Taivassalo
Taivassalo (ruots. Tövsala) on Suomen kunta, joka kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu 1 657 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 217,71 km², josta 75,70 km² on merialueita ja 1,68 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 11,81 asukasta/km².
| Taivassalo Tövsala |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Taivassalon kirkko |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Vakka-Suomen seutukunta |
| Kuntanumero | 833 |
| Hallinnollinen keskus | Taivassalon kirkonkylä |
| Pinta-ala ilman merialueita |
142,01 km² 280:nneksi suurin 2021 |
| Kokonaispinta-ala |
217,71 km² 277:nneksi suurin 2021 [1] |
| – maa | 140,33 km² |
| – sisävesi | 1,68 km² |
| – meri | 75,70 km² |
| Väkiluku |
1 657 274:nneksi suurin 31.3.2021 [2] |
| – väestötiheys | 11,81 as./km² (31.3.2021) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 13,4 % |
| – 15–64-v. | 52,6 % |
| – yli 64-v. | 34,0 % |
| Äidinkieli | 2020 [4] |
| – suomenkielisiä | 94,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,7 % |
| – muut | 5,0 % |
| Kunnallisvero |
20,50 % 221:nneksi suurin 2021 [5] |
| Työttömyysaste | 7,6 % (2013) [6] |
| Kunnanjohtaja | Vesa Rantala |
| Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
| 2017–2021[7] • Kesk. • Kok. • SDP |
9 6 2 |
| www.taivassalo.fi | |
Kalastajia Taivassalossa on eniten koko Saaristomeren alueella.[8]
MaantiedeMuokkaa
Taivassalon kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun saaristossa. Sen naapurikunnat ovat Kustavi, Masku, Mynämäki, Naantali, Uusikaupunki ja Vehmaa. Entisiä naapurikuntia ovat Maskuun liitetty Askainen, Uuteenkaupunkiin liitetty Lokalahti, Mynämäkeen liitetty Mietoinen ja Naantaliin liitetty Velkua. Matkaa Turkuun on noin 50 km.[9]
Taivassalossa on kolme järveä: Kuutniemenaukko, Mustajärvi, ja nimetön 2,75 hehtaarin järvi.[10]
Taivassalossa on kaksi Natura-kohdetta, tammimetsää ja kallioketoja sisältävä Orikvuori ja matalien merenlahtien muodostama Kolkanaukko.[11]
Aiemmin Taivassalo on ollut saari[12], mutta on maankohoamisen takia kasvanut kiinni mantereeseen.
KyliäMuokkaa
Ahainen, Hakkenpää, Halesmäki, Helsinki, Hilloinen, Huitila, Hurunkorpi, Huukainen, Hylkilä, Hyövelä, Ihattula, Inkeranta, Isokorpi, Isosärkilä, Järppilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitainen, Karhula, Kaustio, Keräsaari, Ketarsalmi, Kirkonkylä, Koivisto, Kouvoinen, Kummila, Kurjala, Kyrö, Lahdenperä, Leikluoto, Lemmetyinen, Lempoinen, Liittinen, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palo, Pappila, Paltvuori, Punttinen, Rouhu, Sannainen, Santala, Sarsala, Taipale, Tammisto, Toroinen, Touppa, Tuomarainen, Tuomoinen, Uskoinen, Uurna, Vainionperä, Vehas, Viianen, Vuorenpää, Vuorte, Vähäsärkilä.
Kaustion kartta[13] vuodelta 1696 maanmittari Olof Mörtin tekemä. Uskoisten kartta[14] vuodelta 1699 sama tekijä.
