katariina Stenbock 1552–1560
29. syyskuuta 1560 (64 vuotta)
Tukholmassa
Valittiin vallasta syöstyn Kristian II:n seuraajaksi.
Kustaa I Vaasa 6. kesäkuuta 152329. syyskuuta 1560 (37 vuotta 116 päivää)
  Eerik XIV 29. syyskuuta 156029. syyskuuta 1568 (8 vuotta), syöstiin vallasta 13. joulukuuta 1533
Tukholmassa
Kaarina Maununtytär 1568–1577 26. tammikuuta 1577 (43 vuotta)
(todennäköisesti murhattu)
Tierpissä
Kustaa I Vaasan poika
  Juhana III 29. syyskuuta 156817. marraskuuta 1592 (24 vuotta 49 päivää) 20. joulukuuta 1537
Itä-Götanmaalla
Katariina Jagellonica 15621583
Gunilla Bielke 15851597
17. marraskuuta 1592 (54 vuotta)
Tukholmassa
Eerik XIV:n veli
  Sigismund 17. marraskuuta 159224. heinäkuuta 1599 (6 vuotta 249 päivää), syöstiin vallasta 20. kesäkuuta 1566
Mariefredissä
Anna Itävaltalainen 15921598
Constance Itävaltalainen 16051631
30. huhtikuuta 1632 (65 vuotta)
Varsovassä, Puolassa
Juhana III:n poika
  Södermanlandin herttua Kaarle
(valtionhoitaja)
24. heinäkuuta 15996. maaliskuuta 1604 (4 vuotta 226 päivää) 4. lokakuuta 1550
Tukholmassa
Maria Simmern 15791589
Kristiina Holstein-Gottorpilainen 15921611
30. lokakuuta 1611 (61 vuotta)
Nyköpingissä
Sigismundin setä, Juhana III:n veli
Kaarle IX 6. maaliskuuta 160430. lokakuuta 1611 (7 vuotta 237 päivää)
  Kustaa II Aadolf 30. lokakuuta 16116. marraskuuta 1632 (21 vuotta 8 päivää) 9. joulukuuta 1594
Tukholmassa
Maria Eleonoora Brandenburgilainen 1620–1632 6. marraskuuta 1632 (37 vuotta) (sotakuolema)
Lützenissä, Saksassa
Kaarle IX:n poika
  Kristiina 6. marraskuuta 16326. kesäkuuta 1654 (21 vuotta 212 päivää), luopui vallasta
(holhoojahallituksen johtajana Axel Oxenstierna 1632–1644)
8. joulukuuta 1626
Tukholmassa
naimaton 19. huhtikuuta 1689 (62 vuotta)
Roomassa, Italiassa
Kustaa II Aadolfin tytär

Pfalzilainen sukuMuokkaa

Pääartikkeli: Pfalzilainen suku
Monarkki [6] Vallassa[6] Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Lisätietoja
  Kaarle X Kustaa 6. kesäkuuta 165413. helmikuuta 1660 (5 vuotta 252 päivää) 8. marraskuuta 1622
Nyköpingissä
Hedvig Eleonoora 1654–1660 13. helmikuuta 1660 (37 vuotta)
Göteborgissa
Kristiinan serkku, Kustaa II Aadolfin sisarenpoika
  Kaarle XI 13. helmikuuta 16605. huhtikuuta 1697 (37 vuotta 51 päivää)
(holhoojahallituksen johtajana leskikuningatar Hedvig Eleonoora 1660–1672)
24. marraskuuta 1655
Tukholmassa
Ulrika Eleonora vanhempi 1679–1697 5. huhtikuuta 1697 (41 vuotta)
Tukholmassa
Kaarle X Kustaan poika
  Kaarle XII 5. huhtikuuta 169730. marraskuuta 1718 (21 vuotta 239 päivää)
(holhoojahallituksen johtajana leskikuningatar Hedvig Eleonoora 1697)
17. kesäkuuta 1682
Tukholmassa
naimaton 30. marraskuuta 1718 (36 vuotta)
(sotakuolema tai murhattu)
Fredrikshaldissa, Norjassa
Kaarle XI:n poika
  Ulrika Eleonora 2. huhtikuuta 17194. huhtikuuta 1720 (1 vuotta 3 päivää), luopui vallasta 23. tammikuuta 1688
Tukholmassa
Hessen-Kasselin maakreivi Frederik 17131741 24. marraskuuta 1741 (53 vuotta)
Tukholmassa
Kaarle XII:n sisar

