Kustavi

kunta Varsinais-Suomen maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kuntaa. Etunimeä Kustavi käsittelee artikkeli Kustavi (nimi), uponnutta höyrylaivaa artikkeli S/S Kustavi.

Kustavi (ruots. Gustavs, entinen Kivimaa[8]) on vuonna 1874 perustettu Suomen kunta, joka kuuluu Vakka-Suomen seutukuntaan ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Nimensä Kustavi on saanut Kustaa III:lta, joka perusti nimeään kantaneen seurakunnan Saaristomeren Suomen puoleiselle reunalle. Rantaviivaa Kustavilla on noin 908 km, ja siellä on noin 3 100 kesäasuntoa[9]. Kustavin asukasluku yli kymmenkertaistuu kesäisin ja sen vuoksi Kustavi on asukaslukuun nähden Suomen suurin mökkikunta.lähde?1.1.2018 Kustavin asukasluku oli 923.[2] Kustavin pinta-ala on 770,04 km², josta 165,84 km² on maata, 1,83 km² sisävesialueita ja loput 602,37 km² merivesialueita.[1]

Kustavi
Gustavs

vaakuna

sijainti

Kustavin kirkko
Kustavin kirkko
Sijainti 60°32′45″N, 021°21′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Vakka-Suomen seutukunta
Kuntanumero 304
Hallinnollinen keskus Kustavin kirkonkylä
Perustettu 1874
Pinta-ala ilman merialueita 167,67 km²
272:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 770,04 km²
150:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 165,84 km²
– sisävesi 1,83 km²
– meri 602,37 km²
Väkiluku 949
296:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 5,72 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 9,0 %
– 15–64-v. 51,8 %
– yli 64-v. 39,2 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 94,7 %
ruotsinkielisiä 1,6 %
– muut 3,7 %
Kunnallisvero 5,30 %
306:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 9,5 % (2019) [6]
Kunnanjohtaja Rauno Peltola
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS

7
5
2
1
www.kustavi.fi

Kustavi on väkiluvultaan Varsinais-Suomen maakunnan pienin kunta sekä Manner-Suomen kolmanneksi pienin kunta Luhangan ja Lestijärven jälkeen.[10]

Maantiede muokkaa

Kustavin naapurikunnat ovat Brändö, Parainen, Naantali, Taivassalo ja Uusikaupunki.

Kunnassa on kaikkiaan 20 järveä, joista suurimmat ovat Sikaraumanpuhti, Hilappajärvi ja Kylänjärvi.[11]

Kustavin Natura-kohteita ovat Södra Sandbäckin hylkeidensuojelualue, linnustollisesti tärkeät Katanpää ja Seksmiilarin saaristo, välisaaristoa edustava Langstet sekä Hulaholmi-Kluuvi, jossa pesii poikkeuksellisen paljon kololintuja. Kustavin vuorten Natura-alueeseen kuuluva Jeremiaan luolat on suurista irtokivistä muodostunut louhikko.[12]

Kylät muokkaa

Anavainen, Boda (Puore), Böle (Pyöli), Elmnäs (Elmnäinen), Etelä-Vartsala (Vartsala Söderby), Friisilä (Frisby), Viherlahti (Grönvik), Idula, Iso Koiluoto (Stor Malö), Isoluoto (Storskär), Iso-Rahi (Stora Rahi), Kaurissalo, Kevo (Stansholm/Staffansholm), Kiparluoto (Skepparholm), Kivimaa, Koelsuu (Godelsjö), Koivula eli Koila, Kunnarainen (Gunnarais/Gunnarsby), Laupunen (Löpö), Lypertö, Langstet (Långstjärt, Långstjert), Parattula, Pleikilä (Bleknäs), Pohjois-Vartsala (Vartsala Norrby), Rahinkorpi, Ruola, Ruoni (Strömma), Salminiittu (Sundäng), Siusluoto (Sjusholm), Vähä-Rahi (Lilla Rahi), Västerby eli Westerby ym..

Historia muokkaa

Kustavin seurakunta perustettiin Taivassalon seurakuntaan kuuluneena Kivimaa-nimisenä kappeliseurakuntana vuonna 1783.[13] Sille rakennettu kirkko sai nimen Gustav Ruotsin silloisen kuninkaan, Kustaa III:n mukaan[14] Kuntana Kustavi aloitti toimintansa vuonna 1874, saaristopitäjille myönnetyn lykkäyksen vuoksi vasta muutamia vuosia sen jälkeen, kun vuonna 1865 annetulla lailla maalaiskunnat oli päätetty erottaa seurakunnista.[14] Kivimaan kappeli oli eronnut samana vuonna itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi nimellä Kustavi. Vuonna 1897 kunta sai nykyisen, Kustaa III:een viittaavan nimensä.[13]

Vuosisatojen ajan tärkeimpinä elinkeinoina olivat merenkulku ja kalastus. Aina 1920-luvulle asti miltei jokaisen kustavilaisen perheen elanto oli sidottu mereen.[14]

Vuonna 1982 valmistui Suomen kymmeneksi pisin Kaitaisten silta.[14]

Hallinto muokkaa

Kustavin kunnanjohtaja on Rauno Peltola vuodesta 2022. Hänen edeltäjänsä oli Veijo Katara.[10][15] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista seitsemän on kokoomuksen, viisi keskustan, kaksi SDP:n ja yksi perussuomalaisten hallussa kaudella 2021–2025.[7]

Talous muokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 278 työpaikkaa. Niistä 15 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa.[16]

Kustavin suurimpiin toimijoihin kuuluu S-ryhmän Sale, joka on kesälomalaisten suosituin pysähdyspiste. Kunnasta löytyy myös muita yrityksiä kuten osakeyhtiö Pureva ab, Kustavin Savipaja oy, Merineule oy, Laura Peterzén studio, Mokkapuu ay.lähde?