TaajamatMuokkaa
Vuoden 2017 lopussa Taivassalossa oli 1 654 asukasta, joista 640 asui taajamassa, 999 haja-asutusalueilla ja 15:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taivassalon taajama-aste on 39,0 %.[15] Kunnassa on vain yksi taajama, Taivassalon kirkonkylä.[16]
HistoriaMuokkaa
Taivassalo mainitaan jo 1300-luvun dokumenteissa. Pyhän Ristin kirkko valmistui vuonna 1350. Taivassalolainen Maunu Särkilahti valittiin Turun piispaksi vuonna 1489.[17]
Taivassalossa on useita keskiaikaisia kartanoita: Viiainen, Järppilä, Iso-Särkilä, Kahitluoto, Paltvuori, Ketarsalmi, Kunnarainen, Siusluoto, Laupunen ja Rahin Isokartano. Vuodesta 1638 kuninkaallinen postitie kulki reittiä Tukholma–Taivassalo–Turku. Tukholmaan vietiin silakkaa ja muita elintarvikkeita, ja sieltä tuotiin suolaa, tupakkaa ja rautaa.[17]
Suomen sodan ensimmäisiin taisteluihin Suomessa kuului 16. toukokuuta 1808 Taivassalon Helsinginrannassa käyty taistelu.[17]
Kustavi, Velkua ja Iniö itsenäistyivät Taivassalon pitäjästä 1900-luvun alussa.[17]
Taivassalosta lähti vuosisadan vaihteessa yhteensä 900 ihmistä siirtolaiseksi Amerikkaan.[17]
Taivassalon hautausmaalle on haudattu 71 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta.[18]
HallintoMuokkaa
Taivassalon kunnanjohtaja on vuodesta 2001 Vesa Rantala. Valintansa aikoihin hän oli Suomen nuorin kunnanjohtaja, 26-vuotias.[19] Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan, kuusi kokoomuksen ja kaksi sosiaalidemokraattien hallussa kaudella 2017–2021.[7]
TalousMuokkaa
Taivassalosta louhitaan vientiin voimakkaan punaista tasarakeista graniittia.[20]
Vuonna 2015 kunnassa oli 493 työpaikkaa. Niistä 17,4 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 52 % palveluissa ja 28 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli lähes kuusi kertaa suurempi kuin koko maassa (3 %), vastaavasti palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %).[21]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Heikolan kuljetus ja Rannikon Merityö.[22]
VäestönkehitysMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
SeurakunnatMuokkaa
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Taivassalossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[24]:
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Taivassalon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[25]
PalvelutMuokkaa
Taivassalon yhtenäiskoulussa opetetaan luokkia 1–9. Sen rakennus valmistui vuonna 2014. Sen yhteydessä on myös kirjasto ja liikuntahalli.[26]
NähtävyydetMuokkaa
RuokakulttuuriMuokkaa
Taivassalon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla silakkasoppa.[27]
Kuuluisia taivassalolaisiaMuokkaa
- Antti Kankaanranta, viulisti
- Ari Salonen (s. 1957), pikajuoksija
- Reima Salonen (s. 1955), kilpakävelijä
- Anneli Sari (s. 1947), laulaja, syntynyt Taivassalossa
- Maunu Särkilahti (k. 1500), Turun piispa vuosina 1489–1500
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M03* 31.3.2021. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972-2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Taivassalo Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ http://www.taivassalo.fi/?navi=0,29 (luettu 18. syyskuuta 2006) [vanhentunut linkki]
- ↑ Sijainti ja kartat taivassalo. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Taivassalo Järviwiki. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi ja Satakunta (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Turun maakuntamuseo: Maisemahistoriakartat Lounaispaikan karttapalvelu. Lounaistieto. Viitattu 8.2.2019.
- ↑ Digitoidun asiakirjan katselu astia.narc.fi. Viitattu 11.4.2021.
- ↑ Digitoidun asiakirjan katselu astia.narc.fi. Viitattu 11.4.2021.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ a b c d e Historia (myös alasivut) Taivassalo. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Taivassalo, Taivassalon hautausmaa Sotasampo. Viitattu 21.2.2018.
- ↑ Saa pojitella turun sanomat. 2008. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Taivassalon graniitti Taivassalo. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Alueen Taivassalo yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Koulut Taivassalo. Viitattu 21.2.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 30–31. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Taivassalo Wikimedia Commonsissa
