Avaa päävalikko

Joutsa on Suomen kunta, joka sijaitsee valtatie 4:n varressa Keski-Suomen maakunnassa. Joutsa kuuluu Hartolan, Sysmän, Pertunmaan, Heinolan ja Luhangan ohella myös muinaiseen Itä-Hämeeseen. Kunnassa asuu noin 4 500 henkeä,[2] ja sen lähimmät kaupungit ovat Jyväskylä, Lahti, Heinola ja Mikkeli. Ylintä päätöksentekovaltaa käyttää Joutsan kunnanvaltuusto.

Joutsa
Joutsa.vaakuna.svg Joutsa.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Suonteen järvi Joutsassa
Suonteen järvi Joutsassa
Sijainti 61°44′30″N, 026°06′55″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Joutsan seutukunta
Kuntanumero 172
Hallinnollinen keskus Joutsan kirkonkylä
Perustettu
Kuntaliitokset Leivonmäki (2008)
Kokonaispinta-ala 1 066,42 km²
109:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 867,02 km²
– sisävesi 199,40 km²
Väkiluku 4 470
188:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
väestötiheys 5,16 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 11,6 %
– 15–64-v. 53,2 %
– yli 64-v. 35,2 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 97,8 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 21,00 %
138:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Harri Nissinen
Kunnanvaltuusto 25 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Ps.
 • Vihr.
 • KD

11
6
4
2
1
1
www.joutsa.fi

Leivonmäki liitettiin Joutsaan 1. tammikuuta 2008. Joutsan ja Leivonmäen valtuustot hyväksyivät liitoksen 26. maaliskuuta 2007.[7] Valtioneuvosto vahvisti päätöksen 14. kesäkuuta 2007.[8]

Maantiede ja luontoMuokkaa

Joutsan naapurikuntia ovat Hartola, Hirvensalmi, Jyväskylä, Kangasniemi, Luhanka, Pertunmaa ja Toivakka.

Joutsassa on runsaasti järviä, yhteensä 192. Suurimmat niistä ovat Puula (yhteinen Kangasniemen, Hirvensalmen ja Mikkelin kanssa), Suontee (yhteinen Hirvensalmen ja Pertunmaan kanssa) ja Jääsjärvi (yhteinen Hartolan kanssa).[9] Sysmän reitti -niminen järvireitti kulkee Joutsan läpi Päijänteeseen.[10] Selänpohjan ja Kivisuon alueella sijaitsee vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto. Puiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat ja harjumetsät. Geologinen tutkimuslaitos löysi marraskuussa 2015 kultaesiintymän Joutsan maastosta.[11]

Joutsan Natura-kohteita ovat Haapasuo-Syysniemi-Rutajärvi-Kivijärvi, Rokasuo, Kälkäsuo-Lehmusuo, Harvastensuo, Angesselkä-Puttolanselkä, Suonteen pohjois- ja eteläosa, Keskisenlampi-Riionlampi ja Vällyvuori-Huuvuori-Haukkavuori.[12]

KylätMuokkaa

Angesselkä, Etu-Ikola, Hankaa, Havumäki, Joutsa, Kivisuo, Kälä, Laitjärvi, Lapinkylä, Leivonmäki, Marjotaipale, Martinkylä, Mieskonmäki, Niemistenkylä, Pajumäki, Pappinen, Pylsy, Pärnämäki, Ruokoranta, Ruorasmäki, Rutalahti, Savenaho, Selänpohja, Taka-Ikola, Tammilahti, Tolvasniemi, Uimaniemi, Vallaspelto, Vähä-Joutsa ja Vehmaa

HistoriaMuokkaa

Joutsan seurakunta kuului aluksi Sysmään, sitten Hartolaan, ja itsenäistyi vuonna 1860. Oma kirkko valmistui vuonna 1813.[13]

Kansakouluopetus alkoi vuonna 1859. Oppikoulua varten alettiin kerätä rahaa 1900-luvun alussa, ja koulu aloitti toimintansa 1.9.1946.[14]

HallintoMuokkaa

Vuonna 2008 Joutsan kunnanvaltuustona toimi Joutsan ja Leivonmäen kuntien yhteisvaltuusto, jossa oli 44 jäsentä. Vuoden 2008 kuntavaaleissa valtuustoon valittiin jälleen lakisääteiset 27 jäsentä.lähde?

Nykyisin kunnanvaltuustossa on 25 paikkaa joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]

Joutsan kunnanjohtaja vuodesta 2004 on Harri Nissinen.[15]

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 1393 työpaikkaa. Niistä 14,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 59 % palveluissa ja 24 % jalostuksessa.[16]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Rautia ja K-maatalousketjuun kuuluva Matti Perälä Oy, rakennusliike Insinöörityö Hentinen Oy ja Kuljetus ja Maanrakennus Reponen Oy.[17]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Joutsan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
6 191
1985
  
6 045
1990
  
5 920
1995
  
5 859
2000
  
5 450
2005
  
5 213
2010
  
5 053
2015
  
4 688
Lähde: Tilastokeskus.[18]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Joutsassa oli 4 567 asukasta, joista 2 661 asui taajamissa, 1 855 haja-asutusalueilla ja 51 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Joutsan taajama-aste on 58,9 %.[19] Joutsan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[20]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Joutsan kirkonkylä 2 292
2 Leivonmäen kirkonkylä 369

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Joutsassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]

Seurakunta toimii myös Luhangan kunnan alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Joutsan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[22]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Joutsan kunnan nykyisellä alueella.[21]

PalvelutMuokkaa

Joutsassa annetaan perusopetusta Joutsan yhtenäiskoulussa, Kurkiauran ja Mieskonmäen kouluissa. Kurkiauran koulussa Leivonmäellä on kolme yhdysluokkaa (1-2, 3-4 ja 5-6). Mieskonmäen kyläkoulussa on kaksi opettajaa, toinen luokilla 0-2 ja toinnen luokilla 3-6 . Joutsan lukio toimii kirkonkylällä.[23]

Joutsan pääkirjasto toimii kirkonkylällä, Leivonmäen lähikirjasto on auki kolmena päivänä viikossa ja Mieskonmäen ja Rutalahden lainausasemat kerran viikossa.[24]

KulttuuriMuokkaa

Joutsa on tunnettu heinäkuun toisena viikonloppuna järjestettävästä vuosittaisesta kesätapahtumastaan, Joutsan Joutopäivistä. Myös hiihtoseura Joutsan Pommi on ollut paljon esillä.

Joutsassa sekä naapurikunnassa Luhangassa ilmestyy paikallislehti Joutsan Seutu.

Joutsan kotiseutuyhdistys ylläpitää Joutsan talomuseota (Museotie 2).[25]

Sahtikulttuuri on Joutsassa vahva. Joutsan Sahti on teollisesti valmistettu perinnejuoma. Tämän lisäksi yksityishenkilöt valmistavat sahtia edelleen myös kyläkunnilla.

Joutsan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla rantakalan kaltainen muikkuryöppä, limppurieska ja rapakalja.[26]Taidelaitos Haihatus toimii Joutsassa.

Vuonna 1985 Joutsassa järjestettiin Kansainväliset matematiikkaolympialaiset.

LiikenneMuokkaa

Linja-autojen kaukoliikenteen pikavuoroilla Joutsasta pääsee ilman autonvaihtoa Helsinkiin, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle, Pieksämäelle, Kouvolaan, Kotkaan, Sysmään ja Asikkalaan. Vakiovuorolla pääsee suoraan myös Mikkeliin.

Joutsan keskustaajaman lähin rautatieasema sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Mäntyharjulla, ja Leivonmäeltä on lähimmälle rautatieasemalle matkaa noin 50 kilometriä Jyväskylään.

Lähimmälle lentoasemille kertyy Joutsasta matkaa noin 85 kilometriä Jyväskylään, ja Vantaalle on etäisyyttä noin 190 kilometriä. Mikkelin lentoasema ilman säännöllistä matkustajaliikennettä sijoittuu noin 80 kilometrin päähän.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. a b Kuntavaalit 2017, Joutsa Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Kuntaliitto: Joutsa ja Leivonmäki 28.5.2007. Kunnat.net. Viitattu 9.7.2007.
  8. Valtioneuvosto hyväksyi Leivonmäen kunnan liittämisen Joutsan kuntaan 14.6.2007. Sisäasiainministeriö. Viitattu 9.7.2007.
  9. [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Joutsa Joutsa Järviwikissä. Viitattu 23.5.2017.
  10. [http://www.jarviwiki.fi/wiki/Sysm%C3%A4n_reitin_valuma-alue_(14.8) Sysmän reitti Järviwikissä. Viitattu 23.5.2017.
  11. Henni Auvinen: Yle: Joutsasta löytyi kultaa - alkuperä selvitetään Iltalehti. 19.11.2015. Alma Media Oyj. Viitattu 19.11.2015.
  12. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 30.1.2018.
  13. Joutsan seurakunnan historiaa Joutsan seurakunta. Viitattu 31.1.2018.
  14. Historiikki Joutsan lukio. Viitattu 31.1.2018.
  15. Harri Nissinen Joutsan kunnanjohtajaksi Joutsan Seutu. 2004. Viitattu 31.1.2018.
  16. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  17. Alueen Joutsa yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 26.1.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  20. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
  21. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  22. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  23. Perusopetus (sekä linkatut koulujen sivut) Joutsa. Viitattu 25.2.2018.
  24. Kirjasto Joutsa. Viitattu 25.2.2018.
  25. Joutsan talomuseo Joutsan kotiseutuyhdistys,. Viitattu 24.8.2019.
  26. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 84. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa