Gergely Kulcsár
Gergely Kulcsár ['gärgäj 'kultša:r] (10. maaliskuuta 1934 Nagyhalász – 12. elokuuta 2020) oli unkarilainen keihäänheittäjä. Hän voitti kolme peräkkäistä olympiamitalia vuosina 1960–1968 ja kaksi Euroopan-mestaruusmitalia.
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
.jpg) Kulcsár vuonna 2013. | |||
Maa:  Unkari
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Tokio 1964 | keihäänheitto | |
 Pronssia |
Rooma 1960 | keihäänheitto | |
| Pronssia |
México 1968 | keihäänheitto | |
| EM-kilpailut | |||
| Pronssia |
Tukholma 1958 | keihäänheitto | |
| Pronssia |
Budapest 1966 | keihäänheitto | |
| Universiadit | |||
 Kultaa |
Sofia 1961 | keihäänheitto | |
| Hopeaa |
Torino 1959 | keihäänheitto | |
Elämä ja urheilu-ura
muokkaaKulcsár saavutti ensimmäisen arvokisamitalinsa Tukholman EM-kilpailuissa 1958 sijoittumalla pronssille tuloksella 75,26 m. Hän voitti neljänneksi sijoittuneen ranskalaisen Michel Macquet’n vain kahdeksalla senttimetrillä. Rooman kesäolympialaisissa 1960 hän saavutti pronssia tuloksella 78,57 m. Belgradin EM-kilpailuissa 1962 hän sijoittui viidenneksi tuloksella 76,89 m. Tokion kesäolympialaisissa 1964 hän saavutti hopeaa tuloksella 82,32 m. Hänet voitti tuolloin vain suomalainen Pauli Nevala, joka puolestaan Budapestin EM-kilpailuissa 1966 jäi mitalien ulkopuolelle hävittyään 18 senttimetrin erolla tuloksen 80,54 m heittäneelle ja pronssia ottaneelle Kulcsárille.
Viimeisen arvokisamitalinsa Kulcsár saavutti Méxicon kesäolympialaisissa 1968, kun hän heitti ennätyksensä[1] 87,06 m ja saavutti Neuvostoliiton Jānis Lūsisin ja Suomen Jorma Kinnusen takana pronssia. Ateenan EM-kilpailuissa 1969 Kulcsár heitti tuloksen 81,14 m ja sijoittui neljänneksi. Münchenin kesäolympialaisissa 1972 hän ei edennyt karsinnasta loppukilpailuun.
Kulcsár toimi vuoden 1964 kesäolympialaisisten päättäjäisissä ja vuosien 1968 ja 1972 kesäolympialaisten avajaisissa Unkarin joukkueen lipunkantajana. Universiadeista hän voitti kultaa vuonna 1961, hopeaa vuonna 1959 ja pronssia vuonna 1963.[1] Kulcsárin lisäksi ainoastaan Jan Železný, Jānis Lūsis, Steve Backley, Seppo Räty ja naisheittäjä Barbora Špotáková ovat voittaneet keihäänheitossa mitalin vähintään kolmissa peräkkäisissä olympiakisoissa.
Kulcsár voitti urallaan yhteensä 12 Unkarin mestaruutta ja oli maansa ensimmäinen 80 metriä ylittänyt keihäänheittäjä. Hän toimi urheilu-uransa jälkeen Unkarin heittolajien päävalmentajana, muun muassa Miklós Némethin valmentajana ja Kuwaitin heittolajivalmentajana. Kulcsár kuoli 86-vuotiaana 12. elokuuta 2020.[2][3]
Lähteet
muokkaa
Kirjallisuus
muokkaa- Kamper, Erich: Lexikon der 14 000 Olympioniken, s. 147. Leykam-Verlag, 1983. ISBN 3-7011-7144-0 (saksaksi)
- Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III, s. 49, 248. Määritä julkaisija! ISBN 3-328-00741-5 (saksaksi)
- Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja, s. 66, 76, 86, 95. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7
- Wallechinsky, David: The Complete Book of the Olympics, s. 113. Määritä julkaisija! ISBN 0-14-010771-1 (englanniksi)
- Gergely Kulcsár Olympedia. (englanniksi)
Viitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gergely Kulcsár Wikimedia Commonsissa
- Gergely Kulcsár Kansainvälinen olympiakomitea. (englanniksi)