Hessenin sukuMuokkaa

Pääartikkeli: Hessen (suku)
Monarkki [6] Vallassa[6] Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Lisätietoja
  Fredrik I 4. huhtikuuta 17205. huhtikuuta 1751 (31 vuotta) 23. huhtikuuta 1676
Kasselissa, Saksassa
Luise Dorothea 17001705
Ulrika Eleonora 17131741
25. maaliskuuta 1751 (74 vuotta)
Tukholmassa
Ulrika Eleonoran puoliso

Holstein-Gottorpin sukuMuokkaa

Pääartikkeli: Holstein-Gottorp (suku)
Monarkki [6] Vallassa[6] Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Lisätietoja
  Aadolf Fredrik 5. huhtikuuta 175112. helmikuuta 1771 (19 vuotta 313 päivää) 14. toukokuuta 1710
Gottorpissa, Saksassa
Loviisa Ulriika 1744–1771 12. helmikuuta 1771 (60 vuotta)
Tukholmassa
Valittiin lapsettoman Fredrik I:n seuraajaksi.
  Kustaa III 12. helmikuuta 177129. maaliskuuta 1792 (21 vuotta 46 päivää) 24. tammikuuta 1746
Tukholmassa
Sofia Magdalena 1766–1792 29. maaliskuuta 1792 (46 vuotta) (murhattu)
Tukholmassa
Aadolf Fredrikin poika
  Kustaa IV Aadolf 29. maaliskuuta 179229. maaliskuuta 1809 (16 vuotta 365 päivää), syöstiin/luopui vallasta
(holhoojahallituksen johtajana Södermanlandin herttua Kaarle 1792–1796)
(vastahallitsijana Södermanlandin herttua Kaarle 13. maaliskuuta 180929. maaliskuuta 1809)
1. marraskuuta 1778
Tukholmassa
Fredrika Dorotea 1797–1812 7. helmikuuta 1837 (58 vuotta)
Sankt Gallenissä, Sveitsissä
Kustaa III:n poika
  Södermanlandin herttua Kaarle
(valtionhoitaja)
13. maaliskuuta 18096. kesäkuuta 1809 (85 päivää)
(vastahallitsijana Kustaa IV Aadolf 13. maaliskuuta 180929. maaliskuuta 1809)
7. lokakuuta 1748
Tukholmassa
Hedwig Elizabeth Charlotta 1774–1818 5. helmikuuta 1818 (69 vuotta)
Tukholmassa
Kustaa IV Aadolfin setä, Kustaa III:n veli
Kaarle XIII 6. kesäkuuta 180917. syyskuuta 1809 (103 päivää)

Venäjän vallan aikaMuokkaa

Vanha Suomi (1721–1812)Muokkaa

Vanha Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle vuosina 1721 ja 1743. Vanhan Suomen alue eli virallisesti Viipurin, sittemmin Suomen kuvernementti yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Alueen hallitsijoina olivat Venäjän keisarit ja keisarinnat.

Romanov-sukuMuokkaa

Pääartikkeli: Romanov (hallitsijasuku)
Monarkki Vallassa Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Lisätietoja
  Pietari I Suuri 2. marraskuuta 17218. helmikuuta 1725 (3 vuotta 98 päivää) 9. kesäkuuta 1672
Moskovassa
Eudoxia Feodorovna Lopuhina 1689–1698
Marta Helena Skowrońska 17071725
8. helmikuuta 1725 (52 vuotta)
Pietarissa
Vanhan Suomen hallitsijaksi Uudenkaupungin rauhassa 1721.
  Katariina I 8. helmikuuta 172517. toukokuuta 1727 (2 vuotta 98 päivää) 15. huhtikuuta 1684
Latviassa
Pietari I 17071725 17. huhtikuuta 1727 (43 vuotta)
Pietarissa
Pietari I Suuren puoliso
  Pietari II 18. toukokuuta 172730. tammikuuta 1730 (2 vuotta 257 päivää) 23. lokakuuta 1715
Pietarissa
naimaton 30. tammikuuta 1730 (14 vuotta)
Moskovassa
Pietari I Suuren pojanpoika
  Anna 13. helmikuuta 173028. lokakuuta 1740 (10 vuotta 258 päivää) 7. helmikuuta 1693
Moskovassa
Kuurinmaan herttua Fredrik Wilhelm 17101710 28. lokakuuta 1740 (42 vuotta)
Moskovassa
Pietari I Suuren veljentytär
  Iivana VI 28. lokakuuta 17406. joulukuuta, 1741 (1 vuotta 38 päivää), syöstiin vallasta
(holhoojahallituksen johtajana Ernst Johann von Biron 1740,
holhoojahallituksen johtajana Iivanan äiti Anna Leopoldovna 1740–1741)
23. elokuuta 1740
Pietarissa
naimaton 16. heinäkuuta 1764 (23 vuotta) (murhattu)
Pähkinälinnassa
Annan sisarentyttären poika
  Elisabet 6. joulukuuta 17415. tammikuuta 1762 (20 vuotta 30 päivää) 29. joulukuuta 1709
Kolomenskojessa
Aleksei Razumovski 1742–1762 5. tammikuuta 1762 (52 vuotta)
Pietarissa
Pietari I Suuren tytär
  Pietari III 5. tammikuuta 17629. heinäkuuta 1762 (185 päivää), syöstiin vallasta 21. helmikuuta 1728
Kielissä, Saksassa
Sophie Friederike Auguste Anhalt-Zerbst
16. elokuuta 17459. heinäkuuta 1762
17. heinäkuuta 1762 (34 vuotta) (murhattu)
Ropsussa
Elisabetin sisarenpoika
  Katariina II Suuri 9. heinäkuuta 17626. marraskuuta 1796 (34 vuotta 121 päivää) 2. toukokuuta 1729
Stettinissa, Saksassa
Venäjän kruununprinssi Pietari
16. elokuuta 17459. heinäkuuta 1762
6. marraskuuta 1796 (67 vuotta)
Pietarissa
Pietari III:n puoliso
  Paavali I 17. marraskuuta 179623. maaliskuuta 1801 (4 vuotta 126 päivää) 1. lokakuuta 1754
Pietarissa
Natalia Aleksejevna Hesse-Darmstadt
29. syyskuuta 177315. huhtikuuta 1776
Maria Fjodorovna
26. syyskuuta 177623. maaliskuuta 1801
23. maaliskuuta 1801 (46 vuotta) (murhattu)
Pietarissa
Katariina II Suuren ja Pietari III:n poika
  Aleksanteri I 24. maaliskuuta 180131. joulukuuta 1811 (10 vuotta 282 päivää) 23. joulukuuta 1777
Pietarissa
Elisabet Aleksejevna
28. syyskuuta 17931. joulukuuta 1825
1. joulukuuta 1825 (47 vuotta)
Taganrogissa
Paavali I:n poika

Suomen suuriruhtinaskunta (1809–1917)Muokkaa

Koko Suomen alue kuului Venäjään 1809–1917. Tällöin rajoitettua itsehallintoa nauttivaa Suomen suuriruhtinaskuntaa hallitsivat Venäjän keisarit.[7]

Romanov-sukuMuokkaa

Monarkki Vallassa Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Lisätietoja
  Aleksanteri I 17. syyskuuta 18091. joulukuuta 1825 (16 vuotta 75 päivää) 23. joulukuuta 1777
Pietarissa
Elisabet Aleksejevna
28. syyskuuta 17931. joulukuuta 1825
1. joulukuuta 1825 (47 vuotta)
Taganrogissa
Suomen suuriruhtinaskunnan hallitsijaksi Haminan rauhassa 1809.
  Nikolai I 26. joulukuuta 18252. maaliskuuta 1855 (29 vuotta 66 päivää) 6. heinäkuuta 1796
Hatsinassa
Aleksandra Fjodorovna
13. heinäkuuta 18172. maaliskuuta 1855
21. maaliskuuta 1855 (58 vuotta)
Pietarissa
Aleksanteri I:n veli
  Aleksanteri II 2. maaliskuuta 185513. maaliskuuta 1881 (26 vuotta 11 päivää) 29. huhtikuuta 1818
Moskovassa
Maria Aleksandrovna
16. huhtikuuta 18413. kesäkuuta 1880
13. maaliskuuta 1881 (62 vuotta) (murhattu)
Pietarissa
Nikolai I:n poika
  Aleksanteri III 13. maaliskuuta 18811. marraskuuta 1894 (13 vuotta 233 päivää) 10. maaliskuuta 1845
Pietarissa
Maria Fjodorovna
9. marraskuuta 18661. marraskuuta 1894
1. marraskuuta 1894 (49 vuotta)
Jaltassa
Aleksanteri II:n poika
  Nikolai II 1. marraskuuta 189415. maaliskuuta 1917 (22 vuotta 134 päivää), syöstiin vallasta 6. toukokuuta 1868
Tsarskoje Selossa
Aleksandra Fjodorovna
26. marraskuuta 189417. heinäkuuta 1918
17. heinäkuuta 1918 (50 vuotta) (murhattu)
Jekaterinburgissa
Aleksanteri III:n poika

Venäjän pääministeriMuokkaa

Helmikuun vallankumouksessa kukistuneen keisarivallan jälkeen, ennen Suomen itsenäistymistä Suomenkin muodollisesti korkein johtaja oli Venäjän väliaikaisen hallituksen pääministeri.

Pääministeri Vallassa Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Puoluetausta
  Georgi Lvov 15. maaliskuuta 191721. heinäkuuta 1917 (128 päivää) 2. marraskuuta 1861
Dresdenissä, Saksassa
Julija Aleksejevna Bobrinskaja 7. marraskuuta 1925 (64 vuotta)
Pariisissa, Ranskassa
Perustuslaillisdemokraattinen puolue
  Aleksandr Kerenski 21. heinäkuuta 19177. marraskuuta 1917 (109 päivää) 2. toukokuuta 1881
Simbirskissa
Olga Lvovna Baranovskaja
Lydia Ellen (Nelle) Tritton
11. kesäkuuta 1970 (89 vuotta)
New York Cityssä, Yhdysvalloissa
Sosialistivallankumouksellinen puolue

InterregnumMuokkaa

Bolševikkien 7. marraskuuta 1917 suorittaman lokakuun vallankumouksen jälkeen Venäjän muodollisesti korkeimpana johtajana toimi kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja yhden päivän ajan, jonka jälkeen muodollisesti korkein asema siirtyi toimintansa aloittaneen yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtajalle.[8] Suomen viranomaiset eivät tässä vaiheessa tunnustaneet Venäjän neuvostohallintoa eivätkä reagoineet sen päätöksiin.

Itsenäinen Suomi (1917–)Muokkaa

Lokakuun vallankumouksen yhteydessä eduskunnan puhemiehistö totesi, että Suomi oli joutunut hallitsijattomaan tilaan. Tämän seurauksena eduskunta päätti valita kolmijäsenisen valtionhoitajakunnan mutta se jäi valitsematta poliittisen tilanteen vuoksi. Kompromissiksi 15.11.1917 päätettiin, että korkeinta valtaa käyttää eduskunta.[9] Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi 6. joulukuuta 1917.[10] Valtionpäämiestä ei tässä yhteydessä nimetty, joten ylintä täytäntöönpanovaltaa käytti senaati, jonka puheenjohtaja oli Pehr Evind Svinhufvud.

Sisällissodan jälkeen toukokuussa 1918 eduskunta valitsi valtionpäämiehen tehtäviä hoitamaan valtionhoitajan. Hallitusmuototaistelussa kuningaskuntaa ja samalla suuntautumista Saksaan kannattaneet kuningasmieliset kansanedustajat valitsivat syksyllä 1918 saksalaisen Hessenin prinssi Friedrich Karlin aiotuksi kuninkaaksi. Tämä kuitenkin luopui hänelle suunnitellusta asemasta Saksan hävittyä ensimmäisen maailmansodan ja kuninkuuden ulkopoliittisten edellytysten kadottua. Tämän jälkeen vaihtui valtionhoitaja ja uusi toimenhaltija lopullisesti hyväksyi tasavaltaisen hallitusmuodon eli perustuslain 17. heinäkuuta 1919, jonka jälkeen valtionpäämiehinä ovat toimineet vaalilla valitut tasavallan presidentit.[11]

ValtionhoitajaMuokkaa

Valtionhoitaja Vallassa Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Puoluetausta
  Pehr Evind Svinhufvud 27. toukokuuta 191812. joulukuuta 1918 (199 päivää) 15. joulukuuta 1861
Sääksmäellä
Ellen Timgren 1889–1944 29. helmikuuta 1944 (82 vuotta)
Luumäellä
Nuorsuomalainen Puolue
  Carl Gustaf Emil Mannerheim 12. joulukuuta 191825. heinäkuuta 1919 (225 päivää) 4. kesäkuuta 1867
Askaisissa
Anastasia Arapova 1892–1919 27. tammikuuta 1951 (83 vuotta)
Lausannessa, Sveitsissä
Sitoutumaton

Suomen tasavallan presidenttiMuokkaa

Presidentti Vallassa Syntynyt Puoliso(t) Kuollut Puoluetausta
  Kaarlo Juho Ståhlberg
25. heinäkuuta 19192. maaliskuuta 1925 (5 vuotta 220 päivää) 28. tammikuuta 1865
Suomussalmella
Hedvig Wåhlberg 18931917
Ester Hällström 19201950
22. syyskuuta 1952 (87 vuotta)
Helsingissä
Kansallinen Edistyspuolue
  Lauri Kristian Relander 2. maaliskuuta 19252. maaliskuuta 1931 (6 vuotta) 31. toukokuuta 1883
Kurkijoella
Signe Österman 1906–1942 9. helmikuuta 1942 (58 vuotta)
Helsingissä
Maalaisliitto
  Pehr Evind Svinhufvud 2. maaliskuuta 19311. maaliskuuta 1937 (5 vuotta 364 päivää) 15. joulukuuta 1861
Sääksmäellä
Ellen Timgren 1889–1944 29. helmikuuta 1944 (82 vuotta)
Luumäellä
Kansallinen Kokoomus
  Kyösti Kallio 1. maaliskuuta 193719. joulukuuta 1940 (3 vuotta 294 päivää), kuoli virassa 10. huhtikuuta 1873
Ylivieskassa
Kaisa Nivala 1902–1940 19. joulukuuta 1940 (67 vuotta)
Helsingissä
Maalaisliitto
  Risto Ryti 19. joulukuuta 19401. elokuuta 1944 (3 vuotta 226 päivää), erosi virasta 3. helmikuuta 1889
Huittisissa
Gerda Serlachius 1916–1956 25. lokakuuta 1956 (67 vuotta)
Helsingissä
Kansallinen Edistyspuolue
  Carl Gustaf Emil Mannerheim 4. elokuuta 19444. maaliskuuta 1946 (1 vuotta 212 päivää), erosi virasta 4. kesäkuuta 1867
Askaisissa
Anastasia Arapova 1892–1919 27. tammikuuta 1951 (83 vuotta)
Lausannessa, Sveitsissä
Sitoutumaton
  Juho Kusti Paasikivi 11. maaliskuuta 19461. maaliskuuta 1956 (9 vuotta 356 päivää) 27. marraskuuta 1870
Koski Hlssa
Anna Forsman 18971931
Alli Valve 19341956
14. joulukuuta 1956 (86 vuotta)
Helsingissä
Kansallinen Kokoomus
  Urho Kekkonen 1. maaliskuuta 195627. tammikuuta 1982 (25 vuotta 332 päivää), erosi virasta 3. syyskuuta 1900
Pielavedellä
Sylvi Uino 1926–1974 31. elokuuta 1986 (85 vuotta)
Helsingissä
Maalaisliitto
  Mauno Koivisto 27. tammikuuta 19821. maaliskuuta 1994 (12 vuotta 33 päivää) 25. marraskuuta 1923
Turussa
Tellervo Kankaanranta 1952–2017 12. toukokuuta 2017 (93 vuotta)
Helsingissä
Suomen Sosialidemokraattinen puolue
  Martti Ahtisaari 1. maaliskuuta 19941. maaliskuuta 2000 (6 vuotta 1 päivää) 23. kesäkuuta 1937 (ikä 85)
Viipuriissa
Eeva Hyvärinen 1968– Suomen Sosialidemokraattinen puolue
  Tarja Halonen 1. maaliskuuta 20001. maaliskuuta 2012 (12 vuotta) 24. joulukuuta 1943 (ikä 78)
Helsingissä
Pentti Arajärvi 2000– Suomen Sosialidemokraattinen puolue
  Sauli Niinistö 1. maaliskuuta 2012 – (10 vuotta 212 päivää) 24. elokuuta 1948 (ikä 74)
Salossa
Marja-Leena Alanko 19741995
Jenni Haukio 2009-
Kansallinen Kokoomus

LähteetMuokkaa

  • Suomen hallitsijat päätoimittaja Päiviö Tommila, Porvoo, Weilin+Göös 2001 ISBN: 951-35-6633-1

ViitteetMuokkaa

  1. Toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 98. Historian Aitta, 1989.
  2. Toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 82–83. Historian aitta, 1989.
  3. Toimittanut Martti Linna: Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, s. 89–90. Historian aitta, 1989.
  4. suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna: Eerikinkronikka, s. 99. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2013.
  5. Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 20–108. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.
  6. a b c d e f g h i j k l m n o p Kings and Queens of Sweden A thousand year succession The Monarchs of Sweden. Swedish Royal Court. Viitattu 13.04.2013.
  7. Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 200–244. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.
  8. Высшие органы государственной власти РСФСР Справочник по истории Коммунистической партии и Советского Союза 1898–1991
  9. Eduskunta Suomi 80, Tampereen yliopisto
  10. Suomen itsenäisyysjulistus
  11. Tommila, Päiviö: Suomen hallitsijat, s. 252 ja 342. Weilin+Göös, 2001. ISBN 951-35-6633-1.