Avaa päävalikko

Askainen

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Maskua

Askainen (ruots. Villnäs) on entinen Suomen kunta, joka nykyään on osa Maskua Varsinais-Suomen maakunnassa. Askaisten ja Lemun kunta liittyivät Maskuun 1. tammikuuta 2009. Uuden kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna. Naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Lemu, Merimasku, Mynämäki, Taivassalo ja Velkua.

Askainen
Villnäs
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Masku ja Naantali
Askainen.vaakuna.svg Askainen.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°34′20″N, 021°51′55″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 017
Hallinnollinen keskus Askaisten kirkonkylä
Perustettu 1876
Liitetty 2009
– liitoskunnat Masku
Lemu
Askainen
– syntynyt kunta Masku
Pinta-ala 95,96 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 62,62 km²
– sisävesi 0,36 km²
– meri 32,98 km²
Väkiluku 1 007  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 16,08 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 16,3 %
– 15–64-v. 64,8 %
– yli 64-v. 19,0 %

Askaisten tunnetuin nähtävyys, marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna vietti 350-vuotisjuhliaan vuonna 2005. Nähtävyyksiin kuuluu myös vanha kivikirkko, jonka vuonna 1653 valmistuneet lyijylasi-ikkunat ovat Suomen vanhimmat.[4]

Askaisiin kuuluneet Livonsaari ja Lempisaari siirtyivät vuonna 2011 osakuntaliitoksella Maskulta Naantalille.[5]

Sisällysluettelo

Kylät ja kulmakunnatMuokkaa

Askaisissa on 32 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[6]

  • Ahtinen
  • Askainen
  • Autuinen
  • Hannula
  • Heikkilä
  • Kainu
  • Kairinen
  • Kankare

  • Karvatti
  • Kaukounen
  • Kauppinen
  • Kiiainen
  • Laaleinen
  • Lempisaari
  • Lempoinen
  • Louhisaari

  • Manna
  • Merijärvi
  • Mikoinen
  • Nepola
  • Paavainen
  • Palsala
  • Pukkila
  • Rantala

  • Rauvola
  • Riihilä
  • Tillinperä
  • Toivainen
  • Tättäläinen
  • Vanhakylä
  • Vilu
  • Vuorlahti

Muita alueita Askaisissa ovat lisäksi Antikainen, Auttinen, Iiroinen, Kaamanen, Karavainen, Koskoinen, Laakinen, Livonsaari, Raumharja, Ruohoisenmaa, Taloinen ja Tävälä.

TapahtumatMuokkaa

Askaisissa järjestetään vuosittain kurkkumarkkinat. Livonsaaressa järjestetään vuosittain kesäkuussa Livonsaari-päivä, jossa valitaan muun muassa vuoden savustaja.[7]

HistoriaaMuokkaa

 
Louhisaaren kartanolinna Askaisissa.

Karvatin pitäjä perustettiin nykyisen Askaisten alueelle, Lemun ja Maskun kirkkopitäjiin, noin vuonna 1405. Pitäjän tehtävänä oli muun muassa oikeustoimien hoitaminen ja veronkanto. Pitäjän historia oli varsin lyhytaikainen.

Askaisten ensimmäinen kuntakokous pidettiin 12.5.1869 Karvatin Potilassa. Puhetta johti Lempisaaren isäntä G. A. von Haartman. Kunta muodostettiin Willnäsin kappelin alueesta.[8]

RuokakulttuuriMuokkaa

Askaisten pitäjäruoiksi äänestettiin 1980-luvulla kalapata sekä mustaherukan lehdistä ja sitruunasta uutettu ja hiivalla käytetty Louhisaaren juoma.[9]

LähteetMuokkaa

  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 10.11.2014.
  5. Joulukuu 2009: Livonsaaresta tulee osa Naantalia 28.8.2012. Turun Sanomat. Viitattu 28.10.2014.
  6. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 64. Porvoo: WS, 1967.
  7. Livonsaari-päivä Livonsaari.fi. Livonsaaren kyläyhdistys ry. Viitattu 10.11.2014.
  8. Kotiseutumme Askainen-Houtskari-Iniö-Korppoo-Kustavi-Merimasku-Nauvo-Rymättylä-Taivassalo-Velkua-Vår Hembygd Villnäs-Houtskär-Iniö-Korpo-Gustavs-Merimasku-Nagu-Rimito-Tövsala-Velkua 2005–2006. Oy Botnia-Foto Ab, 2006. ISBN 952-5176-53-3
  9. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 18. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muuallaMuokkaa