Brändö

kunta Suomessa
Tämä artikkeli käsittelee Brändön kuntaa. Brändö on myös Helsingin Kulosaaren ja Vaasan Palosaaren ruotsinkielinen nimi.

Brändö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Brändön asukasluku on 454 (30. syyskuuta 2021)[2] ja pinta-ala 1 643,21 km², josta 108,17 km² maata, 0,27 km² sisävesiä ja 1 534,77 km² merta (1. tammikuuta 2021).[1] Brändön naapurikunnat ovat Kumlinge, Kustavi, Parainen ja Sottunga. Entisiä naapurikuntia ovat Paraisiin (aiemmin Länsi-Turunmaa) liitetyt Houtskari ja Iniö.

Brändö
Brändö.vaakuna.svg Brändö sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°24′40″N, 21°02′45″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands skärgård
Kuntanumero 035
Hallinnollinen keskus Åva
Pinta-ala ilman merialueita 108,44 km²
293:nneksi suurin 2021 
Kokonaispinta-ala 1 643,21 km²
65:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 108,17 km²
– sisävesi 0,27 km²
– meri 1 534,77 km²
Väkiluku 454
305:nneksi suurin 30.9.2021 [2]
väestötiheys 4,20 as./km² (30.9.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 8,9 %
– 15–64-v. 58,1 %
– yli 64-v. 33,0 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 18,9 %
ruotsinkielisiä 71,7 %
– muut 9,4 %
Kunnallisvero 17,75 %
304:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Egil Mattsson
www.brando.ax

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 71,7 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Äidinkieleltään suomenkielisiä on 18,9 prosenttia.[4] Ennen itsehallintoaikaa (ennen vuotta 1922) eräillä Ahvenanmaan kunnilla oli suomenkielisiä nimimuotoja, jotka eivät ole jääneet käyttöön Maarianhaminaa lukuun ottamatta. Brändön suomenkielinen nimimuoto oli Präntiö.[6]

Brändön vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.[7]

MaantiedeMuokkaa

Brändön maa-ala muodostuu yksinomaan pienistä ja keskisuurista saarista, joita on kaikkiaan liki 1 200. Huomattavimpia niistä ovat pääsaaren lisäksi Jurmo, Åva, Fiskö, Långö, Lappo ja Torsholma. Kunnan alueella sijaitsevat Ahvenanmaan saariston pohjoisimmat saaret. Brändön itäpuolella on Kihdin ja länsipuolella Lappveden merenselkä. Kunnan eteläisimpien ja pohjoisimpien saarten välinen etäisyys on noin 60 kilometriä.[8]

Brändössä sijaitsee neljä pientä järveksi luokiteltua vakavettä, laajimmat niistä ovat Gloet ja Sjögloet.[9]

KylätMuokkaa

Kunnassa on 10 kylää: Asterholma, Baggholma, Björnholma, Brändö, Fiskö, Jurmo, Korsö (suom. Koskenpää[10]), Lappo, Torsholma ja Åva.[11]

HistoriaaMuokkaa

Yhtä hautaröykkiötä lukuun ottamatta Brändöstä ei ole tehty ainoatakaan muinaislöytöä, joten se on saanut kiinteän asutuksensa Ahvenanmaan kunnista todennäköisesti viimeisenä, keskiajan lopulla. Ilmeisesti Ahvenanmantereelta tulleet kalastajat ovat käyttäneet esihistoriallisena aikana Brändön saaria tukikohtinaan asettumatta pysyvästi alueelle. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Brändössä oli 57 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut 350:n tienoilla; tuolloin kaikki nykyiset kylät olivat jo asuttuja.[8] Brändö mainittiin Kumlingen kappeliseurakuntana 1540-luvulla ja se itsenäistyi vuonna 1866.[12]

Kunnan rikkonaisuuden vuoksi liikenneolot olivat pitkään hankalat, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat parantuneet uusien teiden ja saaria yhdistävien siltojen ansiosta. Brändön asukkaiden asiointi suuntautuu Maarianhaminan ohella merkittävässä määrin myös Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Brändön halki on kulkenut Turun ja Tukholman välinen Suuri Postitie vuosina 16381910. Tie saapui Kumlingesta Lappveden selän yli Baggholmaan, josta se eteni pääsaaren poikki ja edelleen Kihdin selän yli Kustavin Vartsalaan.[8]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Brändön väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
550
1985
  
528
1990
  
529
1995
  
548
2000
  
514
2005
  
519
2010
  
488
2015
  
470
2020
  
443
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Brändössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Brändössä oli 452 asukasta, joista 443 asui haja-asutusalueilla ja 9:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[14]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Brändössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[15]

Seurakunta toimii myös Kumlingen kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Brändön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[16]

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Brändön kunnan nykyisellä alueella.[15]

Liikenneyhteydet ja palvelutMuokkaa

 
Viggen Brändössä

Brändöhön pääsee Ålandstrafikenin lautalla Kustavista ja Kumlingesta. Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautoilla Åvasta Jurmoon ja Torsholmasta Lappoon ja Asterholmaan. Lappon kautta on lossiyhteys Kumlingeen kuuluvaan Björköhön. Turusta on säännöllinen linja-autoyhteys lautalla Kustavin ja Åvan kautta Torsholmaan.

Brändön peruskoulua (luokka-asteet 1–9) kävi lukuvuonna 2017–2018 32 oppilasta.[17]

Maarianhaminan uusi apteekki ylläpitää lääkekaappia Brändössä. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.[18]

NähtävyyksiäMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Brändön pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla beså, Ahvenanmaan mustastaleivästä keitetty makea velli.[19]

Katso myösMuokkaa

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M09* 30.9.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. Virtaranta, Pertti – Itkonen, Terho – Pulkkinen, Paavo (toim.): Verba docent: Juhlakirja Lauri Hakulisen 60-vuotispäiväksi 6.10.1959. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 263. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1959.
  7. Mitä-Missä-Milloin: Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 135. Otava 1967, Helsinki.
  8. a b c Tarmio, Hannu – Papunen, Pentti – Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa 1: Maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio, s. 94–98. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  9. Brändö. Järviwiki. Viitattu 22.7.2021.
  10. Ilmatieteen laitos Viitattu 7.8.2011
  11. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  12. Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  14. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  15. a b Yhteystiedot Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 23.8.2018.
  16. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  17. Välkommen till Brändö Grundskolas hemsida Brändö Grundskola. Viitattu 4.3.2018.
  18. Filialapotek och medicinskåp Nya Apoteket. Viitattu 4.3.2018.
  19. Kolmonen, Jaakko 1988: Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 10. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brändö.