Avaa päävalikko

Keihäänheitto

yleisurheilulaji

Keihäänheitto on yleisurheilulaji, jossa heitetään metallista, lasikuidusta tai hiilikuidusta valmistettua keihästä. Keihäänheiton arvokilpailujen finaaleissa on yleensä mukana 12 heittäjää, joista kolmen kierroksen jälkeen karsitaan neljä heittäjää, minkä jälkeen kahdeksan parasta saa heittää vielä kolme heittokierrosta. Pisimmälle heittänyt voittaa. Heittäjillä on käytössään vauhdinottorata, jonka päähän on maalattu viiva, jota heittäjä ei saa ylittää.

Keihäänheitto
Eric Lemming heittää keihästä Lontoon olympialaisissa 1908.
Eric Lemming heittää keihästä Lontoon olympialaisissa 1908.
Miesten ennätykset
Maailmanennätys Tšekki Jan Železný
98,48 m (1996)
Olympiaennätys Norja Andreas Thorkildsen
90,57 m (2008)
Naisten ennätykset
Maailmanennätys Tšekki Barbora Špotáková
72,28 m (2008)
Olympiaennätys Kuuba Osleidys Menéndez
71,53 m (2004)

Keihäänheitto oli mukana jo antiikin viisiottelussa. Laji oli nykyajan olympialaisten virallisena kisalajina ensi kertaa vuonna 1906. Entisaikoina keihäässä kilpailtiin paitsi pituusheitossa, myös tarkkuusheitossa ja kahden käden yhteistuloksessa.

HistoriaMuokkaa

Toisesta päästä teroitettua puukeppiä alettiin käyttää eri puolilla maailmaa metsästysvälineenä ja aseena noin 400 000 vuotta sitten. Silloin keihästä käytettiin luultavimmin vain pistoaseena. Myöhemmin keihäitä alettiin myös heittää, ja niihin alettiin liittää kivisiä kärkiä.[1]

 
Astiaan kuvattu kreikkalainen keihäänheittäjä noin vuodelta 470 eaa. Hän pitää sormellaan näppinarusta, jolla heittoon saatiin pituutta ja tarkkuutta.

Urheilulajiksi keihäänheitto tuli antiikin olympialaisissa 708 eaa. osana viisiottelua. Viisiottelussa keihäässä kilpailtiin ilmeisesti vain pituusheitossa. Kreikkalaisten urheilukeihäs oli kevyempi kuin sotakeihäs, eikä siinä ollut metallikärkeä. Heitossa käytettiin tarkkuuden ja pituuden lisäämiseksi apuna niin sanottua näppinarua, ohutta nahkahihnaa, johon heittäjä pujotti etu- ja keskisormensa. Keihäänheitossa kilpailtiin Kreikan lisäksi myös joissain muissa muinaiskulttuureissa.[1] Antiikin ajalta ei ole säilynyt tuloksia. Yhden kuvauksen mukaan stadionin mitta (165–210 metriä) olisi heitetty neljällä suorituksella.[2]

Keihäänheitossa alettiin kilpailla Euroopassa ja Ruotsissa 1800-luvulla niin pituus- kuin tarkkuusheitossakin.[1] Kreikkalaisten 1859 kisoissa pidetyssä keihäänheittokilpailuissa käytettiin noin 175 senttimetrin mittaista ja 1 250 grammaa painavaa rautakärkistä keihästä.[2] Kansainvälinen yleisurheiluliitto määritteli keihään viralliset mitat vuonna 1914.[3]

Keihäänheitto ei vielä päässyt ensimmäisiin nykyaikaisiin olympialaisiin 1896. Se oli 1904 olympialaisissa antropologisten päivien ohjelmassa ja 1906 vihdoin ensi kertaa varsinaisena olympialajina.[1] Säännöt eivät olleet tuolloin vielä vakiintuneet, ja pitkään heittotapoja oli kaksi: keihään keskeltä kiinnipitäminen sekä takapäästä kiinnipitäminen. Kilpailuissa oli usein niin paremman käden kilpailu kuin myös kahden käden yhteiskilpailu. Vauhdinottoalue oli 1900-luvun vaihteeseen asti 2,5 × 2,5 metriä; Ruotsissa käytettiin sen jälkeen 10 metrin vauhdin maksimipituutta, mutta 1908 olympialaisissa ei rajoitusta enää ollut. Heitot mitattiin 1940-luvulle asti suorakulmaisesti, ei sektorin säteen suuntaisesti kuten nykyisin. Mittaustapa verotti vinoon suuntautuneiden heittojen pituutta.[2]

Maailmanennätyksiä alettiin tilastoida virallisesti vuodesta 1913 alkaen. Ensimmäinen maailmanennätys oli ruotsalaisen Eric Lemmingin 62,34. Sen rikkoi virallisesti vuonna 1919 suomalainen Jonni Myyrä tuloksella 66,10.[2]

Suomi oli keihäänheiton ykkösmaa 1920- ja 1930-luvuilla. Matti Järvinen paransi maailmanennätystä kymmenen kertaa ja johti Suomen kolmoisvoittoon olympiakisoissa 1932.[4]

Naiset alkoivat kilpailla keihäässä 1930-luvulla.[5]

Keihään tuotekehittely edistyi 1950-luvulla yhdysvaltalaisten Heldin veljesten johdolla. Keihäästä tehtiin aiempaa liitävämpi, minkä seurauksena se lensi pitkälle mutta alkoi tulla alas lappeelleen. Espanjalaiset kehittivät barra vasca -pyörähdystyylin, jolla heitettiin lähes sata metriä ennen kuin se kiellettiin.[6]

Itäsaksalainen Uwe Hohn heitti vuonna 1984 maailmanennätykseksi 104,80, minkä seurauksena keihäsmallia jouduttiin muuttamaan. Uusien liitokeihäiden myötä maailmanennätys alkoi taas lähestyä sataa metriä, joten vuoden 1991 jälkeen sääntöjä tiukennettiin.[7] Naisten keihäsmallia muutettiin vuonna 1999 siten, että keihään painopistettä siirrettiin kolme senttimetriä lähemmäksi keihään kärkeä.[8]

Tekniikka ja harjoitteluMuokkaa

Keihäänheiton merkittävin ero muihin heittolajeihin on, ettei keihäänheitossa ole käytössä heittorinkiä kuten kiekonheitossa, kuulantyönnössä ja moukarinheitossa. Pitkiä heittoja tuottanut pyörähdys- eli ”saippuatyyli” (barra vasca) tosin kehitettiin 1950-luvulla. Se kuitenkin kiellettiin Melbournen olympialaisissa 1956 vaarallisuutensa vuoksi, koska siinä keihäs usein sinkoutui hallitsemattomasti mihin suuntaan tahansa.

Miesten kilpailukeihäs painaa 800 grammaa ja naisten 600 grammaa. Näiden keihäiden lisäksi on olemassa nuorten kilpailuissa käytettävät 400 ja 700 gramman keihäät. 400 gramman keihästä heittävät alle 13-vuotiaat pojat ja alle 15-vuotiaat tytöt. 700 gramman keihästä käyttävät M17-sarjan heittäjät.

Varsinkin kouluissa ja seuroissa on tullut tunnetuksi niin sanottu turbokeihäs, joka on materiaaliltaan muovinen ja osassa malleista myös kevyempi kuin virallinen kilpakeihäs. Sen kärki on pehmyt ja joustava.

Vauhdinottorata on pinnoitettu samalla materiaalilla kuin kentän juoksurata. Keihään täytyy laskeutuessaan jättää maahan selvä jälki, jotta heitto hyväksyttäisiin. Pisimmän sääntöjen mukaisen heiton tehnyt on kilpailun voittaja.

Keihäänheiton suorituksessa ihmisen keho joutuu hetkeksi äärimmäisen rasituksen kohteeksi. Täysin luonnottomaan asentoon taipuneen kehon niveliin ranteessa, kyynärpäässä, selässä, lantiossa, lonkissa ja jaloissa kohdistuu heittovaiheessa niin suuria voimia, että lähes kaikki huipputason keihäänheittäjät kärsivätkin uransa aikana leikkaushoitoa vaativista loukkaantumisista.

Keihäänheitto arvokilpailuissaMuokkaa

Keihäänheitto on kuulunut olympialaisten lajivalikoimaan vuoden 1908 olympialaisista lähtien. Naisten keihäs tuli olympialaisten ohjelmaan vuonna 1932. Parhaiten arvokisojen keihäänheittokilpailuissa ovat menestyneet Suomi, Ruotsi, Norja, Tšekki, Saksa ja Neuvostoliitto.[9][10][11][12][13]

MaailmanennätyksetMuokkaa

Miehet Jan Železný   CZE 98,48 25. toukokuuta 1996 Jena, Saksa
Naiset Barbora Špotáková   CZE 72,28 13. syyskuuta 2008 Stuttgart, Saksa
Juniorit M (U20) Neeraj Chopra   IND 86,48 23. heinäkuuta 2016 Bydgoszcz, Puola
Juniorit N (U20) Yulenmis Aguilar   CUB 63,86 2. elokuuta 2015 Edmonton, Kanada
Pojat (700 g) (U18) Braian Toledo   ARG 89,34 6. maaliskuuta 2010 Mar del Plata, Argentiina
Tytöt (500 g) (U18)[14] Elína Tzénggo   GRE 65,90 8. toukokuuta 2019 Ioánnina, Kreikka

[15]

Miesten maailmanennätyksen kehitysMuokkaa

Vanha keihäsmalliMuokkaa

 
Matti Järvinen paransi maailmanennätystä 10 kertaa vuosina 1930−1934.
 
Uwe Hohn heitti vanhan keihäsmallin viimeisen maailmanennätyksen.
Tulos Nimi Maa Pvm Paikka
62,32 Eric Lemming   SWE 29. syyskuuta 1912 Tukholma, Ruotsi
63,29 Jonni Myyrä   FIN 5. heinäkuuta 1914 Malmö, Ruotsi
64,81 Jonni Myyrä   FIN 18. heinäkuuta 1915 Lappeenranta
65,55 Jonni Myyrä   FIN 13. heinäkuuta 1919 Savitaipale
66,10 Jonni Myyrä   FIN 24. elokuuta 1919 Tukholma, Ruotsi
66,62 Gunnar Lindström   SWE 12. joulukuuta 1924 Eksjö, Ruotsi
67,31 Gunnar Lindström   SWE 20. syyskuuta 1925 Oslo, Norja
68,55 Jonni Myyrä   FIN 27. syyskuuta 1925 Richmond, Virginia, Yhdysvallat
69,88 Eino Penttilä   FIN 1. lokakuuta 1927 Viipuri
71,01 Erik Lundqvist   SWE 15. elokuuta 1928 Tukholma, Ruotsi
71,57 Matti Järvinen   FIN 8. elokuuta 1930 Viipuri
71,70 Matti Järvinen   FIN 17. elokuuta 1930 Tampere (Pyynikin urheilukenttä)
71,88 Matti Järvinen   FIN 31. elokuuta 1930 Vaasa
72,93 Matti Järvinen   FIN 14. syyskuuta 1930 Viipuri
74,02 Matti Järvinen   FIN 27. kesäkuuta 1932 Turku
74,28 Matti Järvinen   FIN 25. toukokuuta 1933 Mikkeli
74,61 Matti Järvinen   FIN 7. kesäkuuta 1933 Vaasa
76,10 Matti Järvinen   FIN 15. kesäkuuta 1933 Helsinki
76,66 Matti Järvinen   FIN 7. syyskuuta 1934 Torino, Italia
77,23 Matti Järvinen   FIN 18. kesäkuuta 1936 Helsinki
77,87 Yrjö Nikkanen   FIN 25. elokuuta 1938 Kymi
78,70 Yrjö Nikkanen   FIN 16. lokakuuta 1938 Kotka
80,41 Franklin Held   USA 8. elokuuta 1953 Pasadena, Kalifornia, Yhdysvallat
81,29 Bill Miller   USA 21. elokuuta 1954 Pasadena, Kalifornia, Yhdysvallat
81,29 Franklin Held   USA 21. toukokuuta 1955 Modesto, Kalifornia, Yhdysvallat
81,75 Franklin Held   USA 21. toukokuuta 1955 Modesto, Kalifornia, Yhdysvallat
83,56 Soini Nikkinen   FIN 24. kesäkuuta 1956 Kuhmoinen
83,66 Janusz Sidło   POL 30. kesäkuuta 1956 Milano, Italia
85,71 Egil Danielsen   NOR 26. marraskuuta 1956 Melbourne, Australia
86,04 Al Cantello   USA 5. kesäkuuta 1959 Compton, Kalifornia, Yhdysvallat
86,74 Carlo Lievore   ITA 1. kesäkuuta 1961 Milano, Italia
87,12 Terje Pedersen   NOR 1. heinäkuuta 1964 Oslo, Norja
91,72 Terje Pedersen   NOR 2. syyskuuta 1964 Oslo, Norja
91,98 Jānis Lūsis   URS 23. kesäkuuta 1968 Saarijärvi
92,70 Jorma Kinnunen   FIN 18. kesäkuuta 1969 Tampere (Ratinan stadion)
93,80 Jānis Lūsis   URS 6. heinäkuuta 1972 Tukholma, Ruotsi
94,08 Klaus Wolfermann   BRD 5. toukokuuta 1973 Leverkusen, Saksan liittotasavalta
94,58 Miklós Németh   HUN 26. heinäkuuta 1976 Montreal, Kanada
96,72 Ferenc Paragi   HUN 23. huhtikuuta 1980 Tata, Unkari
99,72 Tom Petranoff   USA 15. toukokuuta 1983 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
104,80 Uwe Hohn   DDR 20. heinäkuuta 1984 Itä-Berliini, Saksan demokraattinen tasavalta

Nykyinen keihäsmalliMuokkaa

85,74 Klaus Tafelmeier   BRD 20. syyskuuta 1986 Como, Italia
87,66 Jan Železný   TCH 31. toukokuuta 1987 Nitra, Tšekkoslovakia
89,10 Patrik Bodén   SWE 24. maaliskuuta 1990 Austin, Texas, Yhdysvallat
89,58 Steve Backley   GBR 2. heinäkuuta 1990 Tukholma, Ruotsi
89,66* Jan Železný   TCH 14. heinäkuuta 1990 Oslo, Norja
90,98* Steve Backley   GBR 20. heinäkuuta 1990 Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
91,98* Seppo Räty   FIN 5. toukokuuta 1991 Shizuoka, Japani
96,96* Seppo Räty   FIN 2. kesäkuuta 1991 Punkalaidun
91,46 Steve Backley   GBR 25. tammikuuta 1992 Auckland, Uusi-Seelanti
95,54 Jan Železný   CZE 4. huhtikuuta 1993 Pietersburg, Etelä-Afrikka
95,66 Jan Železný   CZE 29. elokuuta 1993 Sheffield, Yhdistynyt kuningaskunta
98,48 Jan Železný   CZE 25. toukokuuta 1996 Jena, Saksa

* jälkikäteen käytöstä poistettu keihäsmalli.

Naisten maailmanennätyksen kehitysMuokkaa

Vanha keihäsmalliMuokkaa

 
Dana Zátopková heitti vuonna 1958 maailmanennätykseksi 55,73.
 
Ruth Fuchs paransi vuosina 1972-1980 maailmanennätystä kuusi kertaa.
 
Petra Felke heitti naisten vanhan keihäsmallin viimeisen maailmanennätyksen.
24,95 Marie Mejzlíková   TCH 30. heinäkuuta 1922 Prostějov, Tšekkoslovakia
25,01 Bozena Sramkova   TCH 6. elokuuta 1922 Praha, Tšekkoslovakia
25,325 Bozena Sramkova   TCH 13. elokuuta 1922 Praha, Tšekkoslovakia
25,50 Marie Janderová   TCH 6. huhtikuuta 1923 Monte Carlo, Monaco
26,10 Kamila Olmerová   TCH 31. toukokuuta 1923 Hradec Králové, Tšekkoslovakia
27,30 Frantiska Vlachová   TCH 26. elokuuta 1923 Jihlava, Tšekkoslovakia
27,30 Kamila Olmerová   TCH 2. syyskuuta 1923 Kladno, Tšekkoslovakia
27,24 Marie Janderová   TCH 25. toukokuuta 1924 Moravska, Tšekkoslovakia
33,07 Pauline Hascup   USA 26. kesäkuuta 1926 Paterson, New Jersey, Yhdysvallat
35,26 Lillian Copeland   USA 8. toukokuuta 1926
35,55 Lillian Copeland   USA 26. heinäkuuta 1926 Pasadena, Kalifornia, Yhdysvallat
38,21 Lillian Copeland   USA 26. helmikuuta 1927 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
38,80 Margaret Jenkins   USA 3. syyskuuta 1927 Eureka, Kalifornia, Yhdysvallat
39,35 Margaret Jenkins   USA 15. huhtikuuta 1928 San Jose, Kalifornia, Yhdysvallat
40,68 Babe Zaharias   USA 4. heinäkuuta 1930 Dallas, Texas, Yhdysvallat
42,32 Liesel Schumann   GER 8. elokuuta 1930 Praha, Tšekkoslovakia
44,64 Ellen Braumüller   GER 12. kesäkuuta 1932 Berliini, Saksa
46,745 Nan Gindele   USA 18. kesäkuuta 1932 Chicago, Illinois, Yhdysvallat
47,24 Aneliese Steinheuer   GER 21. kesäkuuta 1942 Frankfurt am Main, Saksa
47,80 Erika Matthes   GER 17. heinäkuuta 1938 Stuttgart, Saksa
48,21 Herma Bauma   AUT 29. kesäkuuta 1947 Wien, Itävalta
48,39 Ludmila Anokina   URS 15. syyskuuta 1945 Kiova, Neuvostoliitto
50,27 Ludmila Anokina   URS 22. syyskuuta 1947 Moskova, Neuvostoliitto
50,32 Klaudia Majutškaja   URS 23. syyskuuta 1947 Moskova, Neuvostoliitto
48,63 Herma Bauma   AUT 12. syyskuuta 1948 Wien, Itävalta
49,59 Natalja Smirnitskaja   URS 25. heinäkuuta 1949 Moskova, Neuvostoliitto
53,41 Natalja Smirnitskaja   URS 5. elokuuta 1949 Moskova, Neuvostoliitto
53,56 Nadežda Konjajeva   URS 5. helmikuuta 1954 Leningrad, Neuvostoliitto
55,11 Nadežda Konjajeva   URS 22. toukokuuta 1954 Kiova, Neuvostoliitto
55,48 Nadežda Konjajeva   URS 6. elokuuta 1954 Kiova, Neuvostoliitto
55,73 Dana Zátopková   TCH 1. kesäkuuta 1958 Praha, Tšekkoslovakia
57,40 Anna Pazera   AUS 24. heinäkuuta 1958 Cardiff, Yhdistynyt kuningaskunta
57,49 Birutė Zalogaitytė   URS 30. lokakuuta 1958 Tbilisi, Neuvostoliitto
57,92 Elvīra Ozoliņa   URS 3. toukokuuta 1960 Leselidze, Neuvostoliitto
59,55 Elvīra Ozoliņa   URS 4. kesäkuuta 1960 Moskova, Neuvostoliitto
59,78 Elvīra Ozoliņa   URS 3. heinäkuuta 1963 Tokio, Japani
61,38 Elvīra Ozoliņa   URS 27. elokuuta 1964 Kiova, Neuvostoliitto
62,40 Jelena Gortšakova   URS 16. lokakuuta 1964 Tokio, Japani
62,70 Eva Gryzieck   POL 11. kesäkuuta 1972 Bukarest, Romania
65,06 Ruth Fuchs   DDR 11. kesäkuuta 1972 Potsdam, Saksan demokraattinen tasavalta
66,10 Ruth Fuchs   DDR 7. syyskuuta 1973 Edinburgh, Yhdistynyt kuningaskunta
67,22 Ruth Fuchs   DDR 3. lokakuuta 1974 Rooma, Italia
69,12 Ruth Fuchs   DDR 10. heinäkuuta 1976 Itä-Berliini, Saksan demokraattinen tasavalta
69,32 Kathy Schmidt   USA 11. syyskuuta 1977 Fürth, Saksan liittotasavalta
69,52 Ruth Fuchs   DDR 13. kesäkuuta 1979 Dresden, Saksan demokraattinen tasavalta
69,96 Ruth Fuchs   DDR 29. huhtikuuta 1980 Split, Jugoslavia
70,80 Tatjana Birjulina   URS 12. heinäkuuta 1980 Podolsk, Neuvostoliitto
71,88 Antoanetta Todorova   BUL 16. kesäkuuta 1981 Zagreb, Jugoslavia
72,40 Tiina Lillak   FIN 29. heinäkuuta 1982 Helsinki
74,20 Sofia Sakorafa   GRE 25. syyskuuta 1982 Hania, Kreikka
74,76 Tiina Lillak   FIN 13. kesäkuuta 1983 Tampere (Ratinan stadion)
75,26 Petra Felke   DDR 4. kesäkuuta 1985 Schwerin, Saksan demokraattinen tasavalta
75,40 Petra Felke   DDR 4. kesäkuuta 1985 Schwerin, Saksan demokraattinen tasavalta
77,44 Fatima Whitbread   GBR 28. syyskuuta 1986 Stuttgart, Saksan liittotasvalta
78,90 Petra Felke   DDR 29. heinäkuuta 1987 Leipzig, Saksan demokraattinen tasavalta
80,00 Petra Felke-Meier   DDR 9. syyskuuta 1988 Potsdam, Saksan demokraattinen tasavalta

Nykyinen keihäsMuokkaa

67,09 Mirela Maniani   GRE 28. elokuuta 1999 Sevilla, Espanja
68,22 Trine Solberg-Hattestad   NOR 30. kesäkuuta 2000 Rooma, Italia
69,48 Trine Solberg-Hattestad   NOR 28. kesäkuuta 2000 Oslo, Norja
71,54 Osleidys Menéndez   CUB 1. heinäkuuta 2001 Rethymnon, Kreikka
71,70 Osleidys Menéndez   CUB 14. elokuuta 2005 Helsinki, Suomi
72,28 Barbora Špotáková   CZE 13. syyskuuta 2008 Stuttgart, Saksa

Maanosien ennätyksetMuokkaa

Lähde:IAAF [16][17]

MiehetMuokkaa

Maanosa Tulos Heittäjä Paikka Aika
Aasia 91,36 Chao-Tsun Cheng   Taipei 26. elokuuta 2017
Afrikka 92,72 Julius Yego   Peking 26. elokuuta 2015
Etelä-Amerikka 84,70 Edgar Baumann   San Marcos 17. lokakuuta 1999
Eurooppa 98,48 Jan Železný   Jena 25. toukokuuta 1996
Oseania 89,02 Jarrod Bannister   Brisbane 5. helmikuuta 2008
Pohjois-, Keski-Amerikka ja Karibia 91,29 Breaux Greer   Indianapolis 21. kesäkuuta 2007

NaisetMuokkaa

Maanosa Tulos Heittäjä Paikka Aika
Aasia 67,69 Lü Huihui   Halle 26. toukokuuta 2018
Afrikka 69,35 Sunette Viljoen   New York 9. kesäkuuta 2012
Etelä-Amerikka 63,84 Flor Ruiz   Cali 25. kesäkuuta 2016
Eurooppa 72,28 Barbora Špotáková   Stuttgart 13. syyskuuta 2008
Oseania 68,92 Kathryn Mitchell   Gold Coast 11. huhtikuuta 2018
Pohjois-, Keski-Amerikka ja Karibia 71,70 Osleidys Menéndez   Helsinki 14. elokuuta 2005

Kymmenen pisintä heittoaMuokkaa

Miehet
1. 98,48 Jan Železný   CZE 25. toukokuuta 1996 Jena, Saksa
2. 95,66 Jan Železný   CZE 29. elokuuta 1993 Sheffield, Yhdistynyt kuningaskunta
3. 95,54 Jan Železný   CZE 4. huhtikuuta 1993 Pietersburg, Etelä-Afrikka
4. 95,34 Jan Železný   CZE 29. elokuuta 1993 Sheffield, Yhdistynyt kuningaskunta
5. 94,64 Jan Železný   CZE 31. toukokuuta 1996 Ostrava, Tšekki
6. 94,44 Johannes Vetter   GER 11. heinäkuuta 2017 Luzern, Sveitsi
7. 94,02 Jan Železný   CZE 26. maaliskuuta 1997 Stellenbosch, Etelä-Afrikka
8. 93,90 Thomas Röhler   GER 5. toukokuuta 2017 Doha, Qatar
9. 93,88 Johannes Vetter   GER 18. elokuuta 2017 Thum, Saksa
10. 93,09 Aki Parviainen   FIN 26. kesäkuuta 1999 Kuortane

[18]

Naiset
1. 72,28 Barbora Špotáková   CZE 13. syyskuuta 2008 Stuttgart, Saksa
2. 71,99 Marija Abakumova   RUS 2. syyskuuta 2011 Daegu, Etelä-Korea
3. 71,70 Osleidys Menéndez   CUB 14. elokuuta 2005 Helsinki, Suomi
4. 71,58 Barbora Špotáková   CZE 2. syyskuuta 2011 Daegu, Etelä-Korea
5. 71,54 Osleidys Menéndez   CUB 1. heinäkuuta 2001 Rethymnon, Kreikka
6. 71,53 Osleidys Menéndez   CUB 27. elokuuta 2004 Ateena, Kreikka
7. 71,42 Barbora Špotáková   CZE 21. elokuuta 2008 Peking, Kiina
8. 71,25 Marija Abakumova   RUS 2. syyskuuta 2011 Daegu, Etelä-Korea
9. 70,78 Marija Abakumova   RUS 21. elokuuta 2008 Peking, Kiina
10. 70,53 Marija Abakumova   RUS 1. syyskuuta 2013 Berliini, Saksa

Kymmenen parasta heittäjääMuokkaa

Miehet
1. 98,48 Jan Železný   CZE 25. toukokuuta 1996 Jena, Saksa
2. 94,44 Johannes Vetter   GER 11. heinäkuuta 2017 Luzern, Sveitsi
3. 93,90 Thomas Röhler   GER 5. toukokuuta 2017 Doha, Qatar
4. 93,09 Aki Parviainen   FIN 26. kesäkuuta 1999 Kuortane, Suomi
5. 92,72 Julius Yego   KEN 26. elokuuta 2015 Peking, Kiina
6. 92,61 Sergei Makarov   RUS 30. kesäkuuta 2002 Sheffield, Iso-Britannia
7. 92,60 Raymond Hecht   GER 21. heinäkuuta 1995 Oslo, Norja
8. 92,06 Andreas Hoffmann   GER 2. kesäkuuta 2018 Offenburg, Saksa
9. 91,69 Konstadinos Gatsioudis   GRE 24. kesäkuuta 2000 Kuortane, Suomi
10. 91,59 Andreas Thorkildsen   NOR 2. kesäkuuta 2006 Oslo, Norja

[19]

Naiset
1. 72,28 Barbora Špotáková   CZE 13. syyskuuta 2008 Stuttgart, Saksa
2. 71,99 Marija Abakumova   RUS 2. syyskuuta 2011 Daegu, Etelä-Korea
3. 71,70 Osleidys Menéndez   CUB 14. elokuuta 2005 Helsinki, Suomi
4. 70,20 Christina Obergföll   GER 23. kesäkuuta 2007 München, Saksa
5. 69,48 Trine Solberg-Hattestad   NOR 28. heinäkuuta 2000 Oslo, Norja
6. 69,35 Sunette Viljoen   RSA 9. kesäkuuta 2012 New York, Yhdysvallat
7. 68,43 Sara Kolak   CRO 6. heinäkuuta 2017 Lausanne, Sveitsi
8. 68,34 Steffi Nerius   GER 31. elokuuta 2008 Elstal, Saksa
9. 67,69 Kathrina Molitor   GER 30. elokuuta 2015 Peking, Kiina
10. 67,67 Sonia Bisset   CUB 6. heinäkuuta 2005 Salamanca, Espanja

[20]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Siukonen, Markku; Pulakka, Martti; Ahola, Matti (toim.): Suuri suomalainen keihäskirja. Spartakus, 1991. ISBN 951-96269-1-3.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 34–35.
  2. a b c d Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 43–45.
  3. Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 52.
  4. Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 54, 66.
  5. Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 66.
  6. Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 97.
  7. Suuri suomalainen keihäskirja 1991, s. 164.
  8. Malinen, Pekka: Ensi vuonna naisille uusi keihäs Helsingin Sanomat. 25.5.1998. Viitattu 15.2.2017.
  9. Athletics Men's Javelin Throw Medalists sports-reference.com. Viitattu 30.8.2015. (englanniksi)
  10. Athletics Women's Javelin Throw Medalists sports-reference.com. Viitattu 30.8.2015. (englanniksi)
  11. Men Javelin Throw olympics.sporting99.com. Viitattu 30.8.2015. (englanniksi)
  12. Women Javelin Throw olympics.sporting99.com. Viitattu 30.8.2015. (englanniksi)
  13. Butler, Mark et al.: IAAF Statistics Book Moscow 2013 (pdf) iaaf-ebooks.s3.amazonaws.com. Viitattu 30.8.2015. (englanniksi)
  14. U18 - World Best Performance iaaf.org. Viitattu 27.7.2019.
  15. miehet, naiset, Keihäänheiton ennätykset IAAF:n sivuilla (englanniksi), viitattu 27.9.2016
  16. Keihäänheiton ennätyksiä – miehet IAAF (englanniksi), viitattu 21.2.2018
  17. Keihäänheiton ennätyksiä – naiset IAAF (englanniksi), viitattu 21.2.2018
  18. All-time men's best javelin throw alltime-athletics.com. Viitattu 28.8.2017. (englanniksi)
  19. Javelin Throw All Time 19.9.2019. IAAF. Viitattu 19.9.2019. (englanniksi)
  20. Javelin Throw All Time 21.2.2018. IAAF. Viitattu 21.2.2018. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keihäänheitto.