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kustavin Merikala, Kalastusalus Anne ja rakenneteknisiä palveluita tarjoava BM Raudoite Länsi-Suomi.[17]

Noin 3 000 kesämökistä saatavan kiinteistöveron osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa – kuudesosa kunnan budjetista.[10]

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kustavin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 285
1985
  
1 239
1990
  
1 150
1995
  
1 067
2000
  
1 008
2005
  
930
2010
  
874
2015
  
895
2020
  
943
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kustavissa oli 923 asukasta, joista 333 asui taajamassa, 571 haja-asutusalueilla ja 19:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kustavin taajama-aste on 36,8 %.[19] Kunnassa on vain yksi taajama, Kustavin kirkonkylä.[20]

Palvelut muokkaa

Kunnan varhaiskasvatuspalvelut ovat maksuttomat kokeiluaikana 1.1.–31.12.2018. Mökkiläisten suuri määrä riittää pitämään kunnassa yllä monenlaisia palveluita, siellä on jopa Alko.[10]

Kustavissa on Kivimaan koulu -niminen alakoulu.[21]

Matkailu muokkaa

Kustavi on suosittu kesälomailukohde ja tuo kesäisin jopa tuhansia kesämökkiläisiä joiden mieltä lämmittää erityisesti paikallisten yritysten ja palvelujen tukeminen. Lomalaisten suuressa suosiossa ovat mm. klipunkarin uimarannan ilmainen sauna ja suihkut sekä Sale.

Kustavintie on suosittu pyöräilykohde. Se on myös yksi Suomen vaarallisimmista teistä. Vuosien ajan tiellä on tapahtunut lukuisia läheltä-piti-tilanteita ja etenkin kesäliikenteen holtiton ajotyyli on johtanut jopa kuolintapauksiin [22]. Paikalliset ovat jo vuosikymmeniä anoneet kevyen liikenteen väylää mutta asia on torpattu toistuvasti rahan puutteeseen vedoten. Paikalliset eivät juuri uskalla enää kävellä tiellä kesäisin akuutin hengenmenetyksen pelon vuoksi. Kevyen liikenteen turvallisuuden sijasta kunnan toive oli nostaa nopeusrajoituksia entisestään vastustaen ELY-keskuksen nopeusrajoituksen alentamista [23].

Nähtävyydet muokkaa

Kustavissa sijaitsevat muun muassa 1700-luvun lopulla rakennettu Kustavin kirkko, Isokarin majakka, Itätalon talonpoikaiskartano, Suomen sodan muistomerkki, Jeremian luolat ja Vartsalan lossi. Selkämeren kansallispuiston luonnon- ja kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä ovat Isokarin majakkasaari ja Katanpään linnoitussaari.

Uskonnolliset yhteisöt muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kustavissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[24]:

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kustavin alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[25] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä vaikutusta on herännäisyydellä[26].

Kuuluisia kustavilaisia muokkaa

Ruokakulttuuri muokkaa

Kustavin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla keitetty hauki piparjuurikastikkeen kera.[27]. Kustavilla on myös kahvihistoriaa joita käsitellään mm. Volter Kilven kirjoituksissa ja kunnassa toimii myös oma kahvipaahtimo, Mokkapuu.

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2021.
  7. a b Kuntavaalit 2021, Kustavi Oikeusministeriö. Viitattu 23.11.2021.
  8. toim. Karilas, Yrjö: ”Suomenmaa: Maamme kuntien entiset nimet”, Pikku jättiläinen, s. 469. 18. painos. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1958.
  9. http://www.kustavi.fi/ (luettu 12. tammikuuta 2009)
  10. a b c d Itsenäisyyshenki on vahva 907 asukkaan kunnassa: "Pysytään itsenäisenä niin kauan, kunnes tullaan aseella uhkaamaan” Yle. 3.3.2017. Viitattu 24.1.2018.
  11. Kustavi jarviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  12. Natura 2000 -alueet - Varsinais-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  13. a b Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Kustavi”, Historian suursanakirja, s. 269. WSOY, 1998. 951-0-22044-2.
  14. a b c d Historia Kustavi. Arkistoitu 19.11.2018. Viitattu 19.11.2018.
  15. Ylönen, Jorma: Rauno Peltola Kustavin kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 15.3.2022. Viitattu 13.12.2022.
  16. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 24.1.2018.
  17. Alueen Vehmaa yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 24.1.2018. (lisätietoja myös yritysten omilta sivuilta)
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 19.1.2018.
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  20. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  21. Kivimaan koulu Kustavi.fi. Viitattu 12.8.2018.
  22. Syyttäjä vaatii ehdollista vankeustuomiota Kustavissa vuonna 2019 tapahtuneesta kuolonkolarista Yle Uutiset. 21.1.2022. Viitattu 7.7.2023.
  23. Kunnat vastustivat nopeusrajoitusten alentamista Kustavintiellä – Ely-keskus pyörsi suunnitelmansa Yle Uutiset. 2.7.2019. Viitattu 7.7.2023.
  24. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  25. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  26. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 9.7.2011.
  27. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 21. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla muokkaa