Väinö Kuisma (keihäänheittäjä)

Väinö Kuisma (7. elokuuta 1934 Vuoksenranta – 18. helmikuuta 2015) oli suomalainen keihäänheittäjä.

Kuisma osallistui ainoana suomalaisena keihäänheittäjänä Rooman 1960 olympialaisiin ja sijoittui neljänneksi 17 senttiä pronssimitalistille, Unkarin Gergely Kulcsárille hävinneenä. EM-kilpailuihin Kuisma osallistui kolmasti: Tukholmassa 1958 hän sijoittui viidenneksi, Belgradissa 1962 kymmenenneksi ja Budapestissa 1966 kuudenneksi.

Suomen mestaruuden Kuisma voitti vuosina 1958 ja 1960, ja hopealle hän sijoittui kuudesti. Hänen muita tärkeitä saavutuksiaan olivat 30 maaottelua, joista 10 Ruotsi–Suomi maaotteluita, kaksi kultaa poliisien EM-kisoissa ja kolme nuorten SM-kultaa.

Lapsuus

Väinö Kuisma syntyi Vuoksenrannassa 7. elokuuta 1934 Pöyryniemen kylässä. Väinö Kuisma oli 5-vuotias, kun hän ensimmäisen kerran jätti kotinsa perheensä kanssa ja lähti evakkoon talvisodan alta Kurikkaan, Oppaan kylään. Kurikasta perhe siirtyi Vehmersalmelle, josta vuonna 1941 perhe pääsi muuttamaan takaisin kotiin Pöyrynummeen. Kesäkuussa 1944 neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen vuoksi perhe joutui jättämään lopullisesti kotinsa ja asettumaan Joutsaan. Väinö Kuisma lähetettiin sotalapseksi Mariestadin kylään Ruotsiin kirkkoherra Einar Rutbergin perheeseen ja Väinö viihtyi perheessä oikein hyvin vajaan kahden vuoden ajanjakson ja oppi hyvin puhumaan ruotsin kieltä. Yhteys Ruotsin perheeseen säilyi aikuisikään asti.

Urheilu-ura

Vuonna 1952 keihäänheitto vakiintui Väinö Kuisman päälajiksi. Pääsy Helsingin olympialaisiin seuraamaan urheilijoiden ja keihäänheittäjien kisaamista oli mieleenpainuva kokemus ja samalla vahvistus sille, että jonain päivänä Kuisma haluaa edustaa Suomea olympiakisoissa.

Kesäkuussa 1953 oli tiedossa ensimmäinen ulkomaanmatka Budapestiin ja samana kesänä Oslon Bisletillä Kuisma heitti nuorten Suomen ennätyksen 70,84. Kalevan kisoissa tuli ensimmäinen yleisen sarjan SM-mitali. Kauden maailmantilastossa 1953 Väinö Kuisma oli sijalla 12. 1958 kesällä pidettiin Kalevan kisat Kouvolassa. Suomen mestaruuden voittaminen omassa kotikaupungissa oli mieluinen voitto. Kesän varma kunto varmisti pääsyn EM-kisoihin Tukholmaan, jossa Kuisma oli tuloksellaan 74,90 viides. Unelma edustaa Suomea olympialaisissa toteutui vuonna 1960. Kuisma heitti kisoissa oman ennätyksensä (78,40) ja jäi lopulta 17 cm päähän pronssimitalista tiukan kisan jälkeen.

Omasta terveydestä huolehtiminen oli Kuismalle hyvin tärkeää. Kuisma innostui kasvisruokavaliosta ollessaan Juntusen opistolla urheiluhierojakurssilla. Kuisma noudatti laktovegetariaanin ruokavaliota noin 10 vuotta, eikä syönyt lainkaan lihaa, kalaa eikä kananmunaa. Kuisma osoitti tällä, että myös voimailulajeissa on mahdollista pärjätä huipulla syömättä lihaa ym.

Tokion olympiavuonna 1964 Kuisma heitti hyviä tuloksia ja oli SM-kilpailussa Jorma Kinnusen jälkeen toinen tuloksella 75,13. Pettymys oli suuri, kun kisalippu Tokioon jäi saamatta hyvistä näytöistä huolimatta. Kutsut Kuuban kisamatkoille kahdesti vuosina 1965 joulukuussa ja 1966 olivat Kuismalle hyvin mieluisia kisareissuja. Kuisma oli ensimmäinen keihäänheittäjä, joka on heittänyt yli 80 metriä Kuuban maaperällä. Samaisena syksynä ennen Kuuban matkaa Kuisma heitti 3.10.1965 oman ennätyksensä 85,04. Kuisman neljännet suurkilpailut ja samalla viimeiset olivat vuonna 1966 Budapestissa, jossa hän tuli kuudenneksi tuloksella 79,26.

Työura

Väinö Kuisma toimi poliisin alokaskurssista lähtien liikkuvassa poliisissa. Ensimmäinen virkapaikka oli Joensuussa, jonka jälkeen seurasivat Heinola, Mikkeli ja Kouvola. Väinö Kuisma kuului ryhmään, jonka päätehtävänä oli alkoholin salakuljetuksen ja huumekaupan torjunta. Työtehtävien hoito oli Kuismalla aina päätehtävänä ja urheilu oli harrastus.

Väinö Kuisman elämän viimeinen virallinen edustustilaisuus oli tasavallan presidentin kutsu saapua 6. joulukuuta 2014 itsenäisyyspäivän vastaanotolle muiden keihään arvokisamitalistien mukana. Väinö Kuisma oli puolisoineen hyvin otettu tästä huomionosoituksesta suomalaisia keihäänheittäjiä ja urheilijoita kohtaan.

Aiheesta muualla

• Väinö Kuisma Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
• Kuvia Väinö Kuismasta
• Väinö Kuisman muistokirjoitus Helsingin Sanomissa

Lähteet

• Pekka Kuisma Kannaksen Kuismat, s. 120. Kuisman sukuseura ry, Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2009. ISBN 978-952-92-5001-1