Luhanka

kunta Keski-Suomen maakunnassa

Luhanka on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan eteläosassa Päijänteen itäisillä rantamilla ja saarissa. Luhangassa oli 699 asukasta 30. syyskuuta 2021. Luhanka on väkiluvultaan sekä maakunnan että koko Manner-Suomen pienin kunta.

Luhanka
Luhanka.vaakuna.svg Luhanka sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°48′N, 025°42′E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Joutsan seutukunta
Kuntanumero 435
Hallinnollinen keskus Luhangan kirkonkylä
Perustettu 1864
Kokonaispinta-ala 313,25 km²
257:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 214,51 km²
– sisävesi 98,74 km²
Väkiluku 699
301:nneksi suurin 30.9.2021 [2]
väestötiheys 3,26 as./km² (30.9.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 8,4 %
– 15–64-v. 49,9 %
– yli 64-v. 41,6 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 98,6 %
– muut 1,4 %
Kunnallisvero 18,50 %
294:nneksi suurin 2021 [5]
Työttömyysaste 10,3 % (2019) [6]
Kunnanjohtaja Tuomo Kärnä
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • KD

6
4
2
2
1
www.luhanka.fi

Luhangan pinta-ala on 313,25 km² (1. tammikuuta 2021), josta 214,51 km² maata ja 98,74 km² sisävesiä.[1]

Luhanka on kuulunut alun perin Sysmään, josta se erkani ensin kappeliseurakunnaksi vuonna 1766 ja sitten omaksi kunnakseen 1864. Luhangan kirkko on Josef Stenbäckin suunnittelema puukirkko ja se valmistui 1893. Kirkko on yksi Suomen suurimmista puukirkoista, ja siihen mahtuu noin 1 500 kuulijaa. Kirkko on tyyliltään päätytornillinen pitkäkirkko ja edustaa uusgotiikkaa. Alttaritauluna on Selinda Danielssonin Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa vuodelta 1906.[8] Kirkossa järjestetään kesäisin konsertteja, muun muassa jokavuotinen kesäkonsertti.

Luhanka on suosittu kesämökkikunta. Pääelinkeinoja ovat maa- ja metsätalous sekä paikalliset palvelut. Nähtävyyksiä ovat mäkitupalaismuseo ja Luhangan vanha kesäkirkko, joka sijaitsee talvikirkon välittömässä läheisyydessä.

MaantiedeMuokkaa

Luhanka sijaitsee Päijänteen rannalla. Päijänteen lahti, johon kuuluu Tammiselkä, Pilkanselkä ja Kotkatselkä sekä Tammipohja, jakaa kunnan kahtia pohjois-eteläsuunnassa. Kuntakeskuksia ovat Luhangan kirkonkylä, Tammijärvi ja Lempää. Keskellä Luhankaa on Onkisalon saari, ja kunnan eteläisimmän osan muodostaa suuri Judinsalon saari. Luhangan liikenneoloja paransi tuntuvasti Judinsalon kautta Sysmään kulkevan maantien (nykyisin seututie 612) valmistuminen 1960-luvulla.

Luhangan naapurikunnat ovat Hartola, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kuhmoinen ja Sysmä. Entisiä naapurikuntia ovat Jyväskylään liitetty Korpilahti ja Joutsaan liitetty Leivonmäki.

Luhangan Natura-kohteita ovat Onkisalo-Herjaanselkä, jossa sijaitsee yksi Keski-Suomen laajimmista lehdoista (Molikon lehto), Vanhanselkä-Ruppavuori, jonka ytiminä ovat neljä luonnonmetsäaluetta sekä Vahervuori, joka koostuu jyrkänteestä ja laajahkosta jyrkänteenaluslehdosta.[9]

Kylät ja kulmakunnatMuokkaa

Luhangassa on 5 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[10]

  • Judinsalo
  • Luhanka
  • Rapala
  • Soiniemi
  • Tammijärvi

Kulmakuntia Luhangassa ovat Klemettilä, Lempää, Rekolankylä ja Rantakylä.

