Avaa päävalikko
Tämä artikkeli käsittelee Brändön kuntaa. Brändö on myös Helsingin Kulosaaren ja Vaasan Palosaaren ruotsinkielinen nimi.

Brändö on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Brändön asukasluku on 447 (31. joulukuuta 2018)[2] ja pinta-ala 1 643,21 km², josta 108,17 km² maata, 0,29 km² sisävesiä ja 1 534,75 km² merta (1. tammikuuta 2019).[1] Brändön naapurikunnat ovat Kumlinge, Kustavi, Parainen ja Sottunga.

Brändö
Brändö.vaakuna.svg Brändö.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°24′40″N, 21°02′45″E
Maakunta Ahvenanmaan maakunta
Seutukunta Ålands skärgård
Kuntanumero 035
Hallinnollinen keskus Åva
Pinta-ala ilman merialueita 108,46 km²
295:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala 1 643,21 km²
65:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 108,17 km²
– sisävesi 0,29 km²
– meri 1 534,75 km²
Väkiluku 447
306:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 4,13 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 9,8 %
– 15–64-v. 58,6 %
– yli 64-v. 31,6 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 18,7 %
ruotsinkielisiä 74,1 %
– muut 7,2 %
Kunnallisvero 16,75 %
309:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja John Wrede
www.brando.ax

Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen, ja 74,1 prosenttia sen asukkaista on ruotsinkielisiä. Äidinkieleltään suomenkielisiä on 18,7 prosenttia.[4]. Ennen itsehallintoaikaa (ennen vuotta 1922) eräillä Ahvenanmaan kunnilla oli suomenkielisiä nimimuotoja, jotka eivät ole jääneet käyttöön Maarianhaminaa lukuun ottamatta. Brändön suomenkielinen nimimuoto oli Präntiö.[6]

Brändön vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1952.[7]

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Brändön maa-ala muodostuu yksinomaan pienistä ja keskisuurista saarista, joita on kaikkiaan liki 1 200. Huomattavimpia niistä ovat pääsaaren lisäksi Jurmo, Åva, Fiskö, Långö, Lappo ja Torsholma. Kunnan alueella sijaitsevat Ahvenanmaan saariston pohjoisimmat saaret. Brändön itäpuolella on Kihdin ja länsipuolella Lappveden merenselkä. Kunnan eteläisimpien ja pohjoisimpien saarten välinen etäisyys on noin 60 kilometriä.[8]

KylätMuokkaa

Kunnassa on 10 kylää: Asterholma, Baggholma, Björnholma, Brändö, Fiskö, Jurmo, Korsö (suom. Koskenpää [9]), Lappo, Torsholma ja Åva.[10]

HistoriaaMuokkaa

Yhtä hautaröykkiötä lukuun ottamatta Brändöstä ei ole tehty ainoatakaan muinaislöytöä, joten se on saanut kiinteän asutuksensa Ahvenanmaan kunnista todennäköisesti viimeisenä, keskiajan lopulla. Ilmeisesti Ahvenanmantereelta tulleet kalastajat ovat käyttäneet esihistoriallisena aikana Brändön saaria tukikohtinaan asettumatta pysyvästi alueelle. Vuoden 1537 maakirjan mukaan Brändössä oli 57 veroa maksanutta taloa, joten väkiluku lienee ollut 350:n tienoilla; tuolloin kaikki nykyiset kylät olivat jo asuttuja.[8] Brändö mainittiin Kumlingen kappeliseurakuntana 1540-luvulla ja se itsenäistyi vuonna 1866. [11]

Kunnan rikkonaisuuden vuoksi liikenneolot olivat pitkään hankalat, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat parantuneet uusien teiden ja saaria yhdistävien siltojen ansiosta. Brändön asukkaiden asiointi suuntautuu Maarianhaminan ohella merkittävässä määrin myös Turkuun ja Uuteenkaupunkiin. Brändön halki on kulkenut Turun ja Tukholman välinen Suuri Postitie vuosina 16381910. Tie saapui Kumlingesta Lappveden selän yli Baggholmaan, josta se eteni pääsaaren poikki ja edelleen Kihdin selän yli Kustavin Vartsalaan.[8]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Brändön väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
550
1985
  
528
1990
  
529
1995
  
548
2000
  
514
2005
  
519
2010
  
488
2015
  
470
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Brändössä ei ole lainkaan taajamia. Vuoden 2017 lopussa Brändössä oli 452 asukasta, joista 443 asui haja-asutusalueilla ja 9 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa.[13]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Brändössä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]

Seurakunta toimii myös Kumlingen kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Brändön alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[15]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Brändön kunnan nykyisellä alueella.[14]

Liikenneyhteydet ja palvelutMuokkaa

 
Viggen Brändössä

Brändöhön pääsee Ålandstrafikenin lautalla Kustavista ja Kumlingesta. Kunnan sisäistä liikennettä hoidetaan lautoilla Åvasta Jurmoon ja Torsholmasta Lappoon ja Asterholmaan. Lappon kautta on lossiyhteys Kumlingeen kuuluvaan Björköhön. Turusta on säännöllinen linja-autoyhteys lautalla Kustavin ja Åvan kautta Torsholmaan.

Brändön peruskoulua (luokka-asteet 1-9) kävi lukuvuonna 2017-2018 32 oppilasta.[16]

Maarianhaminan uusi apteekki ylläpitää lääkekaappia Brändössä. Sieltä saa käsikauppalääkkeitä.[17]

NähtävyyksiäMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Brändön pitäjäruoaksi äänestettiin 1980-luvulla beså, Ahvenanmaan mustastaleivästä keitetty makea velli.[18]

Katso myösMuokkaa

KuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. Virtaranta, Pertti & Itkonen, Terho & Pulkkinen, Paavo (toim.): Verba docent: Juhlakirja Lauri Hakulisen 60-vuotispäiväksi 6.10.1959. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, nide 263. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1959.
  7. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 135. Otava 1967, Helsinki.
  8. a b c Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaosio s. 94–98. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
  9. Ilmatieteen laitos Viitattu 7.8.2011
  10. Invånarantalet i byar och stadsdelar 1990–2012 (XLS) Ålands statistik och utredningsbyrå (ÅSUB). Viitattu 18.4.2013. (ruotsiksi)
  11. Otavan iso tietosanakirja, osa 1 (2. painos). Helsinki: Otava, 1962.
  12. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  13. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  14. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  15. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
  16. Välkommen till Brändö Grundskolas hemsida Brändö Grundskola. Viitattu 4.3.2018.
  17. Filialapotek och medicinskåp Nya Apoteket. Viitattu 4.3.2018.
  18. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen Ky. S. 10.

Aiheesta muuallaMuokkaa