HistoriaMuokkaa

Alueen varhaishistoriaaMuokkaa

Hartolan kappelin ja Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kylän asukkaat kuuluivat Sysmän pitäjän hämäläisiin 1400-luvulla.[11] Vuonna 1539 Suur-Sysmässä oli 210 taloa, joista 170 oli Sysmän ja Hartolan pitäjissä. Joutsan, Korpilahden, Koskenpään, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden ja Jyväskylän vakinaisesti asutut kylät sijaitsivat hämäläisten eräsijojen keskuudessa – keskiajan lopulla hämäläisillä oli Keski-Suomen pohjoisosissa 400–450 eräsijaa. Hämäläisasutuksen pohjoisosassa, Joutsan, Luhangan ja Leivonmäen hajakylissä, oli 40 veroamaksavaa taloa.[11] Eteläisen Keski-Suomen Joutsa, Leivonmäki ja Luhanka säilyttivät hämäläisasutuksensa 1500-luvulla.[11] Jämsän, Korpilahden, Kuhmoisten, Luhangan ja Muuramen vanhin asutus sijoittui saviperäisille viljelysmaille.[11] Vuonna 1985 lähes 70 prosenttia maakunnan väestöstä asui taajamissa. Keski-Suomessa oli useita yli 200 asukkaan kahden taajaman kuntaa: Konnevesi, Luhanka, Muurame, Pihtipudas ja Säynätsalo.[11]

Kunnan perustaminenMuokkaa

»Luhangon pitäjä kuului ennen Sysmän pitäjään Luhangon kylän nimellä, ja sen omisti melkein kokonaan ratsumestari Aleksander Reeth, jonka maat tekivät kuudetta manttaalia. — Suku kuuluu olleen sangen mahtava täällä ja sen jäseniä kutsuttiin ,,Luhangon herroiksi." Eräs tämän suvun jäsen sai vihdoin aikaan, että Luhangon entisestä kylästä tehtiin Sysmän emäseurakuntaan kuuluva kappeli v. 1766.»
([12])

Kornetti Aleksander Reeth ryhtyi ajamaan Luhangan kappelin perustamista perusteluinaan muun muassa pitkät kirkkomatkat Sysmään. Tieolosuhteet maitse olivat heikot. Sysmän pitäjänkokous suostui 1766 Luhangan muodostamiseen kappeliksi. Kuningas Adolf Fredrik vahvisti kappelin perustamisen seuraavana vuonna. Reeth oli samanaikaisesti ajanut kirkon rakentamista ja papin valitsemista. Kirkko valmistui syksyllä 1766 ja vihittiin käyttöön 22.2.1767, ja ensimmäiseksi kappalaiseksi nimitettiin Thomas Neovius. Tämä ”Reethin kirkko” oli käytössä 125 vuotta vuoteen 1892 asti, jolloin se purettiin huonokuntoisena.[13]

»Luhangon nimen kerrotaan pitäjän saaneen juuri mainittujen Reeth'ien kautta. He käyttivät näet ,,komeudessaan" venheissään peuranluisia hankoja, jonka vuoksi Sysmäläiset sanoivat nähdessään Reeth'in tulevan Päijännettä pitkin: Luuhankaiset tulee. Siitä sitten Luhanko nimi johtui. — Mainittu Reeth'in rakentama kirkko on jo hajoitettu maan tasalle ja sen sijaan kohoaa eräällä kummulla siitä koilliseen päin aivan uusi hiljan valmiiksi tullut puukirkko.»
([12] )

Nykyisessä vanhassa kirkossa ovat vieläkin tallella ja käytössä kirkonkello ja kattokruunu, jotka seurakunnan perustaja hankki Tukholmasta 1766 omalle kirkolleen. Kruunussa on kaiverrus: Gord Af I. A. Kiempe Alexsander Reeth A. 1766, I. A. Kiempen valimon tekemä.[14]

1800-luvun kehitysMuokkaa

1800-luvulla maisteri A. F. Danielsonselvennä edisti maataloutta Luhangassa. Hän vaikutti politiikassa ja edesauttoi rautatien syntymistä Keski-Suomessa. Luhangan kunnanrahasto perustettiin vuonna 1868 ja säästöpankki 24. tammikuuta 1898. Koulutusjärjestelmä sai alkunsa 12. tammikuuta 1834.[14]

1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen teollisuuden merkitys alkoi lisääntyä maatalouden kustannuksella ja liikenne ohjautui vesiteiltä rauta- ja maanteille. Luhangan maatalouspitäjä jäi syrjään teollisuuskeskuksista ja kulkureiteistä. Muualla kehitys kulki eteenpäin, Luhangassa se pysähtyi.[14] 1900-luvun suuret aatteelliset ja poliittiset virtaukset eivät juuri levinneet Luhankaan.[14]

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 157 työpaikkaa. Niistä 29 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 54 % palveluissa ja 13 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli selvästi suurempi kuin Suomessa keskimäärin (3 %).[15]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat koneellista puunkorjuuta tekevät Moto-Jussi ja Motocat sekä Luhangan Osuuspankki.[16]

Luhangassa on tuulivoimapuisto, joka perustettiin vuonna 2014.[17][18]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Luhangan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 389
1985
  
1 251
1990
  
1 165
1995
  
1 054
2000
  
936
2005
  
881
2010
  
831
2015
  
761
2020
  
690
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan ikärakenne viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2021 tilanteen mukainen.[20]

Vuoden 2017 taajamarajauksen mukaan Luhangassa ei ole lainkaan taajamia, ollen Manner-Suomen ainoa taajamaton kunta. Vuoden 2017 lopussa Luhangassa oli 734 asukasta, joista 723 asui haja-asutusalueilla ja 11:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa.[21]

Luhangassa asuu vähiten muita kuin suomenkielisiä asukkaita Suomen kunnista, vuonna 2016 vain 3. Kunnassa ei asu ruotsin- tai saamenkielisiä.[22][23]

PalvelutMuokkaa

Luhangassa annetaan perusopetusta Luhangan koulussa, joka on Tammijärven kylässä toimiva luokka-asteiden 0-6 alakoulu.[24][25][26]

Luhangan pääkirjasto toimii kirkonkylällä kylätalossa ja Tammijärven kirjasto nykyisin Luhangan kouluna tunnetussa kiinteistössä.[27][28] Lisäksi käytössä ovat Keski-kirjastojen verkkokirjasto ja kirjastokimpan muut toimipisteet.[29]

Terveyspalveluja tarjoaa muun muassa Luhangan terveysasema, joka on eräs Keski-Suomen seututerveyskeskuksen toimipisteistä.[30] Luhangan sosiaalipalvelujen tuottamisesta on maaliskuusta 2021 lähtien vastannut naapurikunta Joutsan sosiaalipalvelut.[31]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Luhangassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[32]

Seurakunta toimii myös Joutsan kunnan alueella.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Luhangalla toimii Tammijärven helluntaiseurakunta.[33]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Luhangan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[34]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Luhangan kunnan nykyisellä alueella.[32]

Kulttuurillisesti arvokkaita kohteitaMuokkaa

”Kärmelahti on vanha rakuunarykmentin kirjurin talo. Sen asukkaina on ollut myöhemmin paikkakunnan vaikuttajaperhe Alfred ja Selinda Danielsson. Danielssonit osallistuivat mm. Luhangan maanviljelyksen, kulttuurin, kunnalliselämän ja valtiopäiväasioiden kehittämiseen. Kärmelahden pihapiirissä sijaitsee useita 1800-luvun lopun rakennuksia. Kartanomaiseen tyyliin rakennettu päärakennus on peräisin 1850–1860-luvuilta.”[35]

”Ruohtula on vanha kantatalo, joka on ollut samalla suvulla 1600-luvulta alkaen. Pihapiiri muodostaa Tammijärven kylään näkyvän ja arvokkaan maatilakokonaisuuden. Tilalla on toiminut kauppa 1860–1970-lukujen välisenä aikana. Myös Luhangan ensimmäinen pankki toimi Ruohtulan tiloissa 1920-luvulle saakka. Ruohtulan pihapiiriin kuuluvat 1800-luvun päärakennus, mansardikattoinen asuinrakennus vuodelta 1912 ja kaupparakennus 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Talous- ja piharakennuksiin kuuluvat talli, riviaitta-liiteri 1890-luvulta, aittarakennus ja puuliiteri 1900-luvun alusta, sementtitiilinen maitohuone, sauna ja vanhan navetan lohkokivirauniot. Tien toisella puolella sijaitsevat riihi ja puimala.”[35]

RuokakulttuuriMuokkaa

Luhangan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryöpätyt muikut ja hapanleipä sekä ohrapuuro ja hillokastike.[36]

Tunnettuja luhankalaisiaMuokkaa

Poliitikko Hertta Kuusinen on syntynyt Luhangassa vuonna 1904. Kirjailija Kreetta Onkeli on puolestaan viettänyt Luhangassa lapsuutensa. Säveltäjä Toni Edelmann asui vaimonsa, ohjaaja Kiti Luostarisen kanssa Luhangassa.[37] Luhangassa on myös kuvattu elokuva Aatamin puvussa... ja vähän Eevankin (1971).

HuomionosoituksetMuokkaa

Suomen rehdeimmät ihmiset asuvat Luhangan kunnassa, kertoo Ilta-Sanomat vuonna 2015.[38] Ilta-Sanomien tekemän selvityksen mukaan Suomen väkivallattomin kunta vuonna 2012 on Luhanka. [39]

Keski-Suomen ensimmäisen tuulivoimalan rakennuslupa Luhankaan hyväksyttiin vuonna 2013.[40] Sahdinvalmistuksen SM-kisa 2007 pidettiin Luhangassa ja sen järjestivät Luhangan kunta ja Suomen Sahtiseura ry.[41]

YLEn alivaltiosihteeri teki ohjelman Luhangasta[42]

Luhangassa pidetään vuosittain Luhangan Yöjuoksu.[43]

KuviaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M09* 30.9.2021. Tilastokeskus. Viitattu 29.10.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. Kuntien avainluvut (Valitse ensisijaiseksi alueeksi Luhanka.) Tilastokeskus. Viitattu 11.10.2021.
  7. Kuntavaalit 2021, Luhanka Oikeusministeriö. Viitattu 11.10.2021.
  8. Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 192–193. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
  9. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 30.1.2018.
  10. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 86. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  11. a b c d e Keski-Suomen asutus - hämäläisistä ja savolaisista keskisuomalaisiksi (RTF) Finnica/Keski–Suomi-sivusto. Heikki Junnila.
  12. a b Suomen museo 1895 II (PDF) Muinaista päijänteen tienoilta. 1895. Suomen Muinaismuisto-Yhdistys.
  13. Reethin vanha kirkko ja hautausmaa (PDF) Joutsan seutukunta. 2012. Maanmittauslaitos.
  14. a b c d Keijo K. Kulha: Luhangan Kirja, s. 318. Sisälähetysseuran Raamattutalon kirjapaino, 1965.
  15. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 31.1.2018.
  16. Alueen Pornainen yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 31.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  17. Luhangan kuusi tuulivoimalaa pystyssä yle.fi. Viitattu 28.6.2015.
  18. Ensimmäinen tuulivoimala on pystyssä Luhangassa yle.fi. Viitattu 28.6.2015.
  19. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  20. Kuntien avainluvut 1987–2020 PxWeb. Tilastokeskus. Viitattu 31.7.2021.
  21. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 22.9.2013. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  22. Holopainen, Simo: Näissä kunnissa on vähiten vieraskielisiä - katso lista Ilta-Sanomat. 5.7.2011.
  23. Taulukko: Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990–2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  24. Esi- ja perusopetus Luhangan kunta, luhanka.fi. Viitattu 2.6.2021.
  25. Luhangan koulu - Yhteystiedot Luhangan kunta via peda.net. Viitattu 2.6.2021.
  26. Kari Kauppinen: Koulukato uhkaa pikkukuntia – IL vieraili Luhangassa, jossa ei syntynyt viime vuonna ketään: ”Koulua emme lakkauta tämän kunnan itsenäisyyden aikana” Iltalehti, iltalehti.fi. 3.2.2020. Viitattu 2.6.2021.
  27. Kirjasto Luhangan kunta, luhanka.fi. Viitattu 2.6.2021.
  28. Tammijärven kirjasto kirjastot.fi. Viitattu 2.6.2021.
  29. Mikä on Keski? Keski-kirjastot, keski.finna.fi. Viitattu 2.6.2021.
  30. Luhangan terveysasema Keski-Suomen seututerveyskeskus, seututk.fi. Viitattu 2.6.2021.
  31. Sosiaali- ja terveyspalvelut Luhangan kunta, luhanka.fi. Viitattu 2.6.2021.
  32. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  33. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 7.9.2021.
  34. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  35. a b Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto. Viitattu 30.12.2016.
  36. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 91. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  37. TONI EDELMANNILLE MUSIIKKI ON KUTSUMUS www.elvisry.fi. Viitattu 28.6.2015.
  38. IS: Suomen rehdeimmät ihmiset asuvat Luhangassa radiokompassi.fi. Viitattu 28.6.2015.
  39. IS: Luhanka on Suomen väkivallattomin kunta yle.fi. Viitattu 28.6.2015.
  40. Nyt se on varmaa – Keski-Suomen ensimmäinen tuulipuisto Luhankaan ksml.fi. Viitattu 28.6.2015.
  41. Sahtikisat SAHTIVERKKO. Viitattu 28.6.2015.
  42. Luhanka, kunta aikuiseen makuun 10.4.2013 | Alivaltiosihteeri areena.yle.fi. Viitattu 23.4.2016.
  43. Luhanka - Liikunta ja vapaa-aika www.luhanka.fi. Viitattu 28.6